perjantai 29. marraskuuta 2013

Hibernation Ale

Lepotila-olut on alt-tyyppinen denveriläisolut. Onko näissä alt-oluissa aina joku tietokonevinkki, kuten oli ctrl-alt-deletessäkin? Tämä tuoksuu makealta, ja maussa on lakritsaa ja kaakaota, eräänlainen Sukulaku-olut, no ei tämä kyllä ole niin makeaa. Aika vahvaa pitää nautiskella, jotenkin kyllä sana esanssi tulee mieleen, voiko tämä nyt olla ihan oikeaa olutta? Makuja on paljon, suu ei pysty erittelemään kaikkia, onko vähän liikaakin makuja. Lämmittää mukavasti, kyllä tämän avulla pääsee lepotilaan. Sanotaan nyt että tyylikkäästä etiketistä yksi pluspiste. 335 ml, 8,7%,5/5


torstai 28. marraskuuta 2013

Kukko Ale

Niin monista elokuvista ja tv-sarjoista tutun oluen sukulainen maistui torstaisaunan viilennykseksi. Ale maistuu kovasti metalliselta, ehkä vähän tunkkaiseltakin (ei pahalla tavalla), olisiko Laitilassa joku perunakellari, jossa olutta  olutta pannaan? Pieni pistävä maku iskee takapotkuna päälle. Sanotaan että nyt oli kriittisyyttä ilmassa, vai onko se humalaa, siis maussa. 50 cl, 4,3%, 3/5

tiistai 26. marraskuuta 2013

Aecht Schlenkerla Eiche Dobbelbock

Urbockin isoveli maistuu voimakkaasti savulta ja on sopivan pahaa ollakseen hyvää. Urbockin lähtemätön vaikutus väijyy taustalla, tämän pitäisi olla veljeänsä parempaa, mutta vesittääkö tuo enempi alkoholi makua. Alkon jouluolutvalikoiman olut sopii varmasti joulupöytään, tekee harmaasuolatusta kinkusta palvikinkkua. Www.smokebeer.com lukee etiketissä, kyllähän tälle on pakko antaa 5 pistettä vaikka Urbock onkin parempaa ja sitä näytti onneksi olevan taas tarjolla Alkossa, kun viimeksi siellä kävin. 0,5l, 8,0%,5/5

lauantai 23. marraskuuta 2013

Murphy's Irish Stout

Kouvolan Holvi Barissa taas jokamarraskuiseen tapaan nautittiin yksi olut, irlantilainen Stout. Tummaa ja kaatamisen jälkeen maltoin odottaa että väri tasaantuu ruskeasta mustaksi. Vaahto on tiivis, mutta maku on lievän salakavala. Ensin tummaa, sitten vetistä lopuksi jälkimaku palkitsee, tumma olut pitäisi varmaankin aina juoda mieluummin liian lämpimänä kuin liian kylmänä. Tuopin  loppua kohden maku paranee. 
500 ml, 4%, 3/5

perjantai 22. marraskuuta 2013

Siperia

Plevnan Imperial Stout maistellaan kotisohvalla. Mustaa ja paksua olutta ja komea ruskea vaahtokukka lupaavat perinteistä makua. Makuun on kuitenkin lisätty humalaa ja suolla kasvanutta kuusta. Erikoinen yhdistelmä on noh speciaali, jotenkin liian kitkerä jälkimaku jää, saisi olla makeampaa
0,33l, 8%, 4/5

torstai 21. marraskuuta 2013

Malmgård Hurmos Villi Wäinö 5 v

Kun on kuunnellut päivän MicroSoftin uusimmista tuoteuutuuksista asiantuntijoilta, alkaa tuntemaan että miksi näitä ei ole vielä omaksunut ja ottanut käyttöön. Sp4:ien ja R2:ien on hyvä palata downtoearth-tuotteisiin, joihin ei tarvitse asennella updateja. Helsingin Kalevankadun Villi Wäinön 5-vuotisolut palauttaa mukavasti pilvistä (heh) maan pinnalle. Brown Ale maistuu vähän vehnäoluen ja ah niin muodikkaan (ja hyvän) IPAn yhdistelmältä. Valuu nielusta helposti alas ja on hyvää. 1/2 l, 5,5%, 5/5. 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Albert LeCoq Imperial Ale

Judokatsomossa istumisen päätteeksi nautittiin paikallista (tartolaista) olutta. Jostain syystä olut maistuu viskiltä. Tuoksu on mausteinen, kuten makukin. Vähän tympeää, hieno pullo antoi ymmärtää että olisi jotain hyvää luvassa. Ehkä Venäjän keisarille toimitettua olutta on ollut tarve vanhanaikaisesti terästää? 400 ml, 5,0%, 2/5


lauantai 16. marraskuuta 2013

Öö

Tarton uusimmassa olutravintolassa maisteltiin Öö-olutta. Eilen illalla ihmeteltiin kävelykatu Rüütlillä noin 30 "ylioppilasPIPOpäistä" herraa, jotka lauloivat jonkun laulun ja katosivat sitten jonnekin kellarikerrokseen. Paikkahan oli J. R. Schrammi Keller, uusi olutravintola. Baarimikko suositteli tietysti paikallista Goldia, mutta lasiin tuli kuitenkin yönmustaa Öötä. Ainakin sitä on helppo tilata vaikka valikoimaa on  todella runsaasti, arviolta parisataa. Kahvia on maussa ja jostain tulee mieleen sana vanilja, jota maussa ei taida olla, muuta jotenkin se sopisi arvioon, kuten sanat mokka ja nahkakin. Sopii hyvin marraskuun pimeisiin ööihin. Põhjala on panimon nimi, sekin sopii. Nettisivut eivät näytä olevan vielä valmiit. In hops we trust!
0,33 l, 9,5%, 4/5

perjantai 15. marraskuuta 2013

Saku Tokyo

Pullollinen-blogin 1-vuotissynttäreitä juhlitaan Tartossa, juhlajuomaksi osui ei-ihan paikallinen, mutta virolainen kuitenkin. Tokyo on japanilaishenkinen makeahko riisiäkinkö sisältävä olut. Maku on raikas, vähän hedelmäinen ja jotenkin tulee mieleen nallekarkit tai kemiantuntien, olikohan ne, esterikokeet. Olut on suodattamaton, mutta suhteellisen kirkas. Sekavahko kokemus: hyvää, mutta jotenkin limaista tai liian makeaa. 
50 cl, 5,0%, 3/5

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Ginger Grouse

Keppanakellarissa olisi voinut ottaa jälkiruoaksi köyhät ritarit, mutta nyt valikoitui Famous Grouse viskillä maustettu inkivääriolut. Kategoria on kyllä olut-blogistin sfäärin äärilaidalla. Lasiin kaadettiin lisäksi jäätä ja lime. Maku oli aika limunainen, vähän makea, mutta ei liikaa, inkivääri maistuu, viski ehkä vähän tuoksahtaa nielaistessa. Helleolut, mutta kun nyt on marraskuu. 275 ml, 4,0%, 4/5

Snake Dog IPA

Flying Dogin Snake Dog IPAa tarvittiin vielä Tappajasian kukistamiseen Keppanakellarissa. Tappajasika ja edellinen Brewdog laittavat kyllä käärmekoiran aika kovalle koetukselle. Humalaa on paljon, mutta maisteluajankohta on mahdollisimman heikko. Käärmeen ja koiran jälkeläinen kyllä sopii Keppanakellarin tunnelmaan. 

335 ml, 7,1%, 4/5




Brew Dog Hardcore IPA

Isänpäivänä tuli oikein mieleinen isänpäivälahja pojilta, isänpäivälounas Suomen suurimman olutvalikoiman äärellä. Keppanakellari on keskellä ei mitään Liesjärven lähistöllä, Forssan kainalossa (heh). 280 olutmerkistä BrewDogin hardcore IPA valittiin Tappajasian kyytipojaksi. Simaa ja humalaa on maussa, joka täyttää kyllä koko suun ja nielun. Kyllä Panimokoira osaa. 

330 ml, 9,2%, 5/5

lauantai 9. marraskuuta 2013

Black Tokyo Horizon

Olut on nauttimista varten. Brew Dogin Mikkellerin ja Nogne-Øn kanssa paneman yhteistyön tuloksena on syntynyt mysteerinen imperial stout. Makea ja tumma siirappinen liemi täyttää suun, nielun ja vatsan jättäen poskiin tiiviin maun. Ihan heti perään ei voi kulauttaa toista annosta, hörppyväli lähenee viskiä. Tämä on tummien oluiden kuningas. Tai siis onkohan tämä nyt enää olutta ollenkaan? 330 ml, 15,2%, 5/5

East India Pale Ale Brooklyn

Lauantai-iltapäiväolueksi valikoitui Heminwayn valikoimasta Itä-Intian kalpeaa olutta Brooklynistä. Maku on katkeraa taas, vielä ei joulu-olut maistunut, mutta joka sekuntti vie lähemmäs joulua ja joulu-oluita. Tässä ipassa on jotenkin maku erityisen terävä, maistuu vähän liikaa nenässä. Aika väkevää, jälkimaku parantaa ensivaikutelmaa. 33,5 cl, 6,9%, 5/5

perjantai 8. marraskuuta 2013

Mikkeller Not Just Another Wit

Saunan päälle siirryin Amerikasta skandinaavisempiin tunnelmiin. Musiikiksi valikoitui Silta-tv-sarjan tunnusmusiikki (Choir of Young Believers: Hollow Talk) ja olueksi herrojen Mikkel ja Keller Belgiassa panema tanskalaisolut. Vaahtoa tuli lasiin reilusti ja maussa on taas katkeroakin ja maku/olisiko peräti alkoholi jää mukavasti kutittelemaan kurkunpäätä. Aah hyvää on! Tänään on hyvä olutpäivä, yhden tanskalaisen biisin jälkeen piti kyllä vaihtaa takaisin Tom Pettyyn. Hedelmiä ja mausteita maussa ja pitsiä lasin reunassa, nautittavaa. 330 ml, 7,6%, 5/5

Founders All Day IPA Session Ale

American feelings, musiikkina Tom Petty ja juomana amerikkalaista IPAa kotona omien sählypelailujen After Game partyssä nautittiin työviikon päättymisen kunniaksi. Vaihtopenkillä (kyllä joskus on sielläkin istuttava) joku puhui lonkerosta. (Outoja keskusteluaiheita?) Koskaan en sen päälle ymmärtänyt, mutta nyt americaanot on panneet sellaisen keitoksen että tulee mieleen etäisesti se lonkero, ei kuitenkaan liikaa. Vahva katkeruus, vähän ohuutta rungossa, mutta annetaan anteeksi, kun maalejakin tuli sählättyä kentällä ollessa.  S-marketin olutvalikoima jaksaa yllättää iloisesti.  355 ml, 4,7%, 5/5

torstai 7. marraskuuta 2013

Sambrook's Brewery Pumphouse Pale Ale

Sumuista britti-alea piti maistella oikein tarkasti. Sekava mielikuva jää tästä, toisaalta joskushan oluen tarkoitus on juuri se. Yhtaikaa vetinen ja pitkämakuinen ja vähän hiivainen, tuohon ei varmasti moni pysty? Jälkimaku on parempi kuin suutuntuma. Maku on vähän tylppä, mutta silti terävä. Nestemäärä vähentämällä olisi varmaan parempaa?
500 ml, 4,2%, 2/5

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Lapin Kulta Arctic Malt Dark Lager

Valoa syksyyn voi yrittää tuottaa vaikka juomalla tummaa lageria. Kultainen Lapin Kullan purkki on pitkään vaaninut minua S-Marketin ylähyllyllä, pakkohan se oli sieltä pelastaa. Arktinen mallas - tumma lager on todella pehmeää, vähän hiilihapotonta, jotenkin tulee mieleen brittipubin ale, vierailusta brittipubin on kyllä hiukan aikaa. Maku on lyhyt, erottuu kyllä peruslapparista. Sanotaan että hiukkanen salmiakkia ja savua, voi olla että nuo maut tulivat mieleen siitä että lukaisin Alkon jouluolut-valikoimaa, mutta hiukkanen on aika pieni yksikkö.

50 cl, 4,6%, 3/5

perjantai 1. marraskuuta 2013

Hoppe IPA

Suomenlinnan panimon luutnantti Hoppen kunniaksi panema IPA maistui saunaolueksi. Maku on vahva ja se jatkaa maistumista mahassa saakka. Humalaa on, mutta enemmänkin mahtuisi. Ehkä olut tuli nautittua saunahuumassa vähän liian kylmänä, voimakasmakuinen ja pitkä jälkimaku ja jotenkin sopivan sekava. 0,5 l, 6,0%, 4/5

Rento Reino

Rannelaukaus ei lähtenyt tänään riittävällä teholla, joten ruista täytyy hakea ranteeseen dopingilla. Teerenpelin ruisoluessa maistuu vähän lakritsi tai jopa salmiakki tai siis tuo maku vaan välähtää mieleen. Olut on väriltään kunnollisen ruskeaa ja maussa on omaa rukiista ryhtiään. Ruis oluessa on ihan ok. 33 cl, 4,7%, 4/5