lauantai 29. heinäkuuta 2017

Brewski Passion Feber IPA

Lääkepullon kaltainen puteli sisältää passion-hedelmällä maustettua ruotsalaista IPAa.  Reippaasti valkoisella vaahdolla kuohuva olut on kullankeltaista ja vähän sameaa. Pullon pohjalla näytttä olevan reilusti hiivaa. Olut maistuu passionhedelmälle, en nyt kyllä ihan muista passion-hedelmän makua, mutta koska etiketissäkin niin sanotaan, niin kyllä tuo hedelmäisyys on passionia. Hedelmäisyyttä täydentävät hiivaisuus, happamuus ja pieni katkeruus, lisänä on myös miellyttävää makeutta. Rumankauniista etiketistä huolimatta Helsingborgissa osataan oluenpaneminen ja maustaminen. Maku paranee juodessa. 330 ml, 7 %, 5/5


perjantai 28. heinäkuuta 2017

Pühaste Lime Gose

Tallinnan reissulta matkalaukkuun hyppäsi suosikkipanimoni Lime Gose -olut. Se on vähäalkoholinen sitrusjuoma tai siis oluthan se on. Kuplintaa lasissa on reilusti ja vaahto on kestävä, valkoinen, tiivis hattara. Maku on todella limemäinen ja mukavan hapan. Jotenkin mieleen tulee sana keksimäinen, kun yrittää maistella limen takana olevaa makua. Lopuksi suuhun jää vähän suolaa, joka on etiketin mukaan peräisin Himalajalta.  Miellyttävää juotavaa, vienosti saippuaa, vähän mausteita, kaneliomenaa. IBU 12, 0,33 l, 3,8 %, 4/5

tiistai 25. heinäkuuta 2017

To Øl Sur Mosaic

Helsinginreissun illallispaikaiksi valikoitui Mechelininkadun Classic Bike -pyöräkaupan vieressä oleva Bar Favela, värikäs ja mainio paikka, tai molemmat on siis hienoja paikkoja. Talon makkaroiden jälkeen jälkiruoaksi arvoin hapanta humalaista alea. Sameahkon oranssin oluen tuoksu on vähän sekava, hiivainenko hedelmä. Maku on hapan, hedelmäinen, vähän humalaakin ja hiivainen. Tätä juodessa tulee miettineeksi että kyllä IPA on niin last season ja sour on uusi IPA. Tämä on tavallaan oikopolku IPAsta souriin. Onko tänä nyt mikään jälkiruokaolut, mutta osui ja upposi. 33 cl, 6,0 %, 5/5





maanantai 24. heinäkuuta 2017

Panimo Hiisi Pirunpelto Kivibock

Alkosta keväällä löytynyt vahva lager tai bock on väriltään tumman kuparinen, pienella vaahdolla. Tuoksu on maltaisen toffeinen. Maku on pehmeä, tuntuma on siirappinen ilman ällömakeutta, makeus on sopivaa. Maku on tuoksun kaltainen, mallasta ja toffeeta, jälkimmäistä kohtuudella. Vahvemmalta tämä tuntuu kuin etiketissä on merkitty, maanläheistä. Ihan ok, mutta ei mitenkään erikoista. Valmistuksessa on käytetty kiuaskiviä jossain vaiheessa, mutta kiuaskiven makua en löytänyt. 330 ml, 6,5 %, 3/5

lauantai 22. heinäkuuta 2017

The Crafty Monk's Famous Honey Deliciously Sweet Beer

Tallinnanreissulla poikkesin Olde Hansan myymälään ja ostin sieltä yhden oluen. Myyjä sanoi sen olevan Lehe-panimon panemaa. Olut on tummahkoa hunajaista olutta. Tuoksu on makean maltainen. Juodessa makeus tuntuu lasiin tarttuvana tahmaisuutena. Maussa on myös yrttisyyttä, jopa yskänlääkkeen makua on havaittavissa, maltaisuutta ja kanelia. En käynyt Olde Hansassa syömässä, mutta ei tämä kyllä mikään ruokaolut ole, pikemminkin jälkiruokaolut. Vähän liian makeaa tai sitten pitäisi juoda niin hitaasti. Matkamuistot on aina niin hyviä. 330 ml, 6 %, 4/5 


tiistai 18. heinäkuuta 2017

BRA British Red Ale

A. Le Coqin erikoisolutsarjan uusin tulokas on kauniin tumman hunajaista vaaleaa alea. Maku on pehmeä, makea, vähän humalainen. Tuoksu oli vienossa Tallinnan Raatihuoneen tuulessa makea ja vaimea. Maku alkaa tuntua liian makealta, ei ehkä toista samanlaista heti perään, mutta maku on ihan ok. 0,5 l, 5 %, 4/5


sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Mufloni Doppel Apfel Weizenbock

Hellepäivän viilenevän illan rauhoitukseksi maistelin porilaisen panimon erikoisoluen. Tuoksu on omenainen, vaahto on ohut sametti ja väri on tumma ruskea mahonki. Maku on omenainen. Kanelia ja muskottipähkinää riittää, kuten etiketissäkin mainitaan. Alkoholi hyppii taustalla mausteiden joukossa. Maut tuntuvat vatsassa saakka. Annoskoko on vähintäänkin riittävä. Olisi varmaan ollut viisaampaa säästää jouluksi. 50 cl, 9,0 %, 2/5


lauantai 15. heinäkuuta 2017

Prykmestar Pekoniolut

Vaalea olut ja pekoni ovat osaset tässä Prykmestarin oluessa. Vähän pelottava idea laittaa vaaleaan olueeseen pekonia, ennen lasiin kaatamista vähän arvelutti että rasva pulpahtaa pinnalle. Maku on kuitenkin hyvä, kuten ulkonäkökin: kirkas keltainen tai oranssi. Tuoksussa on reilusti pekonia, aamiaisainesta. Maussa on savua reilusti, pilsnermäistä miellyttävää humalaa ja savua. Street food and moren terassilla olut tarjoiltiin sopivan kylmänä. Jälkimaussa on savua reilusti, vähän humalan katkeruutta, tuntuuko siinä vähän pekonirasvakin.  50 cl, 4,5 %, 4/5



perjantai 14. heinäkuuta 2017

Flying Dutchman Skinny Legged Sun Burned Freckle Faced White Boy Wheat IPA

Toimistorotan vehnä-IPA on vaaleankeltaista sameaa kauniisti kuohuvaa olutta. Ensimmäisestä hörpystä lähtien on selvää että nyt on onnistuttu oluenpanossa. Maku on vähän enemmän witbieriin kallellaan kuin IPAan. Hiivaa, nallekarkkia, sitrusta, valkopippuria, mentholia yhdistelevä maku on täydellisessä tasapainossa, mikään ei jyrää vaan kaikkea on juuri sopivasti. Humalan katkeruutta ei aluksi löydy, mutta takapotku tulee kyllä, kun malttaa odottaa. Täytynee poiketa pian Alkoon ja ostaa pari varastoon. 55 EBU, 330 ml, 5,6 %, 5/5


perjantai 7. heinäkuuta 2017

Union Nefiltrirano

Olutpullon kääriminen paperiin nostattaa heti odotusarvoa. Slovenialaisen olutkääreen ohjeen mukaan pulloa piti käännelle ja pyöritellä ennen lasiin kaatoa. Hotellihuoneen lasivalikoima oli vähän pienikokokoista, joten koko pullollinen ei mahtunut kerralla lasiin. Väri on samea oranssi, vaahto on hieno, mutta ohut. Hedelmää, persikkaa ja hiivan huntua, vehnäolutta lähellä. Miellyttävää lievää katkeruutta, ei makeaa, mukavan helppoa hellejuomaa. 
0,50 l, 4,9 %, 4/5



torstai 6. heinäkuuta 2017

Union Svetlo

Jonkun verran hotelli Piranin kattoterassi, aurinko ja lämpö vaikuttanevat slovenialaisen oluen arviointiin, mutta niinhän siinä aina käy. Svetlo on kullan keltaista, nopea vaahto käy pitsittämässä lasia. Tuoksua ei oikein erota. Maku on pehmeä, aavistus miellyttävää makeutta, vähän mallasta. Janonsammutus hoituu. 0,50 l, 4,9 %, 3/5 




tiistai 4. heinäkuuta 2017

Laško Weissbier

Piranin auringon alla kaipaa varjoa ja juotavaa. Molempia löytyy. Laško Weissbier on hieno esimerkki oluen janonsammutuskyvystä. Vehnäolut on kauniin ruskean sameata ja päälle kertyy todella tiivis valkoinen kestävä vaahto. Tuoksu on makeahko banaani. Maku on enemmän banaaninen kuin hiivainen, mutta kyllä molemmat vehnäoluen perusmaut on edustettuina. Nautiskeltava, mutta helppo, jano lähtee. 0,5 l, 5,3 %, 4/5 



lauantai 1. heinäkuuta 2017

Laitilan Kukko Helles

Blogin 900. olut on kotiterassilla nautittu tyylikkään sininen Kukko, Helles. Tuoksu on neutraali, väri on paksun oranssi, tyylikäs sekin. Laitilan perusmultaa ei ole mukana ollenkaan, mikä on hyvä juttu. Aika raikasta ainakakin aluksi, humalat jäävät poskiin ja makeus on sopivaa. Lopussa raikkaus vähän katoaa. Maistuu pehmeältä. Tasapainoinen kesäolut, ehkä kaupasta voisi toisenkin vielä ottaa maisteluun. 50 cl, 4,7 %, 3/5