lauantai 31. maaliskuuta 2018

Laitilan Mämmi Cream Stout

Reissusta palatessa kotona odotti postilaatikossa uusi Olutposti-lehti, olutkellarissa Mämmiä ja pääsiäinen noin muuten. Laitila on aiemminkin tehnyt Mämmi-olutta, tähän on kuitenkin käytetty oikein Kymppi-mämmiä. Väri on musta, olut tuntuu niin liukkaalta, kun vertaa mämmiin. Maku on hyvä kopio mämmistä, kermasta ja sokerista. Mallas on pehmeää, makeahkoa mämmiä seuraa humalaa. Onhan tämä maailman paras mämmi-olut, kyllähän tätä voi joka pääsiäinen yhden pullollisen nauttia. Jääkaapista ei muuten löydy tänä pääsiäisenä mämmiä, joten tämä korvaa hyvin sen.  33 cl, 5,5, %, 4/5

torstai 29. maaliskuuta 2018

De Molen Kees Marble Good, Bad & Ugly

Arendsnest Proeflokaal Amsterdamissa oli hanassa 52 erilaista hollantilaista olutta, pulloissa en tiedä kuinka monta. Amsterdamilaiseen tyyliin pub oli kapea, mutta se ei ainakaan haitannut. Runsaudenpulassa nappasin tutun nimisen oluen, tosin vain se elokuva oli tuttu. Oluen takana oli kuitenkin 2 tuttua panimoa Kees ja De Molen, varmaankin 3. Eli Marble ei voi olla turhake. Olut on mustaa, vaahto on valkoista ja pitsittävää. Tervaa on nähtävästi aikanaan jäänyt  varastoon kanavapaateista ja sitä on vähän lorautettu olueeseen, ihan reippaastikin. Mausteita on muitakin, makeutta hyppää mukaan vähän takapotkussa. Tervan lisäksi mukana on raikkautta ja mentholia, lakritsaa ja mukavaa pikkupoltetta. Polte jää mukavasti huulille. 25 cl, 8,9 %, 5/5







tiistai 27. maaliskuuta 2018

Brouwerij ’T Ij maistelulauta, Flink, Natte, Zatte, Ijwit, Columbus

Pikkukävelylenkki Ij-joen rannalla olevan tuulimyllylle paljastui lopulta blogistin suunnittelemaksi olutmaisteluksi ’T Ij-panimoravintolassa. Tuulimyllyn allaolevassa panimoravintolassa maistelin viisi eri olutta panimon asettamassa järjestyksessä. Flink on helppo avaus, hedelmäinen pale ale, raikasta sitrusta ja piristäviä humalia 4,7 %, 4/5. Natte on pehmeä dubbeli, ruskeaa, paahteista, makeahkoa, vähän ohutta, liian pieni annos. 6,5 %, 3/5.  Zatte on trippeli ja se on panimon ensimmäinen keitos vuodelta 1985. Vaaleankullankeltainen olut tuo mieleen sahdin, belgihiiva kurkistaa juuri sopivasti hedelmien takaa, alkoholi ei maistu. 8%, 5/5. Ijwit on vehnäolut, hailakan vaaleaa. Sitrusta on reilusti, arvaan että panimon terassilla kesäisin tätä olutta menee paljon. Kesäolut, mutta liian pienessä lasissa. 6,5 %, 5/5. Columbus  on amber ale. Tuntuu helposti juotavalta. Esitteessä lupaillaan valtavaa määriä humalia, mutta ne maistuvat kuitenkin miellyttävästi. Kuparinen olut peittää alkoholin kokonaan. 9 %, 5/5. Pakko ottaa toinen kierros tai testata jotain muuta.Ravintola aukesi klo 14 ja melkein heti baaritiskille oli jonoa. Panimo on lasiseinän takana, joten tavara lienee aika tuoretta. 5 pikkulasillista, prosentteja oli, 5/5 











maanantai 26. maaliskuuta 2018

De Molen Rasputin Imperial Stout-ish

Amsterdamin iltapäivän kääntyessä illaksi pieni elpyminen hotellihuoneessa ja tölkillinen  olutta lepuuttavat sopivasti. Kävin aamupäivällä De Bierkoning -olutkaupassa ostoksilla, keskityin amsterdamilaisiin oluisiin ja illaksi ostin tämän hollantilaisen oluen. Vähän kyllä epäilytti stout ja tölkki - yhdistelmä. Olut oli kuitenkin mustaa ja vaahto beigeä. Maku on todella täyteläinen, pehmeä olut tuntuu kuin joisi vaahtoa koko ajan. Lämmittää. Maussa on kahvia ja pehmeää maitosuklaata. Vahvaa monella tapaa, mutta olut vaan miellyttää mieltä ja makunystyröitä. Kahvikarkit eivät ole näin pehmeitä,  humalat vähän lopuksi kipristelevät, kuninkaallisen pehmeästi. EBC 202, 46 EBU, 33 cl, 5/5





lauantai 24. maaliskuuta 2018

Cool Head Brew Orava Brewing Orwellian Nightmare Imperial Stout

1984 on vaihdettu Big Brother -henkisessä etiketissä 2018:ksi. Tölkistä kaatuu mustaa, vaahto on ruskeaan taittuva ja katoavainen. Tuoksussa on lakritsaa. Maku on tuoksun mukaista, lakritsaa. Alkoholi on läsnä. Paahteinen mallas saa sävyjä vaniljasta. Jälkimaussa humalia, alkoholia vai onko se  vanilja joka vähän häiritsee. Makua on paljon, makeaa, rauhoittavaa kamaa, vähän jopa raskasta. Nimeämisessä ja etiketissä on tyyliä.. 330 ml, 10 %, 4/5



perjantai 23. maaliskuuta 2018

Redchurch Old Ford Export Stout

Alkon hyllyltä bongasin Redchurch panimon oluen, panimo oli merkitty huomiokynällä blogistin muistiinpanoihin. Lontoolainen panimo tuntuu olevan kotikentällään stoutin kanssa. Olut on mustaa. Vaahto on kermainen ja kestävä. Tuoksu on reilusti salmiakkinen. Maku paljastuu pehmeäksi mokaksi, oikein ranskalaista paahtoa isosta kupista. Salmiakki jää taustalle, paahteisuus pehmeästi on eturintamassa. Redchurch on syytä merkitä muistiinpanoihin vielä vahvemmalla huomiokynällä. Laiskaa, mutta niin rauhoittavaa, humalat pysyvät taustalla, kurkistelevat kuitenkin, pehmeää samettia. Onhan tämä herkkua. 330 ml, 7,5 %, 5/5




torstai 22. maaliskuuta 2018

Suomenlinnan IPA Kealakekua

Yritin googlettaa Suomenlinnan panimon Alkon käsityöläiskattauksen IPAn nimeä käyttäen Googlen puheentunnistusta, mutta tulokset olivat Kelaa ja kebabia. Panimon nettisivut kertoi että olut on nimettu hawaijilaisen saaren mukaan, saarella kapteeni Cook päätti päivänsä taistelussa alkuperäisasukkaiden kanssa. Olut edustaa amerikkalaista versiota IPAsta, eli New England IPAa, tuttujen kesken NEIPA. Olut tuoksuu reilusti ananakselle. Väri on sameaa ananasmehua, jonka päälle on kertyy vähän vaaleaa vaahtoa. Humalointi on voimakasta, mutta pysyy miellyttävänä. Maku on moniulotteinen: hedelmäkattaus on reipas ja humalatarjotinkin on runsas. Ihan mahtava olut on, mistä näitä hyviä oluita oikein koko ajan tulee. 0,33 l, 6,5 %, 5/5

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Maku Brewing Session IPA

Maku Brewingin sponsoroima Session IPAa maistelin saunaolueksi. Väri on keltaiseen taittuva oranssi. Vaahto kestävä ja kirkkaan valkoinen. Tuoksussa on kuusipuun pihkaa. Makun tölkkiin etiketti on liimattu tarralla, joka tuntuu sormiin mukavalta, tekisi ihan mieli juoda olut tölkistä. Maussa on humalia, miellyttävästi havuja. Pehmeä olut on silti katkera. Olisikohan tämä Makun paras olut, ostan jos löytyy kaupasta. 0,33 l, 5,2 %, 5/5



tiistai 20. maaliskuuta 2018

Olvi Summer Ale Hotter Than Iisalmi

Olvi muisti blogistia parilla tölkillisellä, Summer Alen hyväksyin blogiin. Tölkki on Olvin tyylikkään värisarjan keltainen versio. Tuoksussa on voimakkaasti humalaa ja häivähdys vehnäolutta. Väri on  kirkkaan kellertävä. Vaahto on iso, mutta katoaa nopeasti. Maku on aika vienoa. American Wheat Ale on merkitty etikettiin. Tuoksun humalat katoavat lähes kokonaan, ohutta hedelmäisyyttä. löytyy. Vähän liian hyvänmakuinen vehnäolueksi, joten sopisi hienosti kesäiseen iltapäivään, maaliskuisen lumisateen jälkeen ei oikein löydy kesäfiilistä tarpeeksi. EBU 32, IBU 13, 0,5 l, 5.0 %, 3/5

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Tanker Külmale Maale Mint Stout

Pieni kävelylenkki pysäytti Hemingwaysiin, baaritiskillä jääkaapin lasin takaa pilkisti Tankerin logo. Kylmän stoutin baarimikko vaihtoi automaattisesti lämpimämpään. Erikoinen yhdistelmä minttua ja stouttia, pakkohan sitä on maistaa. Mustaa olutta, pientä vaahtoa. Tuoksussa on minttua. Maussa tuntuu vahva runko, suklaata, lakritsaa ja paahteisesta mallasta. Minttu maistuu, ei mitään After Eightiä, vaan enemmänkin vähän maanläheisempää. Kielen päälle jää minttua ja poskiin humalaa. Jotenkin tulee mieleen homejuusto, ensin liian outoa, sitten alkaa tekemään mieli lisää ja lopuksi onkin jo koukussa. Talviolut, ei kyllä ole mikään kävelylenkin välipala, vaan  mieluummin iltapala, hammaspesunkin voisi jättää väliin, kun minttu tuulahtelee jälkimaussa. 330 ml, 8,5 %, 5/5



perjantai 16. maaliskuuta 2018

Mallaskoski True Double IPA

Työviikko oli vauhdikas ja liian rauhallinen, alkuviikosta kävin MicroSoft-talolla kuulemassa sanaa ja sitten olin pari päivää Manflussa, perjantaina vihdoin pääsi kustannuspaikalle, joten sen kunniaksi sitten valitsin olutkellarista oikein kunnon tupla-IPAa. Tuoksu on makea ja simamainen. Oluen väri houkuttelevan ipamainen punaruskea. Vaahto on heikko ja silti kestävä. Sitten makuun, ilmassa on yllätystä. Makeaa, mallasta, multaa ja hedelmiä, mutta humalapommia ei ole mukaan laitettu. Maistelun edetessä, huomaa kyllä että humalat on liitetty jälkikirjoituksena mukaan, mutta melko mietona. Alkoholikin vähän tuntuu. Pikku hiljaa pettymyksen suosta olut alkaa nousta, humalat kerääntyvät poskiin, jotenkin ylimääräinen makeus katoaa. Ihan okhan tämä on, mutta tunnelma jää vähän sekavaksi. 33 cl, 9 %, 4/5

perjantai 9. maaliskuuta 2018

A Le Coq Brewed In Dorpat Imperial Extra Double Stout

Tyylikäs etiketti kuvastanee tartolaisen oluenpanemisen historiaa. Pullon koko on sopiva. Oluen väri on musta. Vaahto on pieni mutta sitkeä sametti. Tuoksussa on banaania. Paahteista makeaa stouttia soljuu helposti, vähän liiankin helposti imperial extra doubleksi nieluun. Paahteisuus livahtaa makunystyröitä herätellen ohi, jättäen vähän öljymäistä tunnelmaa, makeaa banaania jää pyörimään nieuluun. 18 EBC, 150 EBC, 0,4 l, 7 %, 3/5 

torstai 8. maaliskuuta 2018

Mustan Virran Panimo Pässi IPA

Savonlinnalainen IPA on tumman oranssia ja lasiin rakentuu siisti vaahto. Tuoksu on hiivainen. Apteekkipullollisen sisältö ei oikein miellytä. Sain pullon tuliaiseksi apublogistin Lidlin kauppareissulta. Aloin vähän epäillä että olisiko olut jotenkin vanhaa, mutta parasta ennen päivä on kuitenkin tulevaisuudessa. Maku on kyllä humalainen, katkera, mutta katkeruus on jotenkin pistävää. Hiiva maistuu myös vähän liikaa, runko tuntuu ohuelta, vaikka makua on paljon, ei aloittelijoille. 0,33 l, 4,7 %, 2/5




keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Mufloni APA

Pullolisen 1K, eli 1024. olut, on kotimaista APAa. Kirkkaan hopean värisen tölkin pintaa koristaa yksinkertaisen tyylikäs tarraetiketti. Tölkin sisältä kaatuu lasiin keltaista olutta, mutta ensi tölkistä on hörpättävä sihautuksesta noussutta kirkkaan valkoista kuohua, sama kuohunta jatkuu kaadettaessakin. Tuoksussa on sitruunaa. Maussa on miellyttävästi humalia, posket jäävät niitä maistelemaan pitkäksi aikaa. Vaahtoa kertyy aina kaadettaessa reilusti. Sitruunaa ja kuusenhavuja on makuna. Pientä kitkeryyttäkin on, mutta se on sopivaa. Lopulta kuusenhavu voittaa sitruunan. Maitokauppaolueksi tällaista on joskus kauan sitten kutsuttu, kait tätä voi sellaiseksi edelleen kutsua. Taitaa olla niin että täytyy käydä uudestaan Lidlissä maito-ostoksilla. 50 cl, 4,5 %, 5/5

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Labietis Aroniju Ragana Berry Ale

Viimeinen riikalaisesta kioskista ostettu matkamuisto oli odotellut sopivaa hetkeä jonkun aikaa. Olin ajatellut että voi olla vähän liian makeaa, joten vasta nyt kirpputorikierroksen jälkeen iltapäiväolueksi uskalsin ottaa blogitettavaksi tämän. Väri on täydellisen kaunis rubiini. Vaahto on pinkkiä. Marja taitaa olla aronia, sehän on kait oikein superfoodia ja terveellistä. Ilmankos olut on aika pahaa. Happamuutta on reippaasti, hiivaa ja sementtiä, loppumaussa on sitten aroniaa. Puolivälissä pulloa ajattelee, että tämän jälkeen pitää kyllä nopeasti saada jotain kunnon olutta tai kaataisiko loput vaan viemäriin. Olisipa edes vähän makeutta. 0,5 l, 5,1 %, 1/5

torstai 1. maaliskuuta 2018

Maku Brewing New Zealand Lager

Kännykkään kilahti päivällä viesti että R-kioskilla odotti paketti Maku Brewingilta, sepäs piristi kummasti siivouspäivää. Saunan jälkeen suhautin tarroitetun tölkin auki ja kaadoin samean keltaisen oluen lasiin, päälle muodostui tiivis vaahto.Tuoksu on maltainen, pientä umpeutuneisuutta on mukana, sitruunaa myös. Juodessa yllättää että kovasti kuplivan oluen hiilihappoisuus on vähäistä, helposti juotavaa. Ensin maussakin vilahtaa sitruuna, mutta sitten iskee pehmeys. Hiilihapotkin kyllä reunustavat makua tai lopussa tuntuu etteivät sittenkään. Uusseelantilaiset humalat ovat pyöreitä ja helppoja. Saksalaista tunnelmaa, kesäterassilla menisi muutama tällainen helposti. Tulee mieleen jonkun radiokanavan vanha hokema, pehmeät suosikit. 0,33 l, 5,4 %, 4/5