Näytetään tekstit, joissa on tunniste bitter. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste bitter. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. toukokuuta 2023

Paloaseman Bitternoid Bitter

Pikkuomenan oluthyllyllä oli vielä lohjalaista bitteriä. Oluen väri on jotenkin hohtavan vaalean ruskea, vaahtokin on vähän beigeä. Tuoksussa on mallasta ja pientä märkää mäntyä. Maku on miedosti makea, maltainen, reippaasti puinen, aika lempeä ja vähän pähkinääkin. Onhan tässä brittitunnelmaa. 0,44 l, 4,2 %, 3/5








keskiviikko 28. syyskuuta 2022

Kanavan Maltti Peat Smoked Ale

Vääksyläinen maltti on ruskeaa ja heikosti vaahtoavaa, sitä löysin S-Marketista. Tuoksu on makean maltainen, vähän toffeinenkin. Maku on bitterimäisen maltainen, vähän karvas ja savuinen. Savuisuus on sellaista heikohkoa leirinuotiota, kun nuotioon on pimeässä heitelty  vähän märempääkin tavaraa. 330 ml, 4,7 %, 3/5





keskiviikko 23. kesäkuuta 2021

Fuller's London Pride Original Ale

Lontoolaisen sateenkaarioluen väri on kuparinen, vaahto katoaa nopeasti. Makea hedelmäinen tuoksu kääntyy vähän kuivaksi. Maku on bitterimäisen kuiva, yrttejä, makeahko, pähkinäisen humalainen, vähän jotain pilsnerimäisyyttäkin, täyteläinen ja pehmeä. Hellejakson ukkosen jälkeisellä terassilla olut ei oikein saa pubitunnelmaa aikaiseksi, mutta jälkimaun kuivuus antaa niin helposti luvan kulauttaa uuden hörpyn, että pint of bitter katoaa nopeasti. 500 ml, 4,7 %, 4/5






keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

Olutpaja Elektron

Maaseutukierroksella tuli poikettua Laitikkalassa sijaitsevassa vireällä Rönnvikin viinitilalla. Vai onkohan se marjaviinitila, kun sen viinejä pitää kutsua marjaviineiksi, kun eivät ole viinirypäleistä valmistettuja. Joka tapauksessa sen amerikkalaisvaikutteinen keskitumma pintahiivaolut on olutta. Aika ruskeaa, vähän punaa poskissa, olut kruunautuu valkealla vaahdolla. Tuoksussa on makeaa mallasta, vähän toffeeta. Ensihörppy on lupaava, miellyttää. Humalat nakuttavat sopivasti tahtia rauhoittavasti, pientä kuivuutta, bitterimäistä kulauttelua suosivaa makua. Puhdasta osaamista, viinien kanssa harjoittelu on selvästi onnistunut. Pälkäneelle ajaessa on hyvä syy kurvata vasemmalle.  50 cl, 5,0 %, 5/5





tiistai 1. kesäkuuta 2021

Narvan Kajo Pale Ale

Kesäkuun alkaessa olutkelllarista löytyi vesilahtelainen pale ale. Pullollisen korkki on laitilalaista mallia. Olut on ruskeaa heikosti läpikuultavaa, vaahtoa ei synny. Tuoksussa on makeutta ja mallasta. Katkeruutta ei oikeastaan löydy, enemmänkin sellaista bitter-tyyppistä sahtia. Pientä sitruunan kajoa löytyy maun jälkipotkussa. 33 cl, 5,3 %, 3/5




torstai 20. toukokuuta 2021

Paloaseman Moor Common Beer

Nummen paloaseman kattiloissa on valmistettu Nummi-olutta, Ratebeer on määrittellyt tyyliksi Califoria Common tai Steam beer. Tuoksu on karamelliä ja nahkaa. Väri on tummaa kuparia ja vaahto on valkea, ohut kerrostuma. Tunnelma on bitterimäinen, maku on tukeva, maltainen, hetkittäin hedelmäinen ja toisaalta kuivakin ja hitusen hiivainen. Kokonaisuus on hyvä, pubitunnelmaa, haluan toisen. 0,44 l, 5,3 %, 4/5





torstai 12. marraskuuta 2020

Tornion Laavu Smoky ESB

Big Brotherista tuttu torniolainen panimo on pannut savua bitteriin. Laavu on likaisen ruskeaa, kauniisti valkoisella vaahtoavaa alea. Tuoksu  tuo mieleen nuotiopiirin. Maussa on bitterimäistä lempeää kitkeryyttä ja siihen sekoittuu havuja, savu lievenee. Pullollisen sain tuliaiseksi Helsingistä, täytyy tutkia hämeenlinnalaisten kauppojen tarjontaa laavumaisella katseella. 330 ml, 5,5 %, 4/5




torstai 4. kesäkuuta 2020

Olutmylly Tallipoika Bitter

Forssalainen Olutmylly jatkaa seudun olutperinteitä. Panimon bitter on ruskeaa ja sen päällä oleva vaahto on valkeaa ja runsasta. Tuoksussa on mallasta ja makeutta varovaisesti. Maku on maltainen, pieni makeus vähän katoaa kuusiseen humalointiin. Hiilihapot kuplivat. Maku on ihan täyteläinen. Otin pullollisen suoraan jääkaapista maisteluun, maku selkeästi paranee kun olut vähän lämpenee. 0,33 l, 5,1 %, 3/5

perjantai 1. helmikuuta 2019

Cape Brewing Co Mandarina Bavaria IPA

Eteläafrikkalaista olutta ei ole ennen tullut maisteltua. Alkosta nappasin joskus houkuttelevan oranssi-etikettisen IPAn. Etiketti kertoo että olut on Afrikan ensimmäinen saksalaistyyppinen IPA, ok. Olut on harvinaisen kirkkaan kuparista. Tuoksu on makea. Suussa olut huomauttaa että tässä on nyt sitten reippaasti hiilihappoja. Sitten makeutta, jotain toffeeta heiluu mielikuvissa ennen lopullista mandariini-iskua. Humala on tietysti sitrusväritteistä. Jälkimaussa on vielä vähän greippiä. Aluksi hiilihapot vähän häiritsevät, mutta lämmitessä ne tasaantuvat ja olut paranee, jotenkin bitterimäinen tunnelma.  44 cl, 6,5 %, 4/5

torstai 9. maaliskuuta 2017

Suomenlinnan Panimon Coyet Ale

Lidlin valikoimasta löytyi taas uutta olutta, Suomenlinnan Coyet Ale on bittermäisen ruskeaa puolikirkasta vähävaahtoista olutta. Kyllähän tästä Lontoon pubit tulevat mieleen. Maku on sellaista reilua pint-a-bitteriä. Mallasta, humalaa ja ripaus pähkinää löytyy makukattauksesta. Lasina olisi kyllä ehdottomasti pitänyt olla sellainen nonic-pint eli sellainen paksunnoksella koristettu tuoppi. 0,5 l, 4,5 %, 4/5


tiistai 1. marraskuuta 2016

Ruosniemen Panimo Työmies RSB

Jostain syystä Ruosniemen panimon oluet ovat jääneet blogituksissani paitsioon. En tiedä onko syynä ollut oluiden erikoiset nimet. Nyt tulee korjaussarja osa 1. Työmies-oluen etiketissä on vähän neuvostoliittomainen työmies nostamassa tuoppia. RSB tarkoittaa Ruosniemen Special Bitteriä. Tuoksu on jotenkin vihtamainen tai olisiko jotain yrttejä. Vaahto on kestävä ja oluen väritys on pähkinäinen. Mallasta on, mutta maku on puinen ja tympeä. Oluessa on paljon hiilihappoa, jotenkin koko olut kuivuu ikeniin ennen kuin sen ehtii nielaista. Röyhtäyttää. Tiedän että Ruosniemen panimolla on parempia oluita. 33 cl, 4,7 %, 2/5

torstai 13. lokakuuta 2016

Mufloni Single Hop Simcoe

Lidlin hyllyltä löytyi helmi. Yhden humalan olut on luokiteltu bitteriksi, mikä vähän ihmetyttää. Vaahto on tyylikäs ja väritys on sellainen ipamainen. Tuoksu on lievän hedelmäinen. Maussa hedelmät ovat greippiä lukuun ottamatta taustalla. Mäntyinen humala jyllää, kuivaa ja katkeraa. Vaikea uskoa alhaista alkoholipitoisuutta, II-oluttahan tämä on, olisiko parasta maistamaani sellaista, ehkä siitä pitää palkita yhdellä lisäpisteellä. Olut on nettitietojen mukaan valittu vuoden olueksi vuonna 2011, en ihmettele valintaa. 33 cl, 3,5 %. 5/5


perjantai 3. kesäkuuta 2016

Pyynikin Bitter Sessio

Päivän huhkimisen jälkeen on hyvä odotella huomisia yo-juhlia ja ottaa pint of bitter,
 please. Pyynikin bitteri, maisteluboksista, on kuitenkin pikkupullo, mutta kuivaa ja lievästi kitkeräähän olut on, bitteriä. Samean ruskea olut kruunautuu komealla vaahdolla. Maku on vähän yksiulotteisesti kuiva, ehkä hellepäivä vähän verottaa makuaistia. Jotenkin tulee mieleen keskeneräinen, vähän hiivaa maussa. 0,33 l, 4,4 %, 3/5


torstai 15. toukokuuta 2014

Spitfire Premium Kentish Ale

Pint of bitter, please. Shepherd Neame -panimo on nimennyt alensa kunnioittamaan brittihävittäjiä, The Bottle of Britain. Pubitunnelmaa tulee tästä kastanjanvärisestä humalaisesta oluesta. Maussa on aromeja, pippuriakin vähän niinkuin suolaakin. Suutuntuma on vähän ohut, mutta jälkimaku on painava. Korkeajännitysolut. 500 ml, 4,5%, 4/5

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Bishops Finger

Pint of bitter, please! Brittiläistä alea kelpaa nautiskella rauhallisesti. Kastanjanruskeaa olutta, maku on yllättävän kirpeä, sisäposket kuivuvat. Piispan sormi on etiketin mukaan ohjannut pyhiinvaeltajia Canterburyyn, pitäisiköhän lähteä? Pubissa toimisi varmasti vielä paremmin. Hämärästi muistaisin nähneeni tällaista marketissakin, tämän ostin jostain muualta. 500 ml, 5,4%, 4/5

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Suntory Royal Bitter

Uskollisen sponsorin tuliainen Japanista maisteltiin tarkkaan. Väri on ok, happoisuus on sopivaa, mutta alkoholi vähän puskee maussa läpi, mutta sopivan kuivaa kuitenkin, loppuvaiheessa olut alkaa mukavasti lämmittää, joten ei se alkoholi liikaa maistu. Suntorystä tulee mieleen kyllä viski, muttei tässä kyllä se maistu. 33 cl, 6%, 4/5