Näytetään tekstit, joissa on tunniste flunssa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste flunssa. Näytä kaikki tekstit

tiistai 11. syyskuuta 2018

Hallo Ich Bin Berliner Weisse Cassis

Pieni flunssanpoikanen on yrittänyt hiipiä systeemiini, perimätiedon mukaan mustaherukkamehu on sille myrkkyä. Mikkellerin olutkerhon laatikosta löytyi tällainen berliiniläistyyppinen mustaherukkainen vehnäolut. Tuoksu on vähän tympeä, esanssimainenkin, vähän fiilikset laskivat. Väri on kyllä mahtavan täydellisen punainen, vaahto värjäytyy pinkiksi. Maku nostaa pisteitä. Vähän hapanta, mutta makeutta riittää hampaiden tahmaamiseenkin. Marjainen, raikas, no onhan tämä parasta juomaani mustaherukkamehua. Alkoholiprosentti on alhainen, joten ollaan kyllä lähellä mehua. On tämä myös parhaimman makuista flunssalääkettä. Finrexinin on kyllä pakko parantaa makuaan. Hallo-sarjaan kuuluu muillakin tavoin maustettuja oluita, voivatkohan ne olla tätä parempia? 500 ml, 3,7 %, 4/5

lauantai 10. joulukuuta 2016

Ruosniemen Musta Lomittaja

Pieneksi flunssalääkkeeksi nautiskelin lämmintä mustaa olutta. Ruosniemen Panimon savu-saison kaatui lasiin ohuenoloisena, mutta komeavaahtoisena. Tuoksu oli savuinen. Maku oli samaa mitä tuoksukin eli savuinen. Vähän ohuutta, liukkautta, kuivuutta ja hapanta. Vienosti katkeruutta lopuksi, savuisuus katoaa. Positiivista mielikuvaa lisää se että olisi pitänyt olla isompi pullo että olisi päässyt paremmin arvioimaan, eli helposti juotavaa on. Pullollisen olen tainnut ostaa aikanaan Alkosta. Flunssalääkkeeksi voin suositella. 33 cl, 6,3 %, 4/5


torstai 21. tammikuuta 2016

To Øl Goliat Imperial Stout

Olutblogistin painajainen tipaton (tai ipaton) tammikuu meinasi konkretisoitua, kun flunssa pukkasi päälle oikein kunnolla. Onneksi tipattomuus saatiin kuriin ja pullollinen olutta maisteluun. Synttärilahjaksi saadun yhden suosikkipanimon, To Ølin, kahvistoutin päätin palkita korkinavauksella ja maistelulla. Musta olut tuoksahtaa lakritsalta. Maussa jyllää kahvipapukarkit, pientä kuusenhavua leijuu taustalla, mutta sokerinen kahvi vei koko huomion. Olut on tahmeaa ja makeaa. Pientä humalaa jää jälkimakuun pyörimään, flunssanjälkeiseen tunnelmaan sopii rapsakka alkoholipitoisuus, alkoholin makua ei kyllä löydy. De Proefin panimolla tehty olut tai sen makeus jää pyörimään limaisena nieluun, ihan hyvällä tavalla siis. Mukava olut, ehkä pitää käydä Alkossa ostamassa säilytykseen pullollinen, makeus on kyllä aika äärirajoilla. Join oluen aika kylmänä, varmasti erilaista lämpimämpänä. 33 cl, 10,1 %, 4/5

perjantai 15. helmikuuta 2013

A. Le Coq Special 1807

Pehmeä, ehkä lievästi makeakin, alecoqin special-olut nautittiin sistusparrujen katveessa Tallinnan vanhassa kaupungissa, St Olav hotellissa. Minibaari ei ainakaan ehtinyt viilentymään liikaa Rimin tuliaisia. 50 cl, 5,2% ja 4/5

perjantai 25. tammikuuta 2013

Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock

Savuolutta, ach. Olihan tätä tuttua fraktuuraolutta pakko poistomyynnistä ostaa. Savua ja tervaa, muistan kun maistoin ensimmäistä kertaa, niin meinasi jäädä juomatta. Nyt tätä aina välillä ihan suorastaan kaipaa. Jos olut toimisi flunssalääkkeenä niin se olisi varmasti tätä, eihän tämä nyt kyllä miltään flunssalääkkeeltä maistu. 50 cl, 6,5% ja 5/5