Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulaus. Näytä kaikki tekstit

torstai 21. tammikuuta 2021

Ārpus DDH Nelson Pale Ale

Latvialainen pale ale on läpikuultamattoman vaaleankeltaista ja se vaahtoaa mukavasti valkeana.  Tuoksussa on voimakkaasti hedelmiä ehkä ananasta ja varmasti sitruunaa. Ensimmäinen, toinen ja kolmas kulaus paljastaa että aika hyvää olutta on tämäkin Citymarketin Pien-kaapista löytynyt. Maku on lempeä, pieni makeus tasoittaa humalien katkeruutta, hedelmät ovat miellyttävästi mukana. Välittyy sellainen puhdas ja raikas tunnelma. 440 ml, 5,2 %, 5/5




torstai 8. lokakuuta 2020

To Øl Stereo Mono Citra DDH Single Hop India Pale Ale

To Ølin etiketti on tylsä, tölkillisen sisältö on sameaa oranssia ja vaahto on nopea. Tuoksu on hedelmäinen, appelsiinia ja ananasta. Samat elementit ovat mukana lievästi sitruunaisessa maussakin, ne täydentyvät lopuksi humalan kirpakkuuteen ja ikään kuin taikaiskusta löytyviin hiilihappoihin. Hiilihappoja ei kuitenkaan juodessa oikeastaan huomaa ollenkaan. Onpas hyvää, niin pehmeää. Vaatimukset nousevat kulautellessa, jotain pientä laihuutta alkaa ilmentymään. 44 cl, 6,8 %, 4/5





torstai 28. tammikuuta 2016

Mikkeller Stateside IPA

Pullollinen hyvää olutta kyllä piristää mieltä. Syntymäpäivälahjaksi saatu IPA oli jäänyt olutkellariin odottelemaan vuoroaan. Ruskehtava sameahko olut kehitteli suojakseen hienon kestävän vaahdon. Maku on havuinen ja pihkainen, yksinkertaisen hyvä. Katkeruutta tasaa jotenkin piilevä makeus. Jälkimaku kiertelee takaikenissä vaatien seuraavaa kulausta. Pullollinen hupenee pian, joten on vähän kiusattava takaikeniä pidemmällä huikkavälillä. Takaetiketissä mainittiin taas De Proefin panimo, tuntuu olevan aikamoinen tae hyvästä oluesta. 330 ml, 6,9 %, 5/5

torstai 27. marraskuuta 2014

Vormsi Märtsiõlu

Tallinnan tuliainen paljastui sameaksi märzen-tyyppiseksi sameaksi olueksi tyylikkäässä pullossa. Olut maistuu hiivalta ja jotenkin makealta yhtaikaa, olisiko käyminen jäänyt kesken, no ei nyt sentään. Hetken kesti että keksin että tämähän on vähän niinkuin sahtia. Maku on tasainen, parempiakin on maisteltu. Isoja kulauksia, mutta tympeää makua, maku tosin paranee loppua kohti, kun siihen tottuu, ehkä siis haastavaa. Ei olekaan tympeää, arvostelua parempaa?
33 cl, 5,3%, 3/5

lauantai 22. marraskuuta 2014

Prykmestar Double IPA

Sekametelisoppaa tai makujen harmoniaa on Uudenkaupungin Prykmestar pannut. Väri on vähän sekava. Pakostikin tämä lauantai-iltapäivällä menee harmonian puolelle. Tuoksu on makeahko ja hiivainenkin, ei lupaa hyvää. Sitten kulaus suuhun ja harmonia alkaa: vähän makeutta ensin alkuun, sitten havaitsee että olut on raskasta ja lopuksi humalat alkavat riehumaan mäntyhalolla. Ei taida olla ainoastaan väri, joka muistuttaa etäisesti sahdista. Humalat vahvistuvat loppua kohden.  50 cl, 8,5%,5/5

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Prykmestar Savu

Sivukirjasto pakotti vielä toiseen pullolliseen. Nyt oli pakko vaihtaa tummempaan. Vaspin Savu tarjoiltiin tietysti omasta tuopista. Savu paljastui kunnon olueksi. Lähes musta olut savustaa makuhermoja ollen silti helppo olut. Joskus Alkossa olen ajatellut, että Schlenkerlaa mieluummin kuin tätä, mutta kyllä tätäkin kelpaa nauttia. Joulukinkku tuli kyllä ekalla kulauksella mieleen (grillissähän sen valmistin). Savua on mukavasti, vähän tervaakin. 50 cl, 5,5%, 5/5