Näytetään tekstit, joissa on tunniste pettymys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pettymys. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. heinäkuuta 2019

A. Le Coq Premium Ruby Red

Tartonreissun tiistaiaamupäivä yllätti sateella. Onneksi varastossa oli tekemistä, kun aina suunniteltu A. Le Coqin olutmuseo ja tehdaskierros oli aina jätetty seuraavaan kertaan. No oikeastaan se jäi taas seuraavaan kertaan, koska paikalle päästessä selvisi että turistikierros on vain torstaisin. Olutmyymälä oli onneksi auki, joten ostin pari olutta ja tietysti olut-kumisaappaat. Sateen päättymistä odotellessa maistelin sitten Old Town Tartu Apartmentsissä A. Le Coqin uutuuden. Väri on vahva rubiini. Tuoksu on vaimea, vaahto on hieno. Ensin maistuu vähän marjaisuus ja sitten ihan peruslager, oliko jopa pahvia. Ilmassa on pettymystä, siis säässä ja tehdaskierroksen siirtymisenkin takia, pari muuta ostostani olivat lämpimiä, joten olutkaan ei ihan ollut parasta. 0,5 l, 4,5 %, 2/5



lauantai 1. joulukuuta 2018

Olvi Jouluolut

Joulukuu alkoi, joten pieni joulujuhlan vietto sopi mukavasti. Olvi oli aiemmin lähettänyt oman joululahjapakettinsa, jonka nyt sitten avasin. Olut kaatuu lasiin voimaakkaasti kuohuen. Itse olut on mahonginväristä. Olut tuoksuu maltaiselta. Ensin vähän pientä pettymystä, että mikäs tällainen tumma lager ja joulu, onko niillä jotain yhteistä. Maun maltaisuuteen sekoittuu reiluhkosti humalaa, joka kuivattaa suuta. Vähitellen maku alkaa tuntua oikein sopivalta, miksi jouluna pitäisi juoda vaan tummia oluita. Tässä on tällaista mukavaa nostetta perinteisesti raskaahkon jouluruoan pariksi. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Mallaskoski True Double IPA

Työviikko oli vauhdikas ja liian rauhallinen, alkuviikosta kävin MicroSoft-talolla kuulemassa sanaa ja sitten olin pari päivää Manflussa, perjantaina vihdoin pääsi kustannuspaikalle, joten sen kunniaksi sitten valitsin olutkellarista oikein kunnon tupla-IPAa. Tuoksu on makea ja simamainen. Oluen väri houkuttelevan ipamainen punaruskea. Vaahto on heikko ja silti kestävä. Sitten makuun, ilmassa on yllätystä. Makeaa, mallasta, multaa ja hedelmiä, mutta humalapommia ei ole mukaan laitettu. Maistelun edetessä, huomaa kyllä että humalat on liitetty jälkikirjoituksena mukaan, mutta melko mietona. Alkoholikin vähän tuntuu. Pikku hiljaa pettymyksen suosta olut alkaa nousta, humalat kerääntyvät poskiin, jotenkin ylimääräinen makeus katoaa. Ihan okhan tämä on, mutta tunnelma jää vähän sekavaksi. 33 cl, 9 %, 4/5

torstai 22. helmikuuta 2018

O'Hara's Irish Red Traditional Ale

Irlantilainen red ale on syvän ruskean rubiininpunainen, komeavaahtoinen olut. Samettisen tiivis vaahto antaa kyllä olettaa jotain erityisen hyvää. Tuoksussa on vähän paahtunutta, voimakasta mallasta. Maku on pienoinen pettymys, kun muut panimon oluet ovat jättäneet ihan hyvän mielikuvan. Jotenkin tunkkaisuus sekoittaa lievän makeuden ja pienet humalat. Paahteisuus jatkuu mukavana jälkimakuna, ulkonäkö ja jälkimaku ovat hienot, mutta maku ei natsaa, vähän multaista. Loppua kohti maku paranee, ehkä ei nyt ihan hirveä pettymys, miellyttävä pehmeys toisaalta. Sekavaahan tämä on. 33 cl, 4,3 %, 3/5

torstai 4. helmikuuta 2016

Iso-Kallan Panimon Salmiakki Porter

Alkon käsityöläisolutkattauksen toinen musta erikoinen olut on Iso-Kallan salmiakilla maustettu portteri. Tuoksussa uskottelen itselleni että salmiakkia se on, mutta en tiedä oliko se sitä. Itseni saan kuitenkin siihen nostagiseen tunnelmaan, että mieleen muistuu pikkupoikana kioskilta ostettu pieni muovinen pussi, jossa oli kulmassa reikä pilliä varten. Pillillä sitten imettiin salmiakkia. Tästä oluesta en kyllä oikein löydä salmiakkia. Kuivaa olutta, vähän hapanta, makeutta ei ole, yleisvaikutelma suussa on ohut ja vähän suolainen. Pientä pettymystä on kyllä ilmassa, vähän niin kuin pikkupoikana kun erehtyi ostamaan sieltä kioskilta niitä vääränlaisia merkkareita. 0,5 l,  6,7 %, 2/5


perjantai 11. syyskuuta 2015

Mallaskosken panimon Black IPA

Tätä tyylikkään etiketin takana olevaa olutta olen pitkään toivonut pääseväni maistamaan, kunnes sitten Tallinnan sataman myymälässä bongasin tämän kotimaisen tyylioluen ja perjantai-illan kunniaksi sihautin sitten korkin auki. Pieni vaahto katosi nopeasti oluen pinnalta, tuoksussa oli vaimeasti hedelmää, maku on paahteinen. Jälkimaussa katkeruutta löytyy onneksi. Runko tuntuu alkuun ohuelta, mutta se tukevoituu loppua kohden. Alussa oli kyllä pientä pettymystä, mutta kokonaisuus on parempi kuin ensihuikka. Tumman oluen makeus sopii mukavasti kokonaisuuteen, mutta jonnekin katkerot piiloutuvat. 33 cl, 6,5 %, 4/5


torstai 14. elokuuta 2014

Justus

Pelottavan oloiset hiivapartikkelit kimpoilivat pullosta lasin pohjalle, vaikka yritin sitä vältellä. Justus R. Schramm'i on perustanut nykyisen A. Le Coqin olutpanimon Tartoon ja hänen mukaansa Tarton Rüütlillä on olutkellariravintola ja sillä sitten on oma Justus-olut. Pelottavasta ensivaikutelmasta huolimatta olut onkin aika kirkkaanoloista, vaahto on todella pitkäkestoinen ja maku on selkeä, vähän sitruunainen, vähän hiivainen ja vähän laimea! Humalat ei erityisesti ole esillä. Pientä pettymystä 400. oluen valinnassa, mutta tasaluvut on tässä tainneet aina mennä vähin ohi.  330 ml, 5,0%, 3/5

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Grillimaisteri Pils

Lidlin grillausolutta tuli juotua ilman grillausta, no Nigeria yrittää grillata taustalla Argentiinaa. Ehkä oikean grillauksen puutteesta johtuen olut maistuu laihalta ja ohuelta. Väri on peruslager, pilsnerin maku kyllä vaimea tai oikeastaan olematon. Erikoista tässä arviossa on se että olen vähän pettynyt Lidlin tuotteeseen, ei ole usein käynyt niin. 
0,5l, 4,5%, 2/5