Näytetään tekstit, joissa on tunniste pullonsuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pullonsuu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Tuatara Sauvinova Single Hop Pale Ale

"So say goodbye to Sauvignon Blanc. Say giddya to Sauvinova." sanoo uusiseelantilaisen tuatara-liskon mukaan nimetyn panimon pullollisen etiketti. Pullo on saanut vaikutteita liskolta, röpöläinen pullo on hieno, olisikohan pitänyt juoda pullonsuusta, kun on niin mukavan tuntuinen röpöläinen pullo. Oranssisen samea olut muodostaa päälleen valkoisen pienikuplaisen vaahdon. Tuoksu on lievästi hedelmäinen. Maku on greippinen, jotenkin yksioikoinen, ei voi laimeaksi tai ohueksi haukkua, mutta jotenkin tuli mieleen että kuinka kauan oluen rahtaus Uudesta-Seelannista Suomeen kestää. Best before oli kuitenkin 3 kuukauden päässä. Välillä pohtii että tämä on laimeaa, mutta humalaista. Oluen nappasin Hämeenlinnan Hämeensaaren Citymarketin mainiolta oluthyllyltä. Ihan pullon perusteella ostin, ei ollut pettymys, mutta ei ihan napannut täysillä. 330 ml, 4,7 %, 4/5


maanantai 19. joulukuuta 2016

Augustinerbräu München Lagerbier Hell

Müncheninreissun tuliaiseksi itselleni ostin paikallisesta lähikaupasta muutamia perusoluita. Münchenissä tuntui olevan ihan ok juoda pullollinen hellesiä pullonsuusta kaupungilla tai ainakin aseman läheisyydessä, Marienplatzilla saksalaisilla oli muut juomat kyllä. Augustiner on vanhin müncheniläinen panimo (1328), jonka ravintoloissa tuli parikin kertaa maisteltua ruokia. Panimon vaalea lager sopi mainiosti saunaolueksi. Olut on täydellisen kirkas ja tuoksu on vieno. Maku on puhdas lager, ei mitään ylimääräistä, mutta silti ihan hyvää, kyllähän tuo pitkä kokemus oluessa maistuu. Todella helpostijuotavaa, saunaoluena vaaratonta, mutta pitkä iltapäivä biergartenissa olisi varmasti kohtalokas. 50 cl. 5,2 %, 4/5

lauantai 5. joulukuuta 2015

Bevog Tak Pale Ale

Itävallan Slovenian rajan pinnasta ponnistaa Bevogin panimo. Panimon oluiden etiketeissä siekkailee
outoja piirroshahmoja, ihan sellaisen takia tämän oluen valitsin olutkaupan valikoimista. Sihahdus oli vaimeahko, tuoksu pullonsuusta oli hedelmäinen. Maku on aika täydellisen sopivaa pale alea. Mukavasti makeutta, sopivasti katkeruutta, silti helppoa, nämä ominaisuudet takaisivat varmasti useamman pullollisen menekin, mutta kun en sitten olutkaupassa ymmärtänyt että kyseessä oli jotain muutakin kuin mukava etiketti ja puolustuksesi sanotaan että siellä taisi olla satoja muitakin kiinnostavia oluita. Voisi sanoa tätä ongelmaan olutblogistin first world problem. Jälkimaku on kirkas, vähän eucamentholia ja silti hiivanhäivähdystä. 0,33 l, 5,5 %, 5/5