Näytetään tekstit, joissa on tunniste puumainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puumainen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. joulukuuta 2021

Vakka-Suomen Prykmestar KellerBier

S-marketin hyllyltä nappasin Uudestakaupungista tulleen kellarioluen. Väri on haaleankeltainen, läpinäkyvä. Vaahto sen sijaan on valkoinen tyylikäs hattu. Tuoksussa on reippaasti mallasta ja heinää, jotain aitoa saksalaista menoa. Maku astelee samalla polulla tuoksun kanssa, mallasta, hivenen makeutta, mutta enenmmän humalaa. Tätä olutta juodessa tulee kyllä selväksi että ohrasta on oluessa useimmiten kysymys. Maku alkaa loppua kohden tuntua vähän puumaiselta, ei tämä huonoa kuitenkaan ole, vaatisi vaan ehkä vähän pubitunnelmaa. 0,33 l, 5,0 %, 3/5 




torstai 24. syyskuuta 2020

Mikkeller Heated Seats New England Style Pale Ale

Saunaolueksi nappasin Mikkellerin lämmitettyjen penkkien mukaan nimetyn pale alen. Väri on samea oranssi, samalla kuitenkin jotenkin ohut. Vaahto on tasainen,  kestävä, tiheä, kestävä, valkoinen matto. Tuoksua en jotenkin saa irti, puuta on kuitenkin. Maku on vähän puinen, vain hitusen raikkaahkon sitrusmainen. Kevyt kokonaisuus, humalat on kevyesti jälkimaustamassa, liikaa puuta. Oluen vähentyessä maku muuttuu kuin itsestään paremmaksi, puumaisuuskin on lopulta hyve. 330 ml, 4,9 %, 4/5 




perjantai 29. toukokuuta 2020

Hopping Brewsters Dashing Dora Bohemian Pilsner

Viikon työputki päättyi saunaoluseen takaterassilla. Melkein naapurista, eli Akaasta maailmalle ponnistaneen panimom pilsneri kuohuaa todella komeasti, väri on kultainen, vain hiukan samea. Tuoksussa tuntuu ruohoisuutta. Juodessa ruoho tukevoituu puumaisuudeksi. Mallas on vahvaa, humalat on mukana kyllä. Vahva maku, mutta ei nyt kolahda kohdilleen. Etiketti on kiva, eikä vähennä varmasti oluen menekkiä. 0,33 l, 5,2 %, 3/5

torstai 3. lokakuuta 2019

Mufloni CCC IPA

Porilaisen panimon IPA on kolmen C:n IPA. Oluen isoveljellä on viisi C:tä. Isoveliolut on pitkään ollut vakio-ostos, kun sen on Alkon hyllyltä löytynyt. Viime aikoina isoveljestä on Alkossa muistuttanut vain tyhjä aukko hyllyssä. Nyt kun pikkuveli ilmestyi S-marketin hyllylle, niin kulmakarvat nousivat. Seinän takaa sitten Alkosta löytyi taas isovelikin. Kolme C:tä on kauniin oranssia, vaahto pitsittää lasin reunoja hiukan. Tuoksussa on humalaa, etiketti paljastaa C-kirjainten kooditukseksi Citra, Cascade ja Chinook. Tuoksussa on myös makeutta. Maussa humalat ovat ihan jykeviä, makeus katoaa takanäyttämölle. Jälkimaku on mukavan pistelevän katkera. Ihan pikkuisen on puumaisuutta tai sammalta ja lopuksi pientä ohuutta. On aika kultaiset muistot tuosta isoveljestä, vaikka ihan viimeisimmät otokset olivat pientä kyllästymistä tai pettymistä. Onhan tämä kunnon IPA, jos ei Alkoon saakka jaksa, niin S-marketista löyyy ihan hyvää porilaista IPAa. 50 cl, 5,5 %, 4/5

perjantai 27. syyskuuta 2019

Tuju Cascade Gose

Rauman vanhan kaupungin luomukaupasta löytyi houkuttelevan näköinen etiketti, olisiko joku humalahirviö. Tujuhan on kotoisin Lappeenrannasta, eli amerikkalaisesta näkökulmasta ihan Rauman  naapurista. Olut on vähän likaisen oranssia, jännästi kuultaa kultaa lasin pohjalta. Tuoksu on puhdasta hedelmää tai hyvää hedelmäkarkkia. Pullollisen pohjalle jätin jonkun verran hiivaa. Maussa on hedelmää ja happamuutta. Nielaisun jälkeen suolaisuus tuntuu huulissa. Jälkimaku on puinen, alkuksi myös hiivainen. Hiivaisuus onneksi katoaa tai tottuuko siihen niin nopeasti. Kokonaisuus on vähän horjuva, suolaisuus katoaa. 0,33 l, 5,2 %, 3/5 

torstai 28. helmikuuta 2019

Espoon Oma Panimo Verticom APA 25 vuotta

Joulupukki sujautti boksin Verticomin omia oluita. Pieni tutkailu paljastaa että serverifirma ei ollut alkanut itse panna vaan Espoon Oma Panimo on takapiruna. APA on vaahtoavaa ja se tuoksuu hedelmäiseltä. Väri on kirkkaan keltainen, mutta pientä sameutta. Maussa on vähän humalaa, vähän hedelmää ja vähän hiivaa.  Jälkimakuna on lämpöä, vähän liikaa hiivaa tai jotain puumaisuutta. 0,5 l, 5,5 %, 3/5

lauantai 20. lokakuuta 2018

Radbrew Crossroads American Pale Ale

Kaoottisen etiketin olut taisi tarttua ainakaan Espoon Sellon Alkosta ostoskoriin. Sisältö on kirkkaasti sameaa ja reilusti valkoisena vaahtoavaa olutta. Kotimaisen oluen mausta paljastuu hedelmiä, hiivaa ja vähän kuivattavaa humalaa. Jotenkin jännästi hiiva ja hedelmät kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat miellyttävän makuelämyksen. Jälkimaun sitruuna peittää puumaisuutta, vähän kuivaa heinää jää vielä.
50 IBU, 0,330 l, 6,7 %, 4/5

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Pihtla Kolm Venda

Saarenmaalaisen panimon juhlaolut on vaimeatuoksuinen, vähän puumainen. Vaahto on ponneton, valkoinen, oluen väritys on ipamainen, vähän samea oranssi. Maussa puumaisuus on ensin ylivallassa, sitten sitruuna paljastaa itsensä. Taustalla on vähän pientä mentholia. Kokonaisuus paranee merkittävästi lasin pohjan paljastumisen myötä, humalat miellyttävät.  IBU 63, 33 vl, 6,5 %, 4/5

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Delphi Beer

Loman alkamisen kunniaksi laitoin varvastossut jalkaan ja avasin tuulisella terassilla kreikkalaisen,  vanhempien tuoman tuliaisoluen. Delphi on isossa shampanjapullollisessa olevaa pilsneriä. Kruunukorkin avaaminen saa oluen kuohuamaan paljon, ensimmäiseen lasilliseen tulee oikeastaan vain hattaraista todella komeaa vaahtoa. Lopulta olut paljastuu vähän sameaksi keltaiseksi nesteeksi. Tarinan mukaan Zeus lähetti kaksi kotkaa etsimään maan keskipistettä ja kotkat kohtasivat sitten Delphissä tai Delfoissako se on suomeksi ja sinnehän sitten majoittui myöhemmin oraakkeleja. Paikan kauneuden  kunniaksi nimetty olut yllättää.  Makua on reippaasti, pieni hiivaisuus, reilusti humalaa ja reipas jälkimaku muodostavat hienon oluen. Hiilihappoisuus terävöittää kokonaisuutta. Puumaisuus tuo sopivaa haastetta. Kreikkalaisetkin osaa. Pullollisen koko on maisteluun sopiva. 75 cl, 5.0 %, 5/5

lauantai 23. kesäkuuta 2018

Ruosniemi Piirimyyjä APA

Uudistuneen etiketin sisältä löytyi tehokas piirimyyjä. Sameahkon oranssi APA tuoksuu hedelmäiseltä. Vaahto on valkoinen, sitkeä, mutta pieni. Maussa yllättää reilu puumaisuus, aika kuivattavaa. Greippi vahvistaa otettaan juomasta pikkuhiljaa, lopuksi maku on aika greippinen. Greipin takana väijyy eucalyptus-puun pihkaa. Katkeruus vahvistaa jälkimakua. 33 cl, 5,2 %, 4/5

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Alberga Premium Pale Ale

Perjantaisen liikuntasuorituksen jälkeen piti tietty viettää aikaa takaterassilla ja olueksi olutkellarista valikoitui Espoon Leppävaarassa sijaitsevan kartanon mukaan nimetty pale ale. Leppävaaralainen on kauniin oranssia. Vaahto on nopea, valkoinen. Tuoksu on hedelmäinen. Maistuu  enemmän puumaiselta. Aika kuivaa, kyllä maussa on hedelmääkin, mutta tuntuu aika terävältä. Kuusiaita varjostaa makua liikaa. EBC 9, EBU 25, 33 cl, 5,5, %, 3/5


lauantai 9. kesäkuuta 2018

Espoon Oma Panimo Cheers From Metro IPA

Sellon Alkosta ostettu matkamuisto Espoosta on melko vaaleaa, kellertävään taipuvaa vähän sameaa IPAa. Pullo tuntuu todella isolta, etiketissä on taas postikortti Espoosta. Tuoksussa on vähän greippiä. Vaahtoa on vähän. Maku on ensihörpyllä vähän vaimea, runsas hiilihapotus ehkä taittaa terää. Lopulta greippi ja mäntyhalko saapuvat laiturille, mukavasti ehtivät mukaan metroon ennen ovien sulkeutumista. On sanottu että Espoossa ei oikein ole mitään omaa juttua, mutta onhan siellä ainakin oma panimo ja sen metro. Lopulta puumaisuus hiukan häiritsee. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

torstai 31. toukokuuta 2018

Saimaa Brewing Yövesi Dark Lager Brewer's Organic

Saimaan erikoisesti nimetty tumma lager on punertavaan taipuvaa tummanruskeaa. Vaahto on nopea. Maltaisuutta tuoksussa ja maussa. Makeutta löytyy kohtuullisesti, sitten vähän puumaisuutta, kuivaa paahdetta. Täyttää vatsan nopeasti. Täyteläinen tunnelma ohenee juodessa, toisaalta jälkimaku venyy pitkäksi.  500 ml, 4,5 %, 3/5

tiistai 12. joulukuuta 2017

Fat Lizard Smooth Lava Red Ale

Espoolaisen lihavan liskon panimon red ale on pakattu topless-tölkkiin. Pakkohan sellaista on testata. Tölkin lähes koko yläosa lähtee korkkina irti ja tölkistä voi juoda kuten lasista. Testatessa vähän mahdollisesti terävät reunat pelottivat, mutta aukko on se verran syvällä että huulet tai kieli ei sinne ihan vahingossa eksy. Itse olut vaahtosi heti tölkissä jo reilusti ja lasiin kaadettaeessa tiivis vaahdotus jatkui. Väri on tumman oranssia. Tuoksuu oikeastaan hedelmäiseltä, maku on katkerampaa. Etikettitekstissä luvataan pehmeyttä, kyllä sitäkin on mutta mukana on myös reilusti puumaisuutta. Hiilihappo tuntuu  reilusti, makeutta on sopivasti, aika täyttävältä vaikuttaa. Jälkimaku on katkerahko. 0,44 l, 4,7 %, 3/5


lauantai 14. lokakuuta 2017

Hopping Brewsters Thunder Chief

Kaupunkikierroksen lomassa poikkesin Hemingwaysiin katsastamaan oluttarjontaa ja sieltähän löytyi akaalaisen Hopping Brewstersin valikoimaa kattavasti. Lasiin valikoitui hanassa ollut vuoden 2017 parhaaksi olueksi valittu Thunder Chief.  Vähän samea olut muodostaa tiukan pitsiksi muuttuvan vaahdon. Tuoksu on hedelmäinen. IPA on selkeää ja humalat jäävät kutittelemaan nielua. 120 IBUa tuntuu pehmeältä, selkeää pehmeää greippiä, puumaisuus kummittelee hörppyjen välillä. 0,4 l, 5,4 % 4/5



keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Pyynikin Mosaic Lager

Rappusille oli ilmaantunut laatikko Pyynikin juomatehtaalta, unboxing paljasti sisällöksi kaksi World Beer Awards palkittua Seasonal Lageria. Nimeksikin päässyt Mosaic tuoksahtaa hedelmäiseltä. Olut itsessään kirkasta keltaista, vaahto häviää pian. Maku on konstailematon, sellainen hipstereille sopiva lager+. Mukavasti hedelmäinen, vähän kumia ja puuta, jälkimaku on kirpakampi kuin peruslagereissa. Puumaisuus lisääntyy loppua kohden, mutta hedelmäisyys pitää silti pintansa, miellyttävän sopivasti pientä erikoisuutta.  0,5 l, 4,7 %, 4/5



maanantai 12. kesäkuuta 2017

Pyynikin Big 4 Sun, Iso Nelonen, 4 x 0,5 l, Dammer Pils

Helteisen viikonlopun jälkeen sää muuttui sateisemmaksi ja Pyynikin 4-packin pilsneri ei ehkä saanut ihan sopivaa säätä maisteluun. Pyynikin 4-packissä on 3 muuta eri olutta American IPA, Cloudberry Saison ja Ruby Jazz Ale. 4-pack on hieno maistelusetti, jota voi suositella vaikka en kaikkia oluita ole siitä maistanutkaan. Dammer Pils kaatuu lasiin kirkkaan keltaisena ja hienosti vaahtoavana. Tuoksu on kuiva. Maku on vahva, puinen ja vähän multainen. Kuiva humala maustaa jälkitunnelmaa. 4-pack tuli postissa panimolta, kiitos siitä.  0,5 l, 4,7 %, 3/5

torstai 30. maaliskuuta 2017

Bryggeri Supernova

NeedSeeker-messujen jälkeiseen tunnelmointiin sopii mainiosti Pintakilta-Jarin etiketin perusteella valitsema ja lahjoittama, Bryggerin panema DIPA-opinnäyte. Väri on kaunis oranssi, vähän samea. Vaahto on yllättävän kestävä ja pienikuplainen valkoinen ohut hattara. Tuoksu on suoraviivaisen greippihumalainen. Maussa on saunankatosta pudonneen pihkapaakun kuivuutta, vähän puumaisuutta ja märkää ruohoa, pikkaisen hiivaakin ja hapanta sitruunaa. Vähän yksioikoinen tai haastava, riippuu katsantokannasta. Posket kuivuvat sisältäpäin, lämmiysefekti kyllä toimii. Lopussa erottuu yllättävä saunavihtatuoksu, paranee loppua kohti. 33 cl, 7,8 %, 4/5 Kippis Jari!

tiistai 30. elokuuta 2016

Saimaan Brewer's Special Houston Brown Ale


Saimaan juomatehtaan sponsorilaatikon tummempaa olutta löytyi avaruustypyn koristamasta Houston Brown Ale -tölkistä. Houston, we have a problem. Maku on lievä, katkeruutta on mutta se ei jotenkin sovi mahongin väriseen olueeseen, ennakkoluulojako tässä on. Hienon tölkkiin painetun infoboxin mukaan oluessa on myös vehnää. Vähän sekava olut, vähän kuivaa ja puumaisuutta, orastavaa maltaista makeuttakin. Humala tuntuu jotenkin kireältä. Nautin oluen kyllä vähän liian kylmänä, suosituslämpötila olisi olllut 12 - 14 astetta.  500 ml, 4,7 %, 2/5



perjantai 12. elokuuta 2016

Pühaste Patt

Hämeenlinnan kesäteatterin Elämä janottaa -musikaali teki tehtävänsä ja olutkellarin perukoilta oli kaivettava hyvä olut nautiskeltavaksi, sillä kyllähän sedät jaksaa heilua. Tartolainen porter on lähes mustaa, tuoksussa löytyy paahdetta, vähän kuin köyhän taivas. Suussa olut tuntuu silkkisen pehmeältä, vähän kuin silloin kun tapasin mä naisen. Pieni vaahtokerros kestää ohuena, vaikka luulisi että se ei käy. Sopivan vähän kahvia, suklaata ja olisiko vaniljaa, miksei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Puolivälissä lasia miettii jo että mistähän saisi toisen tällaisen, ei kai vaan tuoli kaadu alta. Jälkimaussa sopiva määrä humalaa ja puumaisuutta asettaa miellyttävää tarvetta palata seuraavan huikan silkkiseen pehmeyteen, eli heti mulle kaikki nyt. Kierre on valmis, ihan niin kuin haluasia että lipputangon nuppi putoaisi päähän. Kyllä tätä voisi toisen todellakin juoda, mutta lääkkeeksi, vain lääkkeeksi. IBU 38, 0,33 l, 6,2 %, 5/5