Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruskea. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruskea. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. joulukuuta 2023

Anderson's Mint Eastwood

Joulukalenterin luukusta paljastui jo aiemmin vähän vahvempaa tartolaista mustaa, ruskealla kuohuavaa jälkiruoka-stouttia. Tuoksusta tulee mieleen After Eight. Olut tuntuu paksulta. Aika makeaa ja piparminttua on reilusti. Minttu kyllä hallitsee myös jälkimakua, makeutta on myös aika paljon, vähän mallastakin. Mennään aika äärirajoilla, annoskoko on kyllä vähän liian iso, mutta onko olemassa 16 cl tölkillistä. Alkoholi on onnistuneesti piilotettu, tummaa suklaata on. Melkein voisi jättää hampaidenpesun väliin. 0,33 l, 10,5 %, 4/5





tiistai 12. joulukuuta 2023

Pihtla Viljapuna Irish Red Ale

Kesäinen tuliainen Virosta oli red alea. Pikkaisen oli olutkellarin kirjanpito pettänyt, kun parasta ennen päivä oli mennyt yli. Ehkä siitä johtuen kuohunta oli reipasta. Olut on punertavan ruskeaa ja vaahto beigeä. Tuoksuttelu oli vaikeaa ensin, sitten kun vaahto laski niin tuokussa on reilusti mallasta ja sitten jostain tulee mukaan irtokarkkihylly. Maku on enemmän katkerampi kuin mikään karamelli.  Saarenmaalainen olut kuohuaa vielä reilusti täyttökaadollakin. Ennakkoluuloista huolimatta tämähän oli mainio olut. 33 cl, 5,8 %, 4/5




tiistai 15. marraskuuta 2022

Fuller's Vintage Ale 2014

Pullollinen.fi täytti tänään 10 vuotta, joten 1892. blogitukseen piti valita jotain arvokasta. Lontoolainen vuosikerta-ale oli helppo valinta, vaikka  vuosia sillä ei olekaan vielä 10. Oluen väri on ruskeaa ja aika sameaakin. Olut vaahtoaa nopeana rykäyksenä vaaleana. Tuoksu on makeaa hedelmää, vähän jouluista taatelikakkua. Maistuu ensin maltaiselta makeudelta, kyllähän sitä taatelikakkua on maussakin. Aika lämmittävää, täyteläistä ja täyttävää.  Humalat löytyvät lempeänä vasta jälkimaun jälkihuurussa. 10 vuotta, pistää vähän miettimään mennyttä ja tulevaa. Joskus päätin nimetä itseni huumorilla johtavaksi olutblogistiksi erästä paikkallista jääkiekkoanalyytikkoa mukaillen. Sen verran on tullut opittua että aika vähän sitä ymmärtää näistä oluista, Sihvonen kyllä ymmärtää jääkiekosta enemmän. Mutta täytyy jatkaa vielä tätä olutkulttuuriin tutustumista, luotan että vähitellen sitä oppii. En enää arvaa käyttää tuota johtava-nimitystä, sen verran on tullut opittua muilta blogisteilta. Juhlaolut on kyllä juhlavaa, olisiko siinä uusi nimitys juhlava blogisti.  500 ml, 8,5 %, 5/5




tiistai 3. toukokuuta 2022

Burley Oak Thrills Thicction Blueberry, Strawberry, Raspberry Cinnamon Baked French Toast

Pien-kaupan hyllyltä valitsin itselleni haasteeksi vähän erikoisemman oluen. Mustikkaa, mansikkaa, vadelmaa, vaahterasiirappia ja jotain kanelipullaa, noistahan syntyy hyvää olutta. Väri on mielikuvissa punaista, mutta oikeastaan ruman  ruskeaa. Vaahto katoaa kokonaan. Tuoksu onkin yllättäen jotain makeaa pullaa, jotain mausteita, eiköhän se ole kanelia. Maussa on kanelia, pullaa ja marjoja. Lopputulos makeaa ja vähän hapanta. Amerikkalainen panimo on kyllä heittänyt erikoisen keitoksen, aikamoinen jälkiruoka. Onkohan tämä nyt aika pahaa vai aika hyvää? 1 pint, 5 %, 4/5




lauantai 12. maaliskuuta 2022

Cerveja Super Bock Selecção 1927 Munich Dunkel

Jääkaapista löytyi vielä yksi lissabonilaisen supermarketin olutvalikoiman aarre. Ruskeaa olutta ja vähän valkeaa vaahtoa. Hiilihappoa riittää. Makeaa mallasta ja paahteisuuttakin vähän, jälkimaku on kuivempaa, yhdistelmä on onnistunut. HIilihapot ottavat sopivasti etäisyyttä kotikaljaan. 33 cl, 6,0 %, 4/5




lauantai 5. maaliskuuta 2022

Ayinger Altbairisch Dunkel

Vaalean ruskea olut kaatuu legendaarisessa paikassa lasiin heikosti kuohuten. Tuoksussa on maltaisuutta, leipäissyyttä. Sama toistuu maussakin, aika makeaa. Oluessa ei ehkä ole lähdön tunnelmaa, mutta sitä tähän vähän sekoittuuu. Pehmeää ja makeaa leipää, runsaasti makua. 0,5 l, 5,0 %, 4/5 




lauantai 15. tammikuuta 2022

Kees & Hair of the Dog Matt Barrel Project 21.04

Alkon hyllyllä silmät osuivat hollantilaiseen panimon koirankarvapanimon kanssa tekemään yhteistyöolueeseen. Olut on vahvaa ja väriltään se on tumman ruskeaa ja silti vähän ohuen oloista. Tuoksussa on viskiä, makeaa maltaisuutta ja tummia luumuja. Maussa viski muuttuu alkoholiksi, sitä on liikaa. Ohuenoloisessa juomassa on kuitenkin makuja reippaasti, tummaa suklaata, havuja, humalaa ja vähän tummuneita hedelmiä. Tölkillisen juomiseen taitaa mennä koko ilta. Vähän vaikea olut. 33 cl, 12,5 %, 4/5





perjantai 25. kesäkuuta 2021

Lehe Moodne Klassika Märzen

Juhannuksen metsänhoidollinen tehtävä eli saunavihdan teko vei metsätunnelmiin. Kuparinruskea virolainen vaahtoaa nopeasti ja tuoksuu maltaalta ja vähän katajalta. Maku on tuoksua parempi, pehmeä maltaisuus valtaa suun. Pähkinäisyys tuo mieleen bitterin. Makeus on sopivaa, siihen sekoittuu pientä humalaisuutta ja happamuutta.  330 ml, 5,2 %, 3/5





keskiviikko 27. tammikuuta 2021

St. Austell Proper Job Cornish IPA Bottle Conditioned

Brittien saarten lounasosasta tullut pullollinen on nimellään houkutellut blogistia S-marketin hyllyllä pitkään. Olut kaatuu vaalean ruskeana ja valkoisena vaahdoten. Tuoksu on humalainen, ruohoinen ja se henkii maltaista makeutta. Maku todistaa todeksi etikettiin kirjoitetun powerfully hopped, eli humalaa on reilusti. Jotain pilsnerimäistä puuta on mukana, jälkimaku paljastaa puulajiksi reilun honkapuun, mukana on loraus greippiäkin. Takaetiketissä sanotaan että tämä on golden ale, ehkä etuetiketin IPA on lähempänä omia mielikuvia tai APA. Kunnon homman houkutus on koettu ja varmasti tätä tulee toistekin ostettua. 500 ml, 5,5 %, 4/5




perjantai 4. joulukuuta 2020

Mallaskoski Snow How Weizen

S-marketissa pysähdyin oluthyllyn viereen ihmettelemään mallaskoskelaista huumoria tölkillisen kyljessä: ensin suomalaiset kaipaavat ensilunta ja sitten kun se tulee niin alkaa valitus lumitöiden raskaudesta. Sen verran osuvaa, että päätin siirtää yhden oluen ostoskärryyni. Olut on ruskeaa ja sameaa, vaahto on valkeaa.  Tuoksussa on hiukan banaania ja hiivaa ja vähän mausteita. Pientä kuivuutta tai humalointia tuntuu löytyvän. Ei tule kesäistä fiilistä tästä vehnäoluesta, vaan tällaisen voisi raskaiden lumitöiden jälkeen aina maistella. 50 cl, 5,5 %, 5/5




keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Maku Etäpäivä Kaurastout

Olutkellarin nurkkahyllylle oli jäänyt tuusulalaisen panimon K-kauppojen kanssa tekemä tumman ruskea tsemppiolut. Tölkillinen on odotellut vuoroaan vähän yli parasta ennen päivämäärän ja näytti vähän pullistuneelta. Kaataessa beigeä vaahtoa syntyikin liikaa. Tuoksu on paahteinen mallas. Maku on sitä samaa, yllättävän kuivaa. Alkoholimäärä on aika alhainen, mutta maku on silti voimakas. Makeutta voisi olla enemmänkin kuivuuden torjunnassa. Ehkä etätyöpäivän lounasjuomaksi tämä voisi sopia, kotikaljan vaihtoehdoksi. Maku paranee tuopin vajetessa. 0,33 l, 4,3 %, 4/5 




perjantai 23. lokakuuta 2020

Mallaskoski IV B

Triplan The Towerin hanassa ihailin ensin jotain ehkä italialaista Pesussa-oluen tylyä logoa, valitsin kuitenkin tylyä kotimaista bockkia. Nostalgisesti nimetty olut on tumman ruskeaa ja vaahtoaa lievästi vaaleana. Tuoksussa on mallasta makeana. Maku paljastaa paahteisuuden ja savuisuuden. Hörppyjen, jokaisen, jälkeen toteaa että onpahan hyvää, mietoa ja vahvaa yhtaikaa. Talvi saa tulla, jos tätä alkaa löytyä Goodmanin Alkosta. 0,5 l, 7,2 %, 5/5 






perjantai 21. helmikuuta 2020

Omnipollo Pleroma Berry Blend Crème Brûlèe Sour

Omnipollon oluet eivät ole yksinkertaisia, eikä tämäkään sour ole poikkeus. Väri on tumman ruskea, pientä punerrusta olut saa valossa. Vaahtoa on vähän, mutta se on sellaista sitkeästi elävää. Tuoksu on marjainen, punaista viinimarjaa. Makupuolella on laitettu sitten hyrskyn myrskyn. Marjaisuus kääntyy makeammaksi, jälkimaussa on happamuutta ja vähän lakritsaa. Makeus on voimakasta, silti ei ätläkkää. Creme Bruleeta ei suoranaisesti löydy maussa tai se hukkuu tähän makea/hapan yhdistelmään. Hiilihappoisuus on aika reipasta, mutta sekin vaan jotenkin sopii. No ei tämä ole kyllä olutta, mutta Omnipollo on hulluudessaan saanut kehitettyä mielipuolisen ja silti kiinnostavan oluen. Joulupukki voinee maistella tätä myös itse. 33 cl, 6 %, 4/5

torstai 17. lokakuuta 2019

Muddis Kanarbik

Tallinnan sataman viereisen ostoskeskuksen Rimistä nappasin tämän oluen hotellihuoneolueksi, mutta pullollinen kulkeutui kotiin saakka saunaolueksi. Wee Heavyksi etiketissä mainittu olut on tumman ruskeaa ja vaahto on samettia. Tuoksussa on maltaan makeutta. Olut tuntuu suussa pehmeältä, vaikka hiilihappoakin on reilusti. Maku on karamellisen maltainen. Nimi kait tarkoittaa kanervaa, jos oikein ymmärrän takaetikettiä niin kanervankukkia on mukana maistamisessa. Olisiko niistä sitten pientä hunajaista makeutta tullut mukaan, pehmeyttä on reippaasti. Pähkinääkin löytyy.  0,33 l, 6,3 %, 3/5

lauantai 14. syyskuuta 2019

Bevog Hagger Blend 0615

Syyskuu ja sateet, kyllä ne antavat luvan juoda barley wineä. Itävaltalaisen panimon paperipussisarjan olut on pakattu tyylikkäästi ja korkki on vielä sinetöity vahalla. Paperipussisysteemihän on suosittu Amerikassa: ruskeasta paperipussista voi juoda ihan luvalla Budweiseria vaikka autossa, mutta ei kait tämän juomista katsottaisi läpi sormien. Sisältö on  tumman ruskeaa, vaahtoa ei ole. Tuoksussa on kypsiä tummia hedelmiä, paahdettua sokeria ja mallasta. Maku on makea, täyteläinen ja kypsää luumua, alkoholi tuntuu kurkunpäässä. Kahvia ja kaakaotakin löytyy. Olut on tehty useista eri eristä, yhteistä niille lienee ollut tynnyrikypsytys. Rommia ainakin on ollut jossain tynnyrissä. Puolikas pullollinen on riittävästi, sen verran vahva ja moniulotteisen maukas olut on. Olut liikkuu vähän niin kuin omissa sfääreissään. Liekö nyt olutta ollenkaan, lähentelee likööriä. Ehkä vähän liian makeaa, toisaalta alkoholimäärä vaatii jotain tasoittavaa. Pullolisen ostin joskus aikoja sitten Tarton Aparaaditehtaan olutkaupasta. 0,33 l, 12,3 %, 4/5

lauantai 17. elokuuta 2019

Anderson's Nelancholia New England IPA

Tarton Gambrinus Õllepoodista nappasin virolaisten oluiden hyllystä Andersonin NEIPAn. Tuoksu on reilun trooppisen hedelmän lisäksi grillauskastiketta. Väri on sameaa ruskeaa, vaahtoa on kaataessa, juodessa vähän. Maussa ei ole grillauskastiketta, vaan trooppisia hedelmiä, hunajamelonia, ananasta, makeampaa greippiä. Humalat jää taustalle. Jotain mausteita on kyllä mukana, humalat hiipivät  mukavan mietona lopuksi mukaan. Paranee juotaessa, täytynee ostaa Alkosta jos tulee vastaan, etiketissä kun oli ihan suomeksi kerrottu että ohramaltaan lisäksi mukana on vehnää ja kauraa. Ei tämä melankoliaa aiheuta. 0,33 l, 7,7 %, 4/5

lauantai 22. kesäkuuta 2019

Trappistes Rochefort 8

Juhannuspäivä olikin helteiden jälkeen vähän viileämpää, joten oluen piti sitten olla vähän tummempaa. Belgialaisen trappistiluostarin munkkien panemaa olutta yleensä pidetään yhtenä maailman parhaista. 8 on yksi panimon oluista, muut ovat ainakin 6 ja 10. Mielikuvitus ei nähtävästi lähde laukkaamaan munkkiluostareissa. Olut on likaisen ruskeaa. Vaahto on vaaleaa ja heikkoa. Maku on mausteinen, makea, vain lievän humalainen ja hedelmäinen. Vaikeampaa on eritellä mitä hedelmiä tuossa sopassa oikein on. Taatelia ja jotain kanelia on jälkimaussa. Jälkimaku on ovelan mausteinen. Juhannuspäivä päättikin sitten lopulta vaihteeksi  heittää helteisen auringonpaisteen takaterasille, näköjään munkit ovat tottuneet vaihtelevaan säähän sillä olut sopii pilviseen ja helteiseen säähän. Makeaahan ja vähän rusinaistakin tämä on, mutta hienostuneesti. Kyllä tämä lopulta vaan paranee koko ajan, suuhun jää sellainen mausteporina.  33 cl, 9,2 %, 5/5

torstai 31. toukokuuta 2018

Saimaa Brewing Yövesi Dark Lager Brewer's Organic

Saimaan erikoisesti nimetty tumma lager on punertavaan taipuvaa tummanruskeaa. Vaahto on nopea. Maltaisuutta tuoksussa ja maussa. Makeutta löytyy kohtuullisesti, sitten vähän puumaisuutta, kuivaa paahdetta. Täyttää vatsan nopeasti. Täyteläinen tunnelma ohenee juodessa, toisaalta jälkimaku venyy pitkäksi.  500 ml, 4,5 %, 3/5

perjantai 11. toukokuuta 2018

Õllenaut Impi American Imperial Stout

Hellepäivä juuriöljytyllä terassilla, siihen ei kait pitäisi stoutin sopia, mutta päätin sen sovittaa. Amerikkalaisilla humaloilla maustettu virolainen ruskea olut vaahtoaa niukasti ja tuoksuu lakritsaiselta. Maku on tasapainoinen ja rauhoittava. Tyylikäs kokonaisuus tasapainoilee paahteisuuden, lakritsan, kahvin, makeuden ja humaloiden ristitulessa. Jääkaappikylmänä nautittuna tämä sopii hienosti helteen rauhoittamalle terassille. Olut lämmittää vatsassa saakka. Hiilihappo erottuu, vaan ei häiritse. Oluen lämmitessä paljastuu auringonottoon pikkuisen liiallista makeutta. 330 ml, 10,0 %, 5/5

torstai 22. helmikuuta 2018

O'Hara's Irish Red Traditional Ale

Irlantilainen red ale on syvän ruskean rubiininpunainen, komeavaahtoinen olut. Samettisen tiivis vaahto antaa kyllä olettaa jotain erityisen hyvää. Tuoksussa on vähän paahtunutta, voimakasta mallasta. Maku on pienoinen pettymys, kun muut panimon oluet ovat jättäneet ihan hyvän mielikuvan. Jotenkin tunkkaisuus sekoittaa lievän makeuden ja pienet humalat. Paahteisuus jatkuu mukavana jälkimakuna, ulkonäkö ja jälkimaku ovat hienot, mutta maku ei natsaa, vähän multaista. Loppua kohti maku paranee, ehkä ei nyt ihan hirveä pettymys, miellyttävä pehmeys toisaalta. Sekavaahan tämä on. 33 cl, 4,3 %, 3/5