Näytetään tekstit, joissa on tunniste sekava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sekava. Näytä kaikki tekstit

torstai 8. helmikuuta 2024

Purtse Strawberry Smooch

Virolainen mansikka-gose on haalean vaalean keltaisenvaaleanpunaista. Vaahtoa oli  vähän. Tuoksuu sekavasti hedelmäiseltä, olisiko se sitten mansikkaa. Ensihörpyllä tunnistaa kyllä mansikan, mutta samalla tunnistaa myös vetisyyttä. Happamuus on kevyttä, suolaisuuttakin on heikosti. Vähän jää sekava tunnelma koko oluesta.  330 ml, 4,7 %, 2/5



lauantai 24. syyskuuta 2022

Genys Baltic Porter with Raspberries Maker's Mark Bourbon Whiskey Barrel Aged

Tumman ruskea Liettuan Kaunasista Alkoon tullut vaahtoamaton portteri tuoksuu heti reippaasti viskiltä. Maussa ponnahtaa esille savukinkun savut. Vadelmat on happamia, mallasta ja kunttaa. Vatuista irtoaa hitusen makeutta. Vähän sekava tunnelma jää. 330 ml, 7,2 %, 3/5




perjantai 10. joulukuuta 2021

Browar Piwna Piwo Sezonowe

Piti sitten kuitenkin poiketa Piwna-kadun Hola Tapasissa, listalla olikin vain kolme olutta, joista Pilsin maistelin eilen. Pszeniczenen ostin matkamuistoksi, joten valinta oli kausiolut, jonka tyyli ei oikein selvinnyt. Tarjoilija sanoi että kyseessä olisi tumma ipa. Olut näyttää aika vaalealta mustalta, vaahto viittaa vähän ipaan.  Maku on hiilihappoinen reilusti, vienoa hiivaisuutta, vähän kalkkia, intensiteetti on aika ohut. 400 ml, 3/5




keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Brewdog Zombie Cake Praline Chocolate Porter

Joltain kauppareissulta ostoskärryyn siirtynyt skottiolut on väriltään mustaa tai oikeastaan läpikuultavuutensa takia tumman ruskeaa. Vaahtoa ei erityisemmin synny. Tuoksu on makean suklainen ja hitusen kahvia ja mallasta. Ennen maistamista ajatuksena on että suklaakonvehtiportteri vaatisi vähän enemmän alkoholiprosentteja ja vähän rauhallisempaa tai raskaampaa oluen soljuntaa kaadettaessa. Maku on paahteinen, maltainen, kahvinen ja nimensä mukaisesti suklaakonvehtinen.  Suutuntuma on ohut, mutta makua kyllä löytyy, hiilihappo kutkuttelee kitalakea, humalat ovat leppoisia. Jälkimaku on kuivahkon pähkinäsuklainen, vähän kupliva. Lopputulos on sekava tai oikein hyvä. Paranee koko ajan, ohuus vähän häiritsee. 330 ml, 5 %, 4/5




torstai 11. helmikuuta 2021

Left Handed Giant Go Ahead Fruited Sour

Hämeensaaren Citymarketin Pien-kaapista löytynyt hedelmäinen sour toimi saunaoluena. Englantilainen olut on oikeastaan sameaa pinkkiä, vaahtoa syntyi vähän ja hento vaaleanpunainen vaahto katosi nopeasti. Tuoksu on vadelmamehuinen, etiketin mukaan joukossa on myös raparperiä, ehkä sekin tuoksuu. Maku on tuoksun voimakkaampi ilmentymä. Vadelma on etualalla, maku on muuten miellyttävän makean ja happaman välimaastossa, sopivasti molempia, jälkimaussa on multaa. Vähän sekava mielikuva jää, kun vadelmamehu on niin vallitseva. 440 ml, 5,0 %, 3/5




torstai 17. joulukuuta 2020

Mikkeller Whammy Haze

Mikkeller on tehnyt yhteistyötä Crunchy Frog Recordsin kanssa ja pannut sameaa alea, etiketissä mainitaan vielä kööpenhaminalainen Whammy Bar. Olut on kauniin oranssia ja vaahto on erityisen tyylikästä, kestävää valkoista suojakerrosta oluen päällä. Tuoksu on hedelmäisen multainen. Maku on myös hedelmäinen, vähän hiivaa ja humalointia on mukavasti. Jälkimaku on houkuttelevampi, yksittäisenä oluena ehkä vähän sekava, mutta toimisi varmaan paremmin toisteisena Whammy Barissa. 330 ml, 4,9 %, 4/5




perjantai 28. helmikuuta 2020

Pilota Nakts Porteris No Malduguns Daritavas

Latvialainen pilotin yö on mustaa ja reippaasti vaahtoavaa. Tuoksussa on paahdetta. Nopea hörppy pajastaa että kyseessä on kaikin puolin kunnollinen portteri. Korkkia avatessa kuului aikamoista sihinää ja vaahtoa kehittyi reilusti, mutta hiilihappoa riittää silti kohtuullisesti. Kylmäää kahvia on mukana, makeutta on aavistus, hiukkasen grillihiiltä. Taitaa olla panimon rumin etiketti, no ei se haittaa olutta. 0,33 l, 7,0 %, 4/5

lauantai 26. lokakuuta 2019

Anarchy Deadly Milk

Kaskenkadun ylämäestä löytyi Vares-pyhiinvaelluspaikka, Uusi apteekki. Tiskiltä valikoitui englantilaista IPAa, joka kuohui harvalla vaahdolla, kun mehumaisen näköinen samea vaalean keltainen paksu olut kaatui lasiin. Maku on makea appelsiini-mango-ananas-maitojäätelomehu, joka paljastuu lopulta happamaksi.  Jännästi makua antaa myös jokirannan silakkamarkkinat tai ainakin tuoksua tulee reilusti. Erikoisolut on aika sekava, kaikkea on paljon. 0,4 l, 6 %,  3/5 





torstai 29. elokuuta 2019

Le Coq Abbey Belgian Style Beer

Epäonnistuneelta A Le Coq -panimokierroksen aloituspisteestä eli tehtaanmyymälästä ostettu pikkupullo kaatui samasta paikasta ostettuun lasiin. Luulin lasivalinnan olevan todella väärä Belgian style beerillä, mutta kyseessähän onkin pale ale ja lasi on mielestäni ihan sopiva. Väri on kirkas oranssi, johon vähän sameutta lisätty. Vaahto on ohut valkoinen tiivis kerros oluen päällä. Tuoksussa on vaarin hedelmäkaapista löytyneitä vanhoja kypsyneitä luumuja tai jotain muita hedelmiä, vaari ei ollut niin kovin suuri hedelmien ystävä, tarkemmin ajatellen ei sillä kyllä ollut mitään hedelmäkaappiakaan. Maussa on lievästi hedelmiä myös, maltainen makeus on jotenkin luonnollisen oloista. Makeus vähän kertyy pullollisen loppua kohti. Kyllä tämä pikkupullollinen riittää, jotenkin sekava olo, oliko hyvää vai ei, liikaa mallasta. 0,25 l, 6 %, 3/5

 

tiistai 27. elokuuta 2019

Linden Hopeanuoli Wehnäolut

Viikonlopun raumanreissun olutkohokohta löytyi keskustan Ruokapuoti Lumosta. Siellä oli seinällä  auton peräosa, johon rakennetuilla hyllyillä oli oluita. Nappasin pari, joista toinen on paikallisen Linden Breweryn vehnäolutta. Olut kaatuu lasiin vaimeasti kuohuen, väri on oikein hohtavan oranssi. Tuoksu on jotenkin sekavan hiivainen, vähän outo. Maku on ensihörpyllä myös sekavaa hiivaa. Pientä pettymystä ilmassa, mutta jotenkin toinen hörppy muuttaa kaiken. Nyt estraadille pamahtaa hedelmäisyys, sellaista lievästi sitruunaista makua, hiiva tuoksuu ja kyllähän se maistuukin. Ihan oikeaa vehnäoluttahan tämä on, humalaisuutta on ripsahtanut vähän keskivertoa enemmän. Näppärä humalilla kuivattu persikkavehnä olisi tiivistys. Pullo on jotenkin oudon painava, lopussa luulee ja toivoo että pullossa olisi vielä jotain. 33 cl, 5,2 %, 4/5

tiistai 30. lokakuuta 2018

Pyynikin Nordic Lager

Lidlin hyllystä bongasin Pyynikin panimon lagerin, kyllähän se oli testattava. Tuoksu on simamainen. Väri on vähän samea oranssi. Maku on myös simamainen. Makeus yhdistyy lievään hedelmäisyyteen, yhdistelmä on jotenkin raskas. Lopuksi kielen päälle hiipii vähän metallia. Ehkä tämä jossain Lapin erämaamökillä olisi sopivaa, kaupunkiolosuhteissa tuntuuu vähän turhan sekavalta ja lageriksi raskaalta. 50 cl, 5,0 %, 2/5 

tiistai 28. elokuuta 2018

Õllevõlur Tallinn City

Tallinnalaisen panimon lager on punertavaa ja vaahto kirkkaanvalkoista. Tuoksu ei ole samalla tasolla kuin ulkonäkö, vähän vihanneksia ja sekavuutta. Maussa toistuu sama sekavuus ja vihannekset. Mallasta on reilusti ja vähän makeuttakin. Jälkimaku on katkera, ehkä paras osuus oluessa, no se jää helposti mieleen ja kyllä olut paranee loppua kohti.330 ml, 5,2 %, 3/5

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Mallaskoski True Double IPA

Työviikko oli vauhdikas ja liian rauhallinen, alkuviikosta kävin MicroSoft-talolla kuulemassa sanaa ja sitten olin pari päivää Manflussa, perjantaina vihdoin pääsi kustannuspaikalle, joten sen kunniaksi sitten valitsin olutkellarista oikein kunnon tupla-IPAa. Tuoksu on makea ja simamainen. Oluen väri houkuttelevan ipamainen punaruskea. Vaahto on heikko ja silti kestävä. Sitten makuun, ilmassa on yllätystä. Makeaa, mallasta, multaa ja hedelmiä, mutta humalapommia ei ole mukaan laitettu. Maistelun edetessä, huomaa kyllä että humalat on liitetty jälkikirjoituksena mukaan, mutta melko mietona. Alkoholikin vähän tuntuu. Pikku hiljaa pettymyksen suosta olut alkaa nousta, humalat kerääntyvät poskiin, jotenkin ylimääräinen makeus katoaa. Ihan okhan tämä on, mutta tunnelma jää vähän sekavaksi. 33 cl, 9 %, 4/5

torstai 22. helmikuuta 2018

O'Hara's Irish Red Traditional Ale

Irlantilainen red ale on syvän ruskean rubiininpunainen, komeavaahtoinen olut. Samettisen tiivis vaahto antaa kyllä olettaa jotain erityisen hyvää. Tuoksussa on vähän paahtunutta, voimakasta mallasta. Maku on pienoinen pettymys, kun muut panimon oluet ovat jättäneet ihan hyvän mielikuvan. Jotenkin tunkkaisuus sekoittaa lievän makeuden ja pienet humalat. Paahteisuus jatkuu mukavana jälkimakuna, ulkonäkö ja jälkimaku ovat hienot, mutta maku ei natsaa, vähän multaista. Loppua kohti maku paranee, ehkä ei nyt ihan hirveä pettymys, miellyttävä pehmeys toisaalta. Sekavaahan tämä on. 33 cl, 4,3 %, 3/5

tiistai 24. lokakuuta 2017

Sori Brewing Raspberry Punch Berliner Weisse

Vadelmainen berliner weisse on pinkkiä. Tuoksu on vadelmamehumainen. Ensituntuma on hapan, makeutta ei vadelmamehuun ole tuhlattu. Pikkuhiljaa happamuus tuntuu katoavan, jäljelle jää vadelmaa ja pientä puumaisuutta vai onko se jotain hiivaa. Lasin pintaa taitaa jäädä kuitenkin jotain sokeria aaltoilemaan, vähän niin kuin valkoviinilasiin. Kyllähän tämä kuitenkin on hapanta. Oluen taisin ostaa Virosta. Yritän pitää tästäkin, mutta vähän sekava tunnelma jää. Fiksummat joisi tätä varmaan helteillä. 33 cl, 4 %, 3/5


lauantai 4. maaliskuuta 2017

Mallaskosken Roihu

Mallaskosken savu-IPA vaati toisen maistamisen. Kävin lauantai-iltapäiväoluella Voudinkellarissa pari viikkoa sitten ja maistoin hanasta Roihua, silloin ajattelin että onpas sekavaa. Sen jälkeen maistelin Laitilan Savua ja huomasin että savu-IPA on loistava keksintö, joten oli pakko palata Sibeliuskadun rinteeseen.  Roihu on vähän epäselvä kirkkaaksi, mutta siistiä kuitenkin. Vaahto on samettinen ja riittoisa. Maku on kitkerän savuinen, taustalla on vähän sitruunaa sekin on kyllä palvattua. Oluenjuonti vaatii selvästi kärsivällisyyttä. Mallaskoski osaa, mutta eihän tämä aloittelijoille sovi.  0,5 l, 6,0 %, 5/5 
 

lauantai 17. joulukuuta 2016

Mathildedalin Teijo

Kyläpanimon IPA on väriltään oranssia, joka taipuu punertavaksi. Vaahto oluen päällä on iso ja aika kestävä. Jouluostokset on tänään tehty, joten odotusarvot ovat kohdillaan. Teijon tuoksu on vähän sekava tai maltainen. Maku on yllättäen multainen, maltainen, puinen, kuiva ja sekava. Vähän humala laittaa kitalaen poreilemaan, mutta ei nyt oikein osu, mutta kyllähän tämäkin uppoaa. 33 cl, 6,9 %, 2/5

perjantai 28. lokakuuta 2016

To Øl Garden of Eden

Aatami ja Eeva kuljeksivat Eedeniin paratiisissa alastomina ja naukkailivat IPAa ja sitten keksivät heittää joukkoon vähän hedelmiä. Tämän tiedon löysin To Ølin nettisivuilta. Saveur Bieren kuukausiboxin hedelmä-IPA on tanskalaisen luottopanimon panemaa. Tämä on kyllä pelkkää hedelmää, tuoksu on kuin Del Monte -säilykepurkista. Väritys on vähän samea ja vaahto on alkuun komea. Kirpeitä hedelmiä on reilusti, vähän kirpeää humalaa tuntuu taustalta, mutta hedelmä-cocktail on kyllä reippaasti esillä, guava, papaija, passionhedelmä  ja mango on etikettiin kirjattu. Ei ole pahaa todellakaan, mutta jotenkin sekavuutta blogistin päähän tämä tuottaa, onko tämä nyt 3, 4 vai 5 pistettä. Eiköhän tällainen pitäisi muuten Suomessa kieltää, tämähän voisi maistua myös lapsille, kun on vähän tuota hedelmämehua taustalla. Makeus on kuitenkin häivytetty taustalle, joten ei maistu ihan pikkulapsille. Kyllähän tätä voisi juoda toisenkin. 33 cl, 6,4 %, 4/5


lauantai 22. lokakuuta 2016

Einstök Ölgerd Icelandic Wee Heavy

Ranskalainen olutkauppa on keksinyt saman minkä Musiikki-Fazer keksi 70-80-luvulla. Fazerin musiikkikerho lähetti joka kuukausi yhden LP-levyn, Saveur Biere lähettää kerran kuussa setin olutta. Onhan tämä oikeastaan olutblogistin unelma tai painajainen. Huolellisesti pakatusta kuukausilaatikosta poimin ensimmäisenä islantilaisen scotch alen. Napapiirin lähettyvillä oleva panimo on maustannut olutta väinönputkella, internet-tietojen mukaan se auttaa virtsarakko-ongelmiin. Olisiko tämä nyt maailman ensimmäinen olut joka ei kuseta. Olut on ruskeaa ja lähes vaahdotonta, tuoksu on maltainen. Maku on savuinen, yllättävän hiilihappoinen ja hiukan luumumainen. Rusinainen makeus pysyy aisoissa. Moniulotteinen ja jouluinen - kauniisti sanottuna tai sitten voisi sanoa että sekava. 330 ml, 8.0 %, 4/5

tiistai 30. elokuuta 2016

Saimaan Brewer's Special Houston Brown Ale


Saimaan juomatehtaan sponsorilaatikon tummempaa olutta löytyi avaruustypyn koristamasta Houston Brown Ale -tölkistä. Houston, we have a problem. Maku on lievä, katkeruutta on mutta se ei jotenkin sovi mahongin väriseen olueeseen, ennakkoluulojako tässä on. Hienon tölkkiin painetun infoboxin mukaan oluessa on myös vehnää. Vähän sekava olut, vähän kuivaa ja puumaisuutta, orastavaa maltaista makeuttakin. Humala tuntuu jotenkin kireältä. Nautin oluen kyllä vähän liian kylmänä, suosituslämpötila olisi olllut 12 - 14 astetta.  500 ml, 4,7 %, 2/5