Näytetään tekstit, joissa on tunniste sherry. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sherry. Näytä kaikki tekstit

lauantai 24. marraskuuta 2018

Prosepia Imperial Stout B. A.

Satttumalta askeleet eivät vetäneet TommyKnockeriin, mutta valikoiman runsaudessa pyysin apua olutvalintaan tiskin toiselta puolelta. Jotain tummaa kommentilla, lasiin kaatui sherrytynnyrissä kypsytettyä espanjalaista pikimustaa imperial stouttia. Brunssin jälkeinen jälkiruoka oli mustaa mönjää kermaisella vaahdolla. Tuoksussa on reilusti sherryn makeutta. Maussakin on sherryä, ehkä vähän liikaakin. Öljyisesta oluesta nieluun jää makeutta reilusti. Tämä ei todellakaan sovi kiireisille, pullollinen tuntuu ehkä ensimmäistä kertaa liian isolta. Maussa on myös salmiakkia, suolaista maustekastiketta ja rusinaa. Aika lähellä viiniähän tämä on, vähän vaikea arvostella, kun liikutaan kuitenkin olutkentän yhdellä äärireunalla.  33 cl, 11 %,  5/5



perjantai 4. toukokuuta 2018

Pühaste Hõbevalge

Helsinginreissun vakiovarikkokäynnillä, Tommyknockersissa katse lukittui mainostaululla vilahtaneeseen Pühasten oluen nimeen. Pakkohan se oli testata. Sherry-lastujen maustama vehnäinen old ale on kuparisen punaista, valkoista vaahtoa sinnittelee oluen pinnalla. Tuoksu on rusinainen ja makea. Maku on myös makea ja rusinainen. Jossain Hassisen koneen biisissä lauletaan sherrylaseista, ei niin hyvässä hengessä, se tulee mieleeni. Sherry maistuu, ei ole suosikkejani. Hiilihappoja on reippaasti. Liian hitaasti tätä joutuu juomaan, jotain toista tekisi mieli, kun valikoimaa olisi yllin kyllin. Barley Wine ei ole suosikkityylejäni ja sellaista tämä on. Makeaa valkoviiniä ja mallasta voi maistella, makeutta on reippaasti.  IBU 47, 0,33 l, 8 %, 2/5



lauantai 7. tammikuuta 2017

Pime Öö PX Pedro Ximenez Sherry Barrel Aged Imperial Stout

Iltapalaa J. R. Schrammi Kellerissä, ennen sisään astumista sanoin että ei taida jaksaa mitään vahvaa portteria. Sitten tiskille tilaamaan ja katse kiinnittyi Põhjalan Cellar seriesin sherry-olueeseen ja kuin itsestään sellainen oli pian edessäni. Pullollisen päällä oli avaamista vaikeuttava sinetti, onneksi korkki kuitenkin aukesi. Olut on mustaa ja rauhallisesti soljuvaa, vaahto on ruskea ja lyhyt. Heti huomaa että nyt on sokeria, lasin reunaan tulee siirappista tahmeutta. Olut tai onko tämä nyt taas edes olutta, on painavaa sherryä tai portviini kai sopisi portteriin paremmin. Vatsa on täynnä jo ruoasta ja tämä maltaisuus ei kevennä oloa yhtään. Makeutta on vähän liikaa, alkoholi tuntuu maistumatta, taustalla häilyy multaisuutta. Aika äärirajoilla tämä kyllä on, taivaallisen hyvää tai vähän liian viinimäistä. 0,33 l, 13,9%, 4/5 

 

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Fuller's Vintage Ale 2012 Limited Edition

Englantilaisen vuosikertaoluen etiketissä sanottiin että tähän on pakko laittaa parasta ennen päivämäärä vuodelle 2015, mutta tämä kyllä säilyy pidempään, no ei säilynyt. Pullo numero 78409 (pullollisella on vähän pienempi lukema) paljasti kuparisen makean oluen. Makuna erottuu kypsyneitä ja kuivattuja luumuja ja muita hedelmiä. Sherryä, makeaa edelleen, makeutta riittää, jokin jättää kielenpäälle kuitenkin kuivaa humalaa, kunhan makeus katoaa ensin. Alkoholi ei maistu, mutta tuntuu. 500 ml, 8,5%, 3/5