Näytetään tekstit, joissa on tunniste siirappi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siirappi. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. lokakuuta 2022

Anderson's A Roasted Development - Tawny Port BA

Lauantai-ilta, Tarto, Rüütli, Gambrinus Õllepood, Andersonin  imperial baltic porter, lomapäivä, vatsa täynnä georgialaista ruokaa, otollinen on hetki blogitukselle. Tartolainen olut on mustaa ja se kuohuaa vähän beigeä. Vaaleanpunaisella vahalla sinetöidyn pullollisen sisältö tuoksuu paahdetulta maltaalta, siirapilta ja mämmiltä. Maussa aineet vaihtaa järjestystä. Lakritsia ja salmiakkia ilmestyy, portviiniefekti jää taustalle.  Täyteläisyyttä, makeutta, suolaisuutta, mallasta on ainakin riittävästi. 0,33 l, 11,5 %, 4/5




lauantai 22. tammikuuta 2022

Fortuna Komes Barley Wine

Viimeinen matkamuisto Gdanskista on raskaampaa olutta. Pullollisen ostin vanhan kaupungin pienestä supermarketista. Läpikuultavaa ruskeaa olutta lorahtaa lasiin helposti, nopea vaalea samettinen kuohu häviää pian. Tuoksu on makeaa, marjaisaa ja maltaista, alkoholi taittuu vähän turpeeseen. Ensihörppy on kuin tyhjä arpa, onkohan korona nyt sitten vienyt maun, no ei ole kun jälkimaku ainakin tuntuu, alkoholia on. Paljastuu että ei ole koronaa, kun maku on makea, luumua, mallasta, siirappia, humalaisuus väijyy aluksi taustalla antaen vähän kirpeyttä loppuluisuun. Kiva poreilevan tuntuinen kuhina jää suuhun. Hitaasti tätä pitää kyllä hörrpiä, alkoholi on läsnä, mutta jotenkin hienostuneesti. Ehkä paras barley wine, jonka olen juonut. 330 ml, 12 %, 5/5





lauantai 24. huhtikuuta 2021

Pühaste Tumeaine Brazil


Huhtikuinen sää pakotti nautiskelemaan sisätilojen lämmöstä ja antoi hyvän syyn myös nautiskella tartolaisen  brasiliaisella kahvilla maustetun imperial stoutin. Olut on mustaa, vaahto on ruskeaa. Olut on öljymäistä, tuoksu on maltaista ja kahvia. Maku on täyteläinen, kahvimainen, kevyttä siirappia ja makeata mausteisuutta. Lopuksi humalat laittavat rauhoittavia elementtejä makunystyröihin. Maut jotenkin jäävät kihelmöimään kitalakeen. Kahvi on koko ajan maussa mukana. 60 IBU, 0,33 l, 11 %, 5/5




maanantai 22. maaliskuuta 2021

A. Le Coq Klassikaline Kali

Hämeenlinnaan avautui uusi virolais-venäläinen ruokakauppa, jossa piti tietysti toiveikkaana käydä tarkastamassa oluthyllyn sisältö. Valitsin heti valikoiman parhaimman ja ainoan, se oli eräänlaista olutta, kvassia. Merkki on tuttu, sillä Tartossa olen useasti ohittanut De Tolly -puiston kalikärryn, kun on aina ollut mielessä ne paremmat oluet. Nyt piti sitten nöyrtyä ja kaataa lasiin puolen litran limupullosta läpikuultavaa mustaa juomaa. Tuoksu on leipäinen, perinteisen  reseptin mukaan kvassi tehdäänkin leivänmuruista, vedestä ja hiivasta. Maku on maltainen ja aika makea, ruisleivän makeutta tai jopa siirappia on reilusti. Jälkimaku on sitä samaa. 0,5 l, 0 %,  2/5







perjantai 5. helmikuuta 2021

Lehe Singularity BA Imperial Stout

Paukkupakkasperjantai kylmäsi työpäivän aikana toimistossakin luihin ja ytimiin saakka, joten illalla oli syytä lämmitellä vähän. Virolainen tynnyrikypsytetty imperial stout varmasti ainakin lämmittää, koska alkoholiprosentit oli lähellä 20. Väri on mustaa, vaahdoksi täytyy kutsua ruskeaa rengasta lasin reunoilla. Tuoksu on tummien hedelmien dominointia, alkoholia, suklaata ja kahvia. Maku on paahteinen mallas, vähän siirappia, karamelliä, alkoholia, olisiko rommia, luumua, makeaa toffeeta, ja jotain viileää. Kyllähän tuon alkoholimäärän pitäisi jo pilata olut, mutta kun ei nyt vaan siinä onnistu. Hitaastihan tätä joutuu tissuttelemaan, mutta ei se häiritse yhtään. Alkoholiin näemmä tottuu. Kun kaikkea on paljon, niin mitään ei kai sitten voi olla liikaa. Lämmittää. Oluen ostin tartolaisesta olutkaupasta silloin kun vielä oli lupa matkustaa. 330 ml, 18 %, 5/5 




lauantai 10. helmikuuta 2018

Tanker Van Moll Shadow Assassin Bourbon Barrel Aged Black Barley Wine

Hollantilaisvirolainen yhteistyöolut näyttää ensin mustalta, mutta paljastuu pian tummanruskeaksi. Vaahtoa ei juurikaan synny, vain hento reunus lasin pintaan. Tuoksu on maltainen, tummia hedelmiä, luumuja, alkoholi tuntuu taustalla ja kyllä se lämmittää koko miehen. Makeaa siirappia, vähän viskiä, mukavasti humalaa, jokin kutittelee kitalakea, jälkimaku on vahva ja täyteläinen, siirappia kerääntyy nieluun. Lauantai-iltapäivä menee yhdellä tällaisella pehmeällä, vahvalla oluella. 33 cl, 11 %, 5/5


torstai 18. tammikuuta 2018

Fiskarsin Panimon Pikku Pässi Rye Dunkel Bock

Joulupukin kontista löytyi fiskarsilaista bock-olutta. Se onkin Pullollinen-blogin 999. olut. Melkein juhlaolut on kauniin tumman ruskeaa, väristä tulee aina mieleen harmooni. Vaahto on niukahko kellertävä hipaisu oluen pinnalla. Tuoksu on makeahkon maltainen. Ruista ei ole vaikea erottaa makumatosta. Aika makeaa, vähän jopa suussa tahmaavaa, siirappista, mutta kohtuun rajoissa pysyvää. Ei ihan aukea tarpeeksi yhdellä pullollisella. Etiketissä suositeltiin nautittavaksi makkaroiden kera, ehkä kunnon krakovanmakkara olisi avannut olutta enemmän. 33 cl, 6,6 %, 3/5

lauantai 6. tammikuuta 2018

Valmiermuiža Tumšais Alus

Matkamuistoksi Riikan lentokentältä nappasin yhden oluen, saman oluen bongasin myös Alkon hyllyltä. Pohjois-Latviassa Valmieran kartanopanimossa valmistettu olut on ruskeaa, panimosta löytyy lisää juttua. Oluen päälle muodostuu komeaa vaahtoa, joka katoaa. Mallas tuoksuu. Maku on myös maltainen. Puhtaan kliininen olut on ihan ok, mutta ei kovin erikoista. Siirappista makeutta löytyy maussa, hasselpähkinää ei niinkään. Lasin vajetessa oluesta jotenkin oppii pitämään ehkä lämpötila oli aluksi liian alhainen, suositus olisi 10-12 astetta. Lisätään vielä lopuksi, että paranee vaan mitä enemmän tätä maistelee, vaikka ohuus vähän häiritsee välillä. 0,5 l, 5,8 %, 4/5

lauantai 30. joulukuuta 2017

Nøgne Ø Julequad 2017 Belgian Quadrupel

Norjalainen jouluolut on tummanruskeaa. Tuoksu on vähän lakritsainen, reilusti mallasta ja joulun hedelmiä, luumukiisseliä. Maku on samanlainen, täyteläistä mallasta on reilusti ja tummia hedelmiä. Etiketissä mainitaan muscovadosokeri tuo varmasti tuota huuliakin tahmaavaa makeutta, siirappia. Alkoholi lämmittää nielua, täyteläisyys tuntuu vatsassa saakka. Jälkiruokaolueksi tämä lienee tarkoitettu, ei kyllä sovi suomalaisen ylensyönnin päälle, siksi joinkin tämän ihan iltapäiväolueksi. Aikamoinen makupommi. EBC 150, 28 IBU, 0,33 l, 10 %, 4/5

torstai 16. marraskuuta 2017

Meidän Veikko Sulattaa Jään Tumma Suomalainen Talviolut

Lidlin hyllyltä nappasin aiemman Veikon hyvien muistojen siivittämänä Veikon tumman lagerin. Veikko oli tällä kertaa tumman ruskeaa mukavalla vaahdolla kuorutettua olutta. Vaahto kyllä katosi liian nopeasti. Tuoksussa on mallasta kait, tuoksu katosi jonnekin, kun maistelin vähän liikaa. Maku on maltainen, siirappinen. Jälkimakukin on mallasta täynnä.Vähän tahmaava, mutta ei liian makea. Makukin on voimakas, mutta joku ei vaan natsaa täysillä. 0,5 l, 4,5 %, 3/5


keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Jelly Belly Draft The Original Gourmet Jelly Bean

Manflun kourissa on tyydyttävä nautiskelemaan vähän oudompia oluita. Jelly Belly Draft -pussi tarttui mukaan lontoolaisesta karkkikaupasta. Pussi on amerikkalaisen karkkitehtaan idea. Ensin mietin että tämä on varmasti Suomessa kiellettyä, kun tässähän houkutellaan lapset juomaan olutta, mutta sitten muistin liköörikonvehdit, eli ei voikaaan olla kiellettyä. Papanat ovat maissinjyviä isompia, keltainen väri viittaa kyllä olueeseen. Ei ole vaahtoa. Maku on todella makea, hunajaa ja siirappia ja sokeria (4 kcal / papana). Kyllä tästä porttiteorian tueksi saa todisteita, sillä alkaa todella tehdä mieli oikeaa olutta, siinä on ehkä karkin paras viittaus käärepaperin ohella olueeseen. Jälkimaku on tympeähkö, tekee mieli maistaa jotain makeaa ja näitähän riittää. Mausta en kyllä olutta löydä, mutta kaikkea pitää kokeilla. 99 g, 0 %, 2/5

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Kriek Ale Brew With Cherry Juice

Kaipasin nautiskelua ja avasin sitten A. Le Coqin/Olvin IPA/APA/jne -sarjaan sopivan kriek-oluen. Jotenkin ajatukset olivat kyllä ristiriitaiset. Ajatukseni kriek-oluista on sellainen pieni kaunis pullollinen vähän liian outoa olutta, mutta kyllä sellaisen aina välillä mielellään maistelee. Tämä oli sitten kuitenkin puolen litran tölkillinen, jotenkin outo valinta, mutta sarjaan sopimisen takiako näin. Väri on punainen, kirsikkainen. Maussa huomaa kyllä että 15 % juomasta on kirsikkamehua, aika voimakkaasti maistuu kirskikalta ja tuoksuu. Jostain käsittämättömästä syystä ja purukumimielleyhtymästä huolimatta alan vähitellen pitää tästä. Puoli litraa on kyllä vähän liikaa ja toista ei ala tekemään heti mieli, mutta jotenkin takaraivoon jää kytemään ajatus että voisihan tätä toisenkin vielä joskus maistaa. Onhan tämä kyllä sen verran outoa kriekit noin yleensäkin, että en kyllä sokkotestissä sanoisi edes olueksi. Reipasta siirappisuutta jotenkin onnistuu piilevä happamuus sopivasti tasoittaa. 0,5 l, 4,5 %, 3/5


lauantai 7. tammikuuta 2017

Pime Öö PX Pedro Ximenez Sherry Barrel Aged Imperial Stout

Iltapalaa J. R. Schrammi Kellerissä, ennen sisään astumista sanoin että ei taida jaksaa mitään vahvaa portteria. Sitten tiskille tilaamaan ja katse kiinnittyi Põhjalan Cellar seriesin sherry-olueeseen ja kuin itsestään sellainen oli pian edessäni. Pullollisen päällä oli avaamista vaikeuttava sinetti, onneksi korkki kuitenkin aukesi. Olut on mustaa ja rauhallisesti soljuvaa, vaahto on ruskea ja lyhyt. Heti huomaa että nyt on sokeria, lasin reunaan tulee siirappista tahmeutta. Olut tai onko tämä nyt taas edes olutta, on painavaa sherryä tai portviini kai sopisi portteriin paremmin. Vatsa on täynnä jo ruoasta ja tämä maltaisuus ei kevennä oloa yhtään. Makeutta on vähän liikaa, alkoholi tuntuu maistumatta, taustalla häilyy multaisuutta. Aika äärirajoilla tämä kyllä on, taivaallisen hyvää tai vähän liian viinimäistä. 0,33 l, 13,9%, 4/5 

 

lauantai 26. marraskuuta 2016

La Trappe Trappist Dubbel

Lauantai-iltapäiväolut rauhoitti "niin" kiireisen lauantai-aamupäivän jälkeen tai no joka tapauksessa lauantai-iltapäiväolut on aina mukava nauttia. Hollantilainen pähkinänruskea trappistiolut muodostaa pienen vaahtokerroksen päälleen. Maku on lämmittävä, makeahko, luumuinen, maltainen ja siirappinen. Alkoholi lämmittää reippaasti nielussa ja vatsassakin saakka. Mukavahan tätä on nautiskella, makeus pyrkii vähän liikaa esille. Helppo kuvitella pulleat munkit hörppimään tätä, vain lääkkeeksi. 33 cl, 7 %, 4/5


lauantai 12. marraskuuta 2016

Põhjala Cellar Series Taara Avita! Rum Barrel Aged Stout

Tarton olutkaupasta ostettu matkamuisto piti ottaa maisteluun, kun Alkossa käydessäni huomasin että samainen oluthan on myös Alkon hyllyillä. Olut on täysin mustaa, hidasliikkeistä, siirappimaista, vaahdon päälle puserretut pullon viimeiset tipat jäivät kellumaan vaahdon päälle. Kuohuviinimämmin maku on rommikarkkimainen, makeutta, mallasta, tummaa hedelmää, limppua. Rommi maustaa olutta mukavasti, alkoholi vähän puskee esille vai onko se vaan tuo rommi. Maku on täyteläinen ja koko suuntäyttävä, slow beer, ei heti toista tällaista pullollista perään. Tuntuu jotenkin ylimakealta, mutta toisaalta taas ei, jotenkin sokeri vähän pistää nieluun. 0,33 l, 10,8 %, 5/5

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Garún Icelandic Stout Nr. 19

Islantilainen stout on mustaa ja maltaista. Olutverkko kertoi Helsinkiläisen Urhon pubin portteri- ja stoutpäivistä ja jutun kuvituksessa näkyi olevan tutunoloinen pullo, pieni pengonta olutkellarissa osoitti että kyllä sieltä yksi islantilainen olut löytyi, ei kylläkään juuri sama mitä saisi maistella Urhossa. Sen verran hyvältä olut kuitenkin näytti että maistaahan sitä piti. Alkoholi lämmittää, maku on tasapainoinen ja lämmin. Kemiantunneilta tuttu käsite kylläinen neste tulee mieleen, kun vähän siirappinen tai öljyinen olut putoaa hitaasti nieluun. Hitusen on liikaa makeaa luumua, pullon loppua kohden on pakko hidastaa tahtia.11,2 fl oz, 11,5 %, 4/5

perjantai 11. joulukuuta 2015

Founders Dirty Bastard Scotch Style Ale

Viikon päätökseksi oli pikkujoulut ja sen jälkeen tarvittiin yksi olut tasamaan tunnelmaa. Kotona odotti amerikkalaisskotlantilainen ale ja uusi Viinilehti olutjuttuineen. Tumma vähän likaisen samea olut tuoksui maltaiselta ehkä vähän mämmiseltäkin. Maku on makea, nopeasti suun täyttävä, karamellimäinen, mutta ei liian makea, humalakattaus tasaa makeutta. Alkuun tuntuu että on vähän turhankin siirappista, mutta olut alkaakin rakentua kokonaisuudeksi vasta, kun se on nielty. Nielusta vatsaan muodostuu sellainen olutrunko. Suuhun jää vähän liikaa rusinaa tai jopa mummun jälkiruokaviinejä. Aika voimakas on tuo olutrunko. Pikkujoulut olivat muuten judoseuran ja ne päättyivät ennen yhdeksää, eli olutta ei tarvittu sellaiseen tasaukseen. 355 ml, 50 IBU, 8,5 %, 4/5

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Švyturys Old Port Ale

Skotti-alea Liettuasta saunajuomana tuli testattua. Väri on mukavan ruskea ja kirkas. Skottilaisisuus on aika ohutta, vai onko se sitä saituutta. Lusikallinen siirappia makeutusaineena sammiossa, joten maku on ohut. Vähän on myös mallasta maussa. Tämänköhän takia matkalaukussa meinasi olla ylipainoa Vilnan lentokentällä, niin turhaan.  0,5 l, 5,6%, 2/5

lauantai 9. marraskuuta 2013

Black Tokyo Horizon

Olut on nauttimista varten. Brew Dogin Mikkellerin ja Nogne-Øn kanssa paneman yhteistyön tuloksena on syntynyt mysteerinen imperial stout. Makea ja tumma siirappinen liemi täyttää suun, nielun ja vatsan jättäen poskiin tiiviin maun. Ihan heti perään ei voi kulauttaa toista annosta, hörppyväli lähenee viskiä. Tämä on tummien oluiden kuningas. Tai siis onkohan tämä nyt enää olutta ollenkaan? 330 ml, 15,2%, 5/5

lauantai 26. lokakuuta 2013

Sinebrychoff & Brooklyn Brewery Two Tree Porter

 Piti maistella Kahden vanhan puun portteri, tai Brooklynin panimo on vähän nuorempi (1988), kun edellinen olut sattui olemaan tämän isä tai äiti ja kollega ehti tätä kehumaan (http://otetaankotoinenkin.blogspot.fi/2013/10/sinebrychoff-brooklyn-two-tree-porter.html). Vanhat puut ovat ihan onnistuneesti yhdistäneet taitonsa. Pojasta on polvi parantunut, pientä makeutta mukavasti ja tasapainoinen olut, tuoksu vihjailee siihen etiketissä mainittuun kuusenkerkkään (Koff) ja makeus vaahterasiirappiin (Brooklyn). Väri on musta ja vaahto ruskea kuten isällä/äidilläkin. Siirappisuus jää kitalakeen jälkimakuilemaan. Musiikkimatto vaihtui edellisestä Entisten nuorten sävellahjaan.
33 cl, 7,2%, 5/5