Näytetään tekstit, joissa on tunniste supermarket. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste supermarket. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. joulukuuta 2022

Birra Messina Cristalli di Sale

Milanon keskustasta supermarkettia ei helpolla löytynyt, mutta kun löytyi niin piti oluthyllyäkin vähän tyhjentää. Ostoskoriin siirtyi sisilialaisen vaalean kultainen lager, joka vaahtosi hienosti. Tuoksuu maltaiselta ja vähän humalaltakin. Maku tuntuu helpolta, no lagerilta, hiilihappoisuus sopii hyvin kokonaisuuteen. Mietoa mallasta, vähän heinää, lopussa hitusen humalaa ja metallia. 50 cl, 5 %, 3/5




lauantai 12. maaliskuuta 2022

Cerveja Super Bock Selecção 1927 Munich Dunkel

Jääkaapista löytyi vielä yksi lissabonilaisen supermarketin olutvalikoiman aarre. Ruskeaa olutta ja vähän valkeaa vaahtoa. Hiilihappoa riittää. Makeaa mallasta ja paahteisuuttakin vähän, jälkimaku on kuivempaa, yhdistelmä on onnistunut. HIilihapot ottavat sopivasti etäisyyttä kotikaljaan. 33 cl, 6,0 %, 4/5




keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Thornbridge Crackendale Citra Pale Ale

Mielenhäiriö iski ja heitin pienen hölkkäilylenkin, sauna ja sitten palkinnoksi saunaolut. Terassilla oli miellyttävän viileää sulatella itseään. Olut on kullankeltaista, vaahto ei nouse juuri ollenkaan. Tuoksu on sitruksinen, aavistus tuntuu mukana olevan dallaspullaakin. Maku on pirteän kirpakka, alkaa vähän toivomaan että olisipa vähän kuumempaa terassilla. Citra-humala maustaa nimensä mukaisesti olutta sitruunalla, humalat ovat lempeitä. Olut oli vähän lipsahtanut yli Best Before -päiväyksen, mutta ei se nyt kyllä haitannut. Jälkimaku on kuivahko, hiukan hiivainenkin. Brittipanimo ei taida osata panna huonoja oluita ollenkaan. Tätä olutta on tutkittava lisää ja napattava supermarketista mukaan, kun tulee vastaan. 330 ml, 5,2 %, 4/5

tiistai 7. toukokuuta 2019

Arany Ászok

Budapestilaisen supermarketin kylmäkaapista valitsin tämän kultaisen oluttölkin. Tätä juodessa tuli mieleeni jonkun kirjoista sanoma viisaus, älä koskaan valitse sellaista pokkaria jonka kannessa on käytetty kultaisia kirjaimia. Budapestilainen olut on kultaista ja todella kirkasta, kaataessa vähän tulee jo epäusko, kun väritys on kovin vaaleaa. Vaahtoa oli ihan kivasti, mutta se katosi. Tuoksu on mitäänsanomaton, kuten ohut makukin. Ehkä sitruunaviipale auttaisi. Jotenkin sitä luulee löytävänsä vähän humalaa, mutta nesteen kadottua suusta voi todeta että ei siellä mitään ollut. Parasta taitaa olla hiilihapot, kyllä niistä röyhtäys syntyy, mutta se ei tuo mitään makuakaan. Vissyvedenjuojien portti oluisiin. 0,5 l, 4,3 %, 1/5

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Soproni Klasszikus Világos Sör

Vappusaunan jälkeen nautiskelin yhden matkamuiston Budapestista. Ostin tölkin majoituspaikan viereisestä thaimaalaisen pitämästä supermarketista, jossa valikoimana oli vähän kaikkea ja muutamia oluitakin. Soproni taitaa olla yksi Unkarin suosituimmista oluista. Aika samanlainen juttu kuin Suomessa koffit tai karjalat. Väri on kirkas kulta, vaahto on nopea. Maku on tai no ei erityisesti ole. Makeutta on vähän, jälkimaku on lyhyt makeus. Hiilihappo on läsnä. 0,5 l, 4,5 %, 2/5



sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Ikariotissa Ale

Miloslaisen supermarketin hyllyn tarjonnasta nappasin alen. Oluen nautin Kastro Miloksen terassilla kreikkalaista maisemaa ihaillen. Vaaleaa olutta, vaalealla vaahdolla, makuna on humalaa vähän, hiivaa sopivasti ja jälkimaku on pitkähkö. Aurinko vähän häiritsee, koska juoma katoaa tosi nopeasti nieluun. Mukavaa olutta, riittävästi makua, silti helposti juotavaa. Pikkupullollinen, 5 %, 4/5




lauantai 7. heinäkuuta 2018

Eza Z Premium Pilsner

Miloslaisen supermarketin erikoisoluthyllystä nappasin tyylikkään etiketin perusteella pilsnerin. Samaa olutta löytyi myöhemmin myös sixpackissä toisessa kaupassa. Tuoksu on vähän tympeä. Väritys on kirkas ja vaahto kuohuaa valkoisena. Hiilihappoa kuplii paljon nielaistessa. Intoilemani kreikkalainen olutkulttuuri taitaa nyt vähän yskiä. Humala ei ole pistävää vaan vähän sitruunaista. Ei tätä voi ihan helpoksi sanoa, joku koukku tässä on.  0,50 l, 5,2 %, 3/5




lauantai 3. kesäkuuta 2017

Prażubr Niepasteryzowany

Ostin tämän oluen Krakovan keskustan marketista. Olutvalikoima marketeissa oli lähinnä puolalaisia, tietysti Heinekeniä, mutta siinä se sitten olikin. Periaatteessa koti-S-marketin valikoima on parempi, noin yleensäkin Suomessa kaupoissa on yleensä isot olutvalikoimat. Kyllähän Krakovan supermarketeista valikoimaa löytyy sen verran että ei tarvinnut kahta samanlaista olutta blogittaa. Tämä puolalainen olut paljastui kotona peruslageriksi. Oluen ostaminen puolalaiselta oluthyllyltä on kyllä aika hauskaa, yhtään ei tiedä että mitä sieltä tällä kertaa kaatuu lasiin. Tämä on kauniin keltaista, kuplintaa on reilusti ja höttöinen valkoinen vaahto ilmestyy kuin taikaiskusta. Tuoksu on ohut ja maku on vähän samoilla linjoilla, mutta jotenkin vaan ihan ok. Pehmeää ja helpostijuotavaa, ei turhia humalia, ei makeuttakaan vaan lageria vaan. Krakovanreissun päätösoluen nautin kotona. 500 ml, 5.0 %, 3/5


sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Pszeniczne Naturalnie Metne

Lieventääkseni viikon salibandykokemuksiani korkkasin saunajuomaksi puolalaisen Okocim-panimon vehnäoluen. Ostin pullon varsovalaisesta vanhan kaupungin pikku supermarketista, sellaisesta erikoishyllystä. Olut on aika kirkasta, suodattamattomaksi tätä etiketissä sanotaan. Mukavasti banaania, ei liikaa, vähän hiivaa, helppo vehnäolut. Ei ole tainnut pitkään aikaan tullut juotua vehnäolutta, tuntuu että tätähän on kaivannut. Mukavasti vielä laittaa röyhtäyttämään, ei ehkä paras seurapiiriominaisuus, mutta en anna sen nyt haitata. Salibandynöyryytyksistä keksin että niissähän oli PIskun miehet asialla, Erkka ja Joni Keep Your Heads Up! ;-) Onneksi nyt tuli damagea vain vasempaan kyynärpäähän, joten se ei haittaa blogistia ja päässä vammasta ei ollut tietenkään haittaa. Olut on hyvää. 500 ml, 5,0%, 5/5

lauantai 10. tammikuuta 2015

Porter Mocno Dojrzale

Iltapäivä-olut valikoitui vahvaksi ja tummaksi, koska vierailu Nooran Viinibaariin vakuutti siitä että viinibaarissa on tarkoitus juoda viiniä, jotenkin oudolta näytti kun naapuripöydässä oli viinibaarissa lasissa lonkeroa, joten iltapäiväolut olikin viiniä. Kotona oli sitten korjausliikkeen paikka. Puolalainen tumma portteri on matkamuisto Varsovasta, ja sen ostin vanhan kaupungin pikku supermarketista, taisi olla oikein erikoishylly näille porttereille. Musta olut ja kestävä vaahto on lupaava aloitus, tuoksussa limppua, maussa mallasta, paahtunutta mallasta, makeaa, alkoholi pysyy näkymättömyyksissä (piti kirjoittaa edellinen sana käyttäen runkona makua, mutta en taipunut). Loppua kohti makeutta on sanotaanko riittävästi. 500 ml, 8,9%, 5/5


sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Lech Premium

Kyllä vaan koordinaatit vaikuttavat makuelämykseen. Lech-oluen päätin rahdata Warsovan vanhan kaupungin supermarketista Pullollisen kotiin, koska muistin että Gdanskissa Lech oli maistunut hyvältä. Nyt puolalainen Urho-oluen sielunkumppani maistui kuitenkin aika vaisulta. Tyylikäs vihreä pullo ja kauniin kirkkaan värinen olut maistuu vähän tympeältä, märältä pahvilta. Heh, olutblogistina joutuu maistelemaan kaikenlaista, niinkuin märkää pahvia. Hajussa on vähän heinää. Valju olut, Walesa olisi voinut ansaita paremmankin, mutta tällä taitaa kuitenkin Walesakin pysyä kiitettävästi puolalaisten huulilla. 
500 ml, 5%, 2/5

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Moritz Barcelona

Barcelonan olutmaailman arvostelu alkoi Barri Gothicin ainoasta supermarketista ostetusta paikallisesta oluesta. Barcelonan keskustan kaupat tuntuvat menevän yhdeksältä kiinni, eikä löydy Siwaa kovin helpolla. Moritz on barcelonalainen olut, no sattumalta tuli valittua. Tutustuin kuitenkin nettisivuihinkin ennalta ja ne on tyylikkäät. http://moritz.com  toimi hienosti kännykälläkin. Olut on kirkasta ja läpilaskettavaa, pientä metallinmakua ja mallaksen makeutta. 33 cl, 5,4%, 3/5 olisiko tullut lisäpiste paikallisuudesta, en tiedä.