Näytetään tekstit, joissa on tunniste vihreä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vihreä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. helmikuuta 2024

Stone Delicious Double IPA

Amerikkalainen tupla-ipa kaatuu lasiin vähän harmahtavalla, mutta kestävällä vaahdolla. Väri on kirkas, läpinäkyvä kulta. Tuoksusta löytyy makeutta, ananasta ja persikkaa.  Maku on myös tumman hedelmäinen, makeus paljastuu maltaiseksi. Kyllähän maussa on edelleen hedelmät mukana, mutta mäntyinen humalointi on myös vahva. Piti sanomani että alkoholi ei maistu, mutta kyllähän se sieltä taustalta antaa lämpöä, ei sinänsä maistu. Onhan tämä sellaista nautiskeluolutta.  Etiketti on vihreydessään tyylikäs ja tylsä.  335 ml, 9,4 %, 4/5 



tiistai 9. toukokuuta 2023

Etko Lemonoid

Reippaasti kuplii lasissa vähän jopa vihreään taittuva helsinkiläinen souri. Tuoksuu hedelmiltä, erityisesti sitruunalta, eli happamuutta on ilmassa. Vaahto katoaa heti. Suussa olut tuntuu raikkaalta kuplinnalta. Maku on sitruunainen, sellaista jaskajokusen sitruunamehukaupan tuotteelta. Tällainen etkot-olut ei jatkot-olut, makeus rauhoittaa happamuutta. Tuoksussa hörppiessä löytyy jotain puumaisuutta, maussa ei niinkään. 440 ml, 5,5 %, 4/5







torstai 3. kesäkuuta 2021

Sonnisaari Flirtti Gose

Oululainen gose on väriltään keltaista, vähän jopa vihreää. Vaahto on nopea valkoinen. Tuoksu on makeaa marmeladia, mitä sieltä oikein tulee. Olut on mausteista, suolaisuuttakin löytyy, hunajaakin. Viinimäisyyttä hiipii jännästi esiin. 330 ml, 4,8 %, 4/5




torstai 13. syyskuuta 2018

Fat Lizard Rib Tickler Rugby Lager

Kaupassa luin tämänkertaisen oluen nimeksi Ruby Lager, joten kaataessani Rugby Lageria lasiin kirkkaan oljenkeltainen väri oli yllätys. Fat Lizard -panimon käyttämän topless-tölkin kannen irroituksesta jää käteen koko alumiininen kansi. Pieni vihreä ajatus tuli mieleeni kun heitin kannen roskiin. Tuo irtoava korkki on vähän outo idea, itse yleensä juon oluen lasista, joskus olen tällaisesta topless-tölkistäkin tietysti juonut. Joka hörpyllä pelottaa että onkohan reuna terävä. Olut itsessään on kirkasta myös maultaan, tuoksu on vaimea. Maussa on vähän sitrusta. Vaahto on alkuun tyylikäs, mutta se katoaa pian. Humalaa löytyy terävöittämään loppumakua. Olut on helppoa, mutta siinä on silti pieni kulma. 0,44 l, 5,0 %, 3/5

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Saimaa Brewing Sun Lager Brewer's Classic

Saimaa Brewingin sponsorilaatikosta löytyi mukavan vihreäetikettinen iso tölkki lageria. Olut on kirkkaan keltaista, tasalaatuista. Oikeastaan vähän liian vaaleaa. Tuoksu on vaimea. Vaahtoa oli hetken oluen päällä. Kokonaisvaikutelma on kevyt. Maussa on makeutta ja mietoa nallekarkkia, maku seurailee tuoksua. Hiilihappoa on raikkaasti. Jos sokkotestissä tätä joisi, niin en tiedä tunnistaisiko lageriksi ollenkaan, vähän tunkkaisuutta loppuun vielä.  Janon sammuttamisessa varmaankin toimii. Tämän jälkeen kyllä jäi mieli juoda joku olut.  500 ml, 4,2 %, 2/5

maanantai 16. huhtikuuta 2018

Dos Equis XX Lager Especial

Olutkellarin perukoilla on pitkään odotellut vihreä pullollinen lageria. Ehkä odotusaika on johtunut ennakkoasenteista. Olut on kirkkaan keltaista, vaahtoa ei juurikaan synny. Tuoksu on vaimeaa, pientä maltaista makeutta. Mausta tulee mieleen sana olutmehu. Ehkä tämä olisi kaivannut sitä limesiivua ja olut olisi pitänyt juoda pullosta. Hiilihappoisuus on matalalla. Helppoa juotavaa, meksikolaista tunnelmaa en saa kyllä irti. 355 ml, 4,5 %, 2/5

perjantai 18. syyskuuta 2015

Green Petrol Black IPA Brewfist

Italialainen musta ipa, jo kirjoitettuna tuntuu että sanat eivät vaan sovi yhteen, mutta kuinka väärässä sitä voikaan olla. Mustaa olutta koristaa kestävä beige vaahto. Tuoksussa on humalaa. Humala rapsakoittaa makua, samalla kun paahteinen mallas makeuttaa. Alkoholin maku ei tunnu. Etiketissä italiaano on selin ja kädet ovat strategisessa paikassa, ehkä tankkaa autoa tai sitten ei. Mitä tämä vihreä petroli nyt sitten on? Olut on kyllä tasapainoista ja hyvää. Laitetaan panimo seurantaan, eli maistetaan muita oluita, jos kohdalle sattuu, tämä löytyi etelänaapurin Haapsalusta. Ruista on etiketin mukaan tämän nyrkkioluen takana. IBU 60, 330 ml, 8,2 %, 5/5

lauantai 12. syyskuuta 2015

Hipster Ale Eviltwin Brewing

Hipster Ale oluen nimenä houkuttaa kyllä maistamaan, panimolla on sopivasti huumoria oluen panemisessa. Etiketissä sanotaan että olut on tarkoitettu niille, jotka ovat omasta mielestään hip ja haluaisivat että omassa kaupungissakin olisi ns hipster-kaupunginosa, tällä oluella pääsee siis jotenkin globaaliin Hopster-tunnelmaan. Joten tämä on täydellinen olut "johtavalle" olutblogistille. Olut on greippinen jälkimaku on kuiva, havumetsien humina pitää vihreän kuplan terävänä. Tämän tanskalais-amerikkalaisen American alen löysin Haapsalun olutkaupasta, tölkillinen tätä kyllä pitää aistit avoimina, aika tymäkkää. Pientä lisäarvostusta kyllä tulee tuosta nimestä ja jutusta, sopivaa ironiaa ja kyllähän se,  että EvilTwin-panimon perustaja on Mikkeller-panimon Mikkelin identtinen kaksoisveli, lisää kummasti makua olueeseen. http://www.nytimes.com/2014/03/30/magazine/a-fight-is-brewing.html?_r=0
12 fl oz., 5,5%, 5/5 



sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Lech Premium

Kyllä vaan koordinaatit vaikuttavat makuelämykseen. Lech-oluen päätin rahdata Warsovan vanhan kaupungin supermarketista Pullollisen kotiin, koska muistin että Gdanskissa Lech oli maistunut hyvältä. Nyt puolalainen Urho-oluen sielunkumppani maistui kuitenkin aika vaisulta. Tyylikäs vihreä pullo ja kauniin kirkkaan värinen olut maistuu vähän tympeältä, märältä pahvilta. Heh, olutblogistina joutuu maistelemaan kaikenlaista, niinkuin märkää pahvia. Hajussa on vähän heinää. Valju olut, Walesa olisi voinut ansaita paremmankin, mutta tällä taitaa kuitenkin Walesakin pysyä kiitettävästi puolalaisten huulilla. 
500 ml, 5%, 2/5

tiistai 26. elokuuta 2014

Jeff

Verkkokauppa.comin olutta ei taida saada kotiintoimituksella, itse hain Länsisatamasta, Viipurista saakka ei sentään tarvinnut hakea. Vihreästä pullosta tuli mieleen tanskalaiset oluet, lagerin maku on taas oma erikoisuutensa. Ruohoinen on kyllä ensimaku, sitten vähän tympeä, mutta mieleenpainuva. Maku jää kyllä pyörimään kielen takaosaan, mutta jotenkin jää vähän epäselväksi että onko se mieluisa asia. Maku on matta, ei kiiltävä. 33 cl, 4,5%, 3/5

perjantai 31. tammikuuta 2014

West Coast IPA

Ipallisen tammikuun lopuksi maistellaan vielä yksi San Diegosta tullut IPA. Panimon nimi on Green Flash Brewery ja etiketissä on horisontissa oleva aurinko laskemassa tai nousemassa, jolloin sitten näkyy kuulemma tuollainen vihreä välähdys. Olut on humalapommi tietysti, tuoksuun on taas jostain tullut simaa. Vähän lisää makeutta, niin ei tulisi niin kova jano tätä juodessa. Greippiä on vähän liikaa. 355 ml, 7,3%,4/5