Alikinretken jälkeen taas omalla terassilla kuivuneet ikenet saivat voitelua. Kreikkalainen ipa on ruskean kultaista ja sameaa, vaahto on tiukkaa, likaisen valkoista. Tuoksusta löytyy trooppisia kypsiä ja ylikypsiä hedelmiä. Kypsää persikka ja mangoa greippipedillä on. Jälkimaku on sopivasti kirpakkaa humalointia, eihän tässä ole mitään vikaa. 0,33 l, 5,7 %, 5/5
Päivä uimarannalla vaati vähän rauhoittumista terassilla, juomaksi valitsin ennakkoon ajatellen täysin sopimattoman kreikkalaisen luostarityyppisen tupla-alen. Väri on ruskea, aika ruma mielestäni, vaahto on pikaista huntua lasin reunassa. Tuoksu on maltainen ja hedelmiäkin on linjoilla. Maku on makeahko, mallasta, etäisesti hedelmiä, on siellä vähän mämmiäkin ja belgihiivaa ihan hitusen. 330 ml, 6,5 %, 3/5
Naoussan kylän kupeessa on Paroksen ainoa olutpanimo, ollut jo 11 vuotta. Maistelussa oli viisi olutta, joista paria on tullut jo maistettua. Lager on kultaista väriltään ja maltaista maultaan, aika ohutta. Pilsneriä maistelussa tuli jo kehuttua, aika kuplivaa, rauhallisempi kokonaisuus hanassa kuin aiempi pulloversio. Humalaa on mukana. Wit on mausteista, mutta mausteena ei olekaan oreganoa vaan kuminaa. Aegeanmerellinen versio belgioluesta on maistuva. Ipa on aitoa ruskeahkoa ipaa, mukavan makeutta sisältävä startti ja humalaisempi jälkimaku. Neipa aika kirkasta ja se on lämpimän hedelmäinen. Wit ja ipa maistuvat nyt parhaimmilta. 5 * 20 cl, n. 5 %, 4/5
Krios-rannan baarin valikoimasta nappasin paikallisen pilsnerin. Pullollinen oli sininen, olut kirkkaan kultaista. Tuoksu on hiukan makean maltaista. Maku on rapsakkampaa, humalia on sopivasti ja juoma on kylmää. Hiilihapot raikastavat. 330ml, 5,2 %, 5/5
Paroksen kiertoajelun jälkeen maistui omalla terassilla ateenalainen vaaleankeltainen ipa. Vaahto on tiivis, ohut ja kestävä. Tuoksuu mangolta. Hedelmäisyys täydentyy humalien kirpeydellä, lopputulos on aika raikas. Etiketti on tyylikäs, jonkinlainen kunnianosoitus Ateenalle. Kivan helppo olut soljuu kuivaan kurkkuun helposti. 0,33 l, 6,5 %, 4/5
