Hibernation Ale

Lepotila-olut on alt-tyyppinen denveriläisolut. Onko näissä alt-oluissa aina joku tietokonevinkki, kuten oli ctrl-alt-deletessäkin? Tämä tuoksuu makealta, ja maussa on lakritsaa ja kaakaota, eräänlainen Sukulaku-olut, no ei tämä kyllä ole niin makeaa. Aika vahvaa pitää nautiskella, jotenkin kyllä sana esanssi tulee mieleen, voiko tämä nyt olla ihan oikeaa olutta? Makuja on paljon, suu ei pysty erittelemään kaikkia, onko vähän liikaakin makuja. Lämmittää mukavasti, kyllä tämän avulla pääsee lepotilaan. Sanotaan nyt että tyylikkäästä etiketistä yksi pluspiste. 335 ml, 8,7%,5/5

Kukko Ale

Niin monista elokuvista ja tv-sarjoista tutun oluen sukulainen maistui torstaisaunan viilennykseksi. Ale maistuu kovasti metalliselta, ehkä vähän tunkkaiseltakin (ei pahalla tavalla), olisiko Laitilassa joku perunakellari, jossa olutta  olutta pannaan? Pieni pistävä maku iskee takapotkuna päälle. Sanotaan että nyt oli kriittisyyttä ilmassa, vai onko se humalaa, siis maussa. 50 cl, 4,3%, 3/5

Aecht Schlenkerla Eiche Dobbelbock

Urbockin isoveli maistuu voimakkaasti savulta ja on sopivan pahaa ollakseen hyvää. Urbockin lähtemätön vaikutus väijyy taustalla, tämän pitäisi olla veljeänsä parempaa, mutta vesittääkö tuo enempi alkoholi makua. Alkon jouluolutvalikoiman olut sopii varmasti joulupöytään, tekee harmaasuolatusta kinkusta palvikinkkua. Www.smokebeer.com lukee etiketissä, kyllähän tälle on pakko antaa 5 pistettä vaikka Urbock onkin parempaa ja sitä näytti onneksi olevan taas tarjolla Alkossa, kun viimeksi siellä kävin. 0,5l, 8,0%,5/5

Murphy's Irish Stout

Kouvolan Holvi Barissa taas jokamarraskuiseen tapaan nautittiin yksi olut, irlantilainen Stout. Tummaa ja kaatamisen jälkeen maltoin odottaa että väri tasaantuu ruskeasta mustaksi. Vaahto on tiivis, mutta maku on lievän salakavala. Ensin tummaa, sitten vetistä lopuksi jälkimaku palkitsee, tumma olut pitäisi varmaankin aina juoda mieluummin liian lämpimänä kuin liian kylmänä. Tuopin  loppua kohden maku paranee. 

500 ml, 4%, 3/5

Siperia

Plevnan Imperial Stout maistellaan kotisohvalla. Mustaa ja paksua olutta ja komea ruskea vaahtokukka lupaavat perinteistä makua. Makuun on kuitenkin lisätty humalaa ja suolla kasvanutta kuusta. Erikoinen yhdistelmä on noh speciaali, jotenkin liian kitkerä jälkimaku jää, saisi olla makeampaa

0,33l, 8%, 4/5

Malmgård Hurmos Villi Wäinö 5 v

Kun on kuunnellut päivän MicroSoftin uusimmista tuoteuutuuksista asiantuntijoilta, alkaa tuntemaan että miksi näitä ei ole vielä omaksunut ja ottanut käyttöön. Sp4:ien ja R2:ien on hyvä palata downtoearth-tuotteisiin, joihin ei tarvitse asennella updateja. Helsingin Kalevankadun Villi Wäinön 5-vuotisolut palauttaa mukavasti pilvistä (heh) maan pinnalle. Brown Ale maistuu vähän vehnäoluen ja ah niin muodikkaan (ja hyvän) IPAn yhdistelmältä. Valuu nielusta helposti alas ja on hyvää. 1/2 l, 5,5%, 5/5. 

Albert LeCoq Imperial Ale

Judokatsomossa istumisen päätteeksi nautittiin paikallista (tartolaista) olutta. Jostain syystä olut maistuu viskiltä. Tuoksu on mausteinen, kuten makukin. Vähän tympeää, hieno pullo antoi ymmärtää että olisi jotain hyvää luvassa. Ehkä Venäjän keisarille toimitettua olutta on ollut tarve vanhanaikaisesti terästää? 400 ml, 5,0%, 2/5

Öö

Tarton uusimmassa olutravintolassa maisteltiin Öö-olutta. Eilen illalla ihmeteltiin kävelykatu Rüütlillä noin 30 "ylioppilasPIPOpäistä" herraa, jotka lauloivat jonkun laulun ja katosivat sitten jonnekin kellarikerrokseen. Paikkahan oli J. R. Schrammi Keller, uusi olutravintola. Baarimikko suositteli tietysti paikallista Goldia, mutta lasiin tuli kuitenkin yönmustaa Öötä. Ainakin sitä on helppo tilata vaikka valikoimaa on  todella runsaasti, arviolta parisataa. Kahvia on maussa ja jostain tulee mieleen sana vanilja, jota maussa ei taida olla, muuta jotenkin se sopisi arvioon, kuten sanat mokka ja nahkakin. Sopii hyvin marraskuun pimeisiin ööihin. Põhjala on panimon nimi, sekin sopii. Nettisivut eivät näytä olevan vielä valmiit. In hops we trust!

0,33 l, 9,5%, 4/5

Saku Tokyo

Pullollinen-blogin 1-vuotissynttäreitä juhlitaan Tartossa, juhlajuomaksi osui ei-ihan paikallinen, mutta virolainen kuitenkin. Tokyo on japanilaishenkinen makeahko riisiäkinkö sisältävä olut. Maku on raikas, vähän hedelmäinen ja jotenkin tulee mieleen nallekarkit tai kemiantuntien, olikohan ne, esterikokeet. Olut on suodattamaton, mutta suhteellisen kirkas. Sekavahko kokemus: hyvää, mutta jotenkin limaista tai liian makeaa. 

50 cl, 5,0%, 3/5

Ginger Grouse

Keppanakellarissa olisi voinut ottaa jälkiruoaksi köyhät ritarit, mutta nyt valikoitui Famous Grouse viskillä maustettu inkivääriolut. Kategoria on kyllä olut-blogistin sfäärin äärilaidalla. Lasiin kaadettiin lisäksi jäätä ja lime. Maku oli aika limunainen, vähän makea, mutta ei liikaa, inkivääri maistuu, viski ehkä vähän tuoksahtaa nielaistessa. Helleolut, mutta kun nyt on marraskuu. 275 ml, 4,0%, 4/5