Tasuja

Kange Hele õlu Virosta sopii hyvin varmaankin ryyppäämiseen. Maku on metallinen ja jotenkin tulee mieleen maissi, siis hernemaissipaprika-pussista lautasen reunalle syömisen jälkeen jäänyt vetinen kylmä maissinjyvä. Alkoholi ei nyt jotenkin maistukaan. Oluen ulkonäkö on kyllä hieno. Tasuja on suomeksi kostaja, en tiedä miksi ja kenelle? 50 cl, 7%, 2/5

Wild Dark

GB eli Gourmet Beer kertoo teksti virolaisen oluen etiketissä. Olut on tummaa, vaahto katosi suhteellisen nopeasti ja etiketissä on merkintä 7 astetta. Olut maistuu perinteiseltä Perhekaljalle. Makeaa on ainakin, jotenkin tulee mieleen lievästi kirsikka tai oikeastaan Cherry Coke. Kuvauksesta huolimatta tämä makeahko olut ei ole pahaa, ei kuitenkaan jotenkin tarpeeksi erikoista. 500 ml, 5,4%, 3/5

Palmse Tume Õlu

Wiru-panimon tumma olut ei jostain syystä maistunut tummalta oluelta. Jos olisin juonut tätä näkemättä oluen väriä, niin olisin kyllä veikannut eri värisävyä. Väri heijastelee punaista valoa vasten. Olut on ohut, likainen, hajuton ja metallinen. HMV sanottiin joskus eräästä Sm-liigan jääkiekkojoukkueesta, melko lähellä tämäkin on samaa, paitsi että väriä on ja makukin on olemassa. Tumma janojuomaolut?

0,5l, 5,6%, 2/5

Nøgne Ø Dark Horizon 4. Edition

Tätä olutta olisi etiketin mukaan voinut säilynyt 10 vuotta panemisesta eli vuoteen 2022, heh ei säilynyt nyt niin pitkään. Onneksi tuli maistettua jo nyt, on kyllä lähellä tumman oluen täydellisyyttä. Kahvi maistuu, sopivasti makeutta ja miten alkoholi ei muka maistu, jotenkin se on piilotettu. Kahvilikööriolutta, ensimmäisestä huikasta lähtien on selvää että tämä on yksinkertaisesti hyvää paksua hidasliikkeistä mustaa olutta. Onkohan tämä nyt edes olutta? 0,25 l, 16%, 5/5

Stary Melnik

Vanha venäläinen tuulimyllyolut valikoitui saunaolueksi. Peruslager jonka makeudesta tulee mielee Fosters, mutta maku on tietty omanlaisensa. Pullo on erikoisenmuotoinen, vähän tulee mieleen joku likööripullo. Maussa on joku vieno määrittelemätön piirre, olisiko pakastuneen metallin maku. 0,5l, 5,4%, 2/5

Celebrator Doppelbock

Baijerin Ayingin kylässä sukupanimon panema Doppelbock maistuu talventuloa odotellessa. Olut tekee torstaistakin juhlaa. Todella maltainen ja pehmeä, tummanruskea lager on mukavan hiilihappoinen ja jättää suuhun makeahkon kalvon jälkimakusteltavaksi. Etiketissä on doppelbockmaisesti kaksi pässiä. 

33 cl, 6,7%, 5/5

Weihenstephaner Vitus

Saksalainen weizenbock tuoksuu heti alkuun banaanille. Maku jatkaa samalla linjalla. Mistä ihmeestä se banaaninmaku oikein tulee vehnäolueeseen, periaatteessa aika outo yhdistelmä, mutta olisiko se tuo hiiva, joka antaa tuollaisen maun. Aika öljyisen oloinen olut sekä näöltään ja suutuntumaltaan, mukavaa nautiskeluolutta kuitenkin. Alkoholi ei maistu, mikä sekin on mukavaa.

0,5l, 7,7%,5/5

Arctic Circle Ale

Malmgårdin (ei se toinen Malminkartano) panimon tummanruskea ale taisi nyt loppiaisen kunniaksi päättää jouluolutkauden. Ale maistuu mallakselta tai limpulta. Maku on moniulotteinen, ensin limppua, sitten makeaa sitten täyteläisyyttä ja humalaa. Tänään oluen tehtävänä oli toimia grillausvartiojuomana ja siihen se sopi hienosti, pientä liikamakeutta tämänväriseen olueseen.

50 cl, 7,3%, 4/5

Kuhnhenn Double Rice India Pale Ale

Joulupukki oli vieraillut Alkon lippulaivamyymälässä ja paketoinut amerikkalaisen DRIPA-oluen lahjapakettiin, joten IPAton tammikuu jatkuu? Tuoksussa on makeutta ja katkeroa. Maku on tuoksua vastaava. Väkevä olut kuivuu kielen päälle poreillen. Greippi laittaa nautiskelemaan, maussa on vähän sellaista oveluutta, joka johtunee riisistä. 33 cl, 9,5%, 5/5

Thüringer Premium Bier

Herkullisen näköinen saksalainen vaalea lager aloittaa vuoden 2014. Oluessa ei ole mitään yllättävää, maku on yksinkertainen, väri on kultaisen kirkas. Sopii hyvin janojuomaksi, ohutta on. Ei ole todellakaan huonoa, mutta jotenkin pientä pettymystä, kun oluessa ei ollut mitään koukkua mukana, etiketissä (tölkissä ei kai ole etikettiä) oli 5 tähteä, mikä lienee ollut maksimi. 0,5l, 4,3%, 2/5