perjantai 31. tammikuuta 2014

West Coast IPA

Ipallisen tammikuun lopuksi maistellaan vielä yksi San Diegosta tullut IPA. Panimon nimi on Green Flash Brewery ja etiketissä on horisontissa oleva aurinko laskemassa tai nousemassa, jolloin sitten näkyy kuulemma tuollainen vihreä välähdys. Olut on humalapommi tietysti, tuoksuun on taas jostain tullut simaa. Vähän lisää makeutta, niin ei tulisi niin kova jano tätä juodessa. Greippiä on vähän liikaa. 355 ml, 7,3%,4/5


torstai 30. tammikuuta 2014

Rekolan panimo Munkintie

Belgityyppinen Munkintie kaatui lasiin ohuena ja toi mielleyhtymän konjakkiin. Sitä en ole koskaan kaatanut lasiin puolta litraa, joten olikohan tuoksussa konjakkia? Munkintie maistuu vähän makealta maltaiselta, mutta jotenkin makua tai olutta lähestyy kunnioittaen vahvaa makua, jostain paistaa ammattitaito tai joku luottamus. Pullon muotokohan sen luottamuksen luo? 50 cl, 6,7%, 4/5

lauantai 25. tammikuuta 2014

Imperialistisika IPA

Humalaa pieni pullo täynnä. No ei muuta! Tuo riittäisi, mutta maku 
jää kielen päälle ja kitalakeen makuilemaan. Olut kuohuaa suussa mukavasti, katkeroa on mukavasti. Etiketti muistuttaa rumaa sarjakuvaa. 0,33l, 7,75%, 5/5


Bernard Dark Lager

World's Best Dark Lager julistaa tsekkiläisen patenttikorkillisen pullon etiketti. Etiketissä sanotaan vielä että pastöroimaton ja pullossa on vuosiluku 1597. Olut on lähes mustaa ja lageriin on kyllä saatu makua mukavasti. Makua riittää ensihuikan tummuudesta lievään kahviin ja mukavaan makeuteen ja jälkimakuakin riittää. Runko on kunnossa.  Voiko tummalla lagerilla antaa 5/5? 0,5l, 5,1%, 5/5, voi.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Mikkeller Jackie Brown

Jackie Brownin reseptilääkkeeltä näyttävän etiketin takaa paljastuu ensin voimakas humalan tuoksu. Sitten lasiin kaatuu tumman ruskeaa paksuhkoa olutta, jonka päälle jää pitkäkestoinen tiivis vaahto. Maku on voimakkaan humalainen, mutta paahteinen ja jos haluaa niin vähän kahvia ja lakritsia. Etiketissä sanotaan, että tätä ei saa nauttia hattu päässä. Kuiva kallioinen kesäinen metsä, jossa aurinko paistaa ja pihka tuoksuu, ehkä kohta saunaan ja uimaan... Mistä toi nyt tähän tuli, hyvää on. 330 ml, 6%, 5/5 
Kiitoksia olut-menttorilleni Jannelle tästä nautinnosta.

torstai 23. tammikuuta 2014

Duff Beer

Simpsoneista tutusta Duff Lagerista tulee kyllä sellainen Moe's baarin vakioköörin örinään sopiva mielikuva. Saksalainen olut on aika peruslageria, ei ole erityisesti makua, hiilihappoa on. Koff ja Duff, onko sattumaa? Ohutta olutta kyllä voisi juoda janoonsa. 0,33l, 4,7%, 2/5


lauantai 18. tammikuuta 2014

Bräurup Weizen

Lauantai-illan huumaa täydennettiin tuliaisoluella, joka tuli judon korkeanpaikan(?) leiriltä Itävallan Mittersillistä. Paikallinen hotelli-ravintola-panimo (v 1681) valmistaa kahta olutta, joista maistelussa oli nyt vehnäolut. Olut on sameaa ja kovasti kuohuvaa, varsinkin pullon patenttikorkkia avatessa (pullossa on 5 e pantti, yritetään laittaa palautumaan, josko tulisi toinenkin lajike maisteltavaksi). Maku on täyteläinen ja miellyttävä, banaania on vain vähän uita hedelmiä on enemmän, hiiva on voimakkaasti mukana leveässä maussa
0,75l kai, jotain 6%, 5/5 (tuliaislisällä)

perjantai 17. tammikuuta 2014

Saxon

Hienon värinen kirkas suomalainen olut, jonka taisin ostaa nyt pinnalla olevasta SuperAlkosta. Nettitietojen mukaan olut on sama kuin Koffin legendaarisen tv-mainoksen Light Beer. Sama Kotka näyttäisi olevan myös tölkin etiketissä. Olut on myös gluteeniton, se ei taida erityisesti parantaa makua. Maku on vähän niin kuin tämä arpa ei voita. Jostain syystä en muuten mitenkään pysty sekoittamaan Alkoa ja SuperAlkoa. 0,5 l, 4,1%, 2/5 

Tasuja

Kange Hele õlu Virosta sopii hyvin varmaankin ryyppäämiseen. Maku on metallinen ja jotenkin tulee mieleen maissi, siis hernemaissipaprika-pussista lautasen reunalle syömisen jälkeen jäänyt vetinen kylmä maissinjyvä. Alkoholi ei nyt jotenkin maistukaan. Oluen ulkonäkö on kyllä hieno. Tasuja on suomeksi kostaja, en tiedä miksi ja kenelle? 50 cl, 7%, 2/5

tiistai 14. tammikuuta 2014

Wild Dark

GB eli Gourmet Beer kertoo teksti virolaisen oluen etiketissä. Olut on tummaa, vaahto katosi suhteellisen nopeasti ja etiketissä on merkintä 7 astetta. Olut maistuu perinteiseltä Perhekaljalle. Makeaa on ainakin, jotenkin tulee mieleen lievästi kirsikka tai oikeastaan Cherry Coke. Kuvauksesta huolimatta tämä makeahko olut ei ole pahaa, ei kuitenkaan jotenkin tarpeeksi erikoista. 500 ml, 5,4%, 3/5