torstai 31. heinäkuuta 2014

Primator Premium

Kotiin on niin mukava palata reissusta helteelläkin, varsinkin kun jääkaapissa odottaa kylmä olut. Tšekkiläinen pils tuoksuu ja näyttää kunnon oluelta. Maku on samalla linjalla, ei kitkerää vaan sopivan humalaista ja vähän kuplintaa. Makua on riittävästi, onnistunut tasapainoilu makean, humalan, kuplinnan ja siihen ei kyllästy.
0,5l, 5,0%, 5/5


tiistai 29. heinäkuuta 2014

De Molen Pale Ale Citra

J. R. Schramm'i Keller olutravintola onkin kesäksi levittänyt terassin Tarton Rüütlile, olutvalikoima on edelleen laadukas: hanassa on valikoimaa ja pullollisia on kymmeniä ainakin. Ukkoskuuron hellitettyä voi terassin viileydessä nauttia hetken tuopillisen huippuolutta. Olut on sopivan viileä, miten tuo vaahto voi tuntua lämpimältä? Sitrus tuoksuu ja humala maistuu. Olut tuntuu raskaalta, vähän tympeältä, ehkä olut onkin liian lämmintä. 
0,4l, 5,2%, 4/5


lauantai 26. heinäkuuta 2014

Velkopopovicky Kozel Original

Tsekkiläistä kauniinväristä lageria nautiskeltiin Apparan maauimalan avajaisten jälkeen hellepäivän helpotukseksi. Todella helppoa olutta, johon ei ole liikoja makuja heitelty, pientä pistelyä voi havaita kielellä, mutta se taitaa olla hiilihappoa. Olisiko helteellä osuutta asiaan, tarkkaan kun analysoi niin jotain humalia saa tuntumaan. Aika vetistä. 500 ml, 4,0%, 2/5

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Green's IPA

Englantilaista gluteiinitonta, ei-gmo-hiivaista, Belgiassa pantua, tumman ruskeaa IPAa maisteltiin, kun selvisi että nyt on kuuminta 50 vuoteen. Pullossa olleet hiivoista osa laittoi kovan kuhinan lasiin. Tuoksu on kunnon humalainen, mutta juoma itsestään menee suusta vähän niin kuin ohi tai maku lipuu ohi. Vaahto on kestävää, vähän ohutta sekin. Vetisyys lisääntyy loppua kohti, yleensä maun pitäisi lisääntyä.
500 ml, 5%, 3/5

torstai 24. heinäkuuta 2014

La Pirata La Tremenda

Barcelonalainen Imperial IPA sammuttaa janon hellepäivän hikoilussa. IBU 120 kertoo jotain, makeaa, vähän sahtimaisuutta, humalaa on reilusti, voimakas jälkimaku, ei sentään polttele, mutta jää koko suuhun. Janojuomaksi ei ehkä ole paras, koska makuun jää koukkuun.  En tiedä viittaavatko etiketin psykedeelisen väriset elefantti jotenkin siihen. 33 cl, 8,5%, 5/5


keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Ridgeway IPA

Uusimmasta Vareksesta mieleen jäänyt Cow-baari tarjosi Ridgewayn IPA-olutta. Cowboyta ei näkynyt, mutta olut oli kuitenkin villistä lännestä tai Englannistahan tämä Real Ale on. Vähän pliisua, happoja on, vain vähän katkeroa, mutta halutessaan tämän mieltää IPAksi.  500 ml, 5,5%, 4/5

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Koulun Vehnä

Turun kauppatorilta jaksoi helteessä tallustella juuri ja juuri Panimoravintola Koulun terassille. Onneksi kesävalikoimassa oli Vehnää ja varjoa. Samean tummahko vehnäolut on piilohapokas kuplija, maussa on happamuutta ja banaania on vain nimeksi, lopuksi paljastuu makeutta. 
0,5l, 5,4%, 4/5

lauantai 19. heinäkuuta 2014

La Pirata Viakrucis

Kataloniantuliainen paljastui taas kelpo olueksi. Kärsimystä ei ole tarjolla, vaan american IPAa. Tuoksussa on oikeastaan appelsiinia, maussa löytyy enemmän mäntyä. Oudolla tavalla lievää vetisyyttä, maku ikään kuin irtoaa juomasta ja jäljelle jää vetisyyttä, makua kyllä riittää. Sekavasti sanottu, sopii päivän säähän. 33 cl, 5,8%, 4/5


keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Prykmestar Savu

Sivukirjasto pakotti vielä toiseen pullolliseen. Nyt oli pakko vaihtaa tummempaan. Vaspin Savu tarjoiltiin tietysti omasta tuopista. Savu paljastui kunnon olueksi. Lähes musta olut savustaa makuhermoja ollen silti helppo olut. Joskus Alkossa olen ajatellut, että Schlenkerlaa mieluummin kuin tätä, mutta kyllä tätäkin kelpaa nauttia. Joulukinkku tuli kyllä ekalla kulauksella mieleen (grillissähän sen valmistin). Savua on mukavasti, vähän tervaakin. 50 cl, 5,5%, 5/5

Jackhammer

Kalliosta löytyi mukava Sivukirjasto-niminen olutravintola. Isosta olutvalikoimasta bongasin taas BrewDogin oluet ja niistä taas kunnon IPAn. Humalaa on reippaasti, vähän niin kuin lekalla tiivistettynä. Sameahko olut täydentää humalatunnelmaa joka hörpyllä, makeutta ei löydy armahtamaan makunystyröitä. Netistä lueskelin että tämän oluen yhteydessä on mainittu 200 EBUa, en epäile. Juotaessa jää vähän niin kuin jano. 330 ml, 7,2%, 5/5




maanantai 14. heinäkuuta 2014

Stallhagen Lemon Ale

Riihimäen Daddy's Pubin terassilta löytyi yllättävä olut, Stallhagenin Lemon Ale. Hylkyoluen pikkuveli on oikein pirteä yllätys. Pelkona oli että olut olisi sellainen teennäinen limetillä maustettu makea liemi. Onneksi ennakkoluulo oli väärässä ja oluesta paljastui oikein maukas, humalainen, kirpeähkö, täyteläinen ja nautiskeltava olut. Makua riittää mukavasti vatsaan saakka. 
 0,4l, 5,0%,5/5


lauantai 12. heinäkuuta 2014

Franziskaner Weissbier Kristallklar

Suodatettu vehnäolut on mielestäni yhtä outoa kuin tumma lager, ei kylläkään samalla tavalla positiiviseen suuntaan. Tuoksu on puinen, mutta maku on vehnäolutmainen. Maussa tai jälkimaussa on jotain vajautta, banaanimössön makeutta on kuitenkin ehkä liikaakin.  Vaahto on hieno ja ensi kaadolla sitä muodostuu valtavasti.  Etiketissä vatsaansa hivelevä munkki ei varmasti juo tätä, vaan jotain toista Franziskanerin olutta, kuten http://www.pullollinen.fi/2013/10/franziskaner-weissbier-dunkel.html?m=1
0,5l, 5%,4/5

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Almogāver Hop & Roll

Barcelonan Gracian Placa Del Solin vieressä olleessa supermercatissa olikin hieno olutvalikoima ja sieltä matkalaukkuun mahdutin 3 pulloa, niistä Hop&Roll on maistelussa grillivartiointitehtävissä. Barcelonalainen olut sopii hyvin aurinkovarjon alle, myös kotona. Olut ei sovellu juotavaksi suoraan porotuksessa. Olut on sameaa, oranssihtavaa ja tasapainoisen oloista, helppoa ja tekee mieli kyllä toista. Takaetiketissä on tekstiä myös suomeksi, voisikohan tätä alkaa odottaa myös Suomeen. Aurinko tulee mieleen. 33cl, 6,0%,5/5

tiistai 8. heinäkuuta 2014

A. K. Damm

Estrella-panimon tuotokseksi paljastui tämä tyylikäs olutpullo. Maku on, tai oikeastaan ei ole. Etiketissä oleva lintu kuvaa Alsascen seudun tunnusta, eli kai tämä olut on jotain vaikutteita sieltä saanut. Sieltä taitaa olla kyllä liian pitkä matka. Mautonta, mutta sopisi varmaan janojuomaksi, jos olisi kätevämmässä pakkauksessa. 33 cl,4,8%, 2/5

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Cruzcampo Gran Reserva 1904

Supermercatin valikoimasta löytyi yllätys: sekametelisoppa, jossa on hiilihappoa. Väri on kuparinen, vaahto on sankka ja tuoksu on heinäinen, maku on makea, tosin hiilihappo sekoittaa vähän. Kaupasta valikoin oluthyllyltä ja avatessa aloin miettimään että ei kai tämä nyt ole siideriä, ei ollut/olut. Olisiko niin kuin oluiden makeasta kuohuviiniosastosta, loppua kohti makeus muuttuu poreiluksi ja vaahterasiirapin väreilyksi. 33 cl, 6,4%, 3/5