Jounin Kauppa Kuusenkerkkä Ale

Kullankaivajakaverini poikkesi valtauksilla käyntinsä jälkeen Jounin Kauppaan ja toi blogistille tuliaisia. Kuusenkerkkä Ale on Pyynikin Käsityöläispanimon panemaa, mutta tätä taitaa saada vain kuuluisasta Jounin Kaupasta. Olut kaatuu lasiin sameahkon oranssina. Tuoksu on humalainen. Maku on vähän simamainen, kuusenkerkät antavat kyllä havuisuutta. Maussa on sitruunaisuutta, ihan mukavaa humalaisuuttakin. Aluksi hiilihapottumuus tekee oluesta löysää, mutta loppua kohden tuo ei oikeastaan enää häiritse. Ehkä kuusenkerkkää olisi voinut heittää joukkoon vähän enemmänkin. 0,33 l, 4,6 %, 4/5 Kiitos Petrille!

Prykmestar Luomu Pils

Ruohonleikkauksen jälkeen on hyvä palkita itsensä hyvin janoasammuttavalla oluella. Alkosta poimitun Vakka-Suomen panimon luomu-pils sopii hommaan. Pils on kauniin kullankeltaista ja vaahtoa muodustuu kestävä kerros. Olut maistuu ja tuoksuu kukkaiselta ja voiselta. Humala iskee jälkimaussa, ehkä liiankin kuivana. Kukkaisuuden alta pilkistää saippuaa ja metallisen kalkkista  multaa (mitähän se voi edes olla?).   Yhdistelmä ei ole huono sillä kukkien jälkeen kuivat katkerot saavat makuhermot odottamaan seuraavaa kukkaisuutta. 50 cl, 5,2 %, 4/5

Tommyknocker Imperial Nut Brown Ale

Tammiston Alkosta mukaanlähtenyt erikoisolut sopi mukavasti lämpimän perjantai-illan alkuun. Olut on likaisen ruskeaa, lähes vaahdotonta. Etiketissä sanotaan että vaahterasiirappia löytyy oluesta. Tuoksussa on mallasta ja salmiakkia tai jotain yrttejä. Maku on maltainen, ja varmasti siirapistakin johtuen makea. Lasin reunaan jää juotaessa tahmeutta. Haastava olut laittaa erottelemaan makeutta ja pientä humalaa sekä yrttejä. Liian makeaa, liian tahmeaa, yskänlääkettäkin, mutta silti jotenkin hyvää. Alkoholi on piilotettu kyllä taustalle, mutta alkaahan se lämmittää korviakin. Laiskaa makua, jota ja josta pitää nautiskella hitaasti, yksi riittää kyllä. IBU 57, 355 ml, 9,0 %, 4/5

Brewdog B-Side Helles

Vierailu Turun Brewdogissa tiistai-alkuiltana paljasti paikan rauhallisuuden, olutta oli tietysti tarjolla mukava kattaus. Valitsin lonkalta hanasta löytyneen Hellesin. B-side kait viittaa johonkin testailuun. Vaalea olut maistuu hiivaiselta ja kalkkiselta, jotenkin kuitenkin koukuttavalta, ehkä tuo panimon nimi antaa oman lisäyksensä. Lasissa sanotaan että "Bitter beers for Happy People." Näillä olutvalikoimilla toinen olut ei ole enää sama. 1/2 pint, 4,9 %, 3/5 

Pyynikin Stout Sessio

Käynti Parolannummen pääportilla siivitti maistelemaan Pyynikin six-packin viimeistä olutta. Musta stout kaatuu lasiin öljymäisesti. Maku on vahva, mokkaa, perunalimppua ilman perunaa, pehmeää ja suussasulavaa. Jälkimakuna häivähtää humalat, mutta mokkaisuus on voimakkaampi. Nautin oluen aika kylmänä, kun nuo helteet eivät ole vieläkään onneksi hellittäneet. Miellyttävää on, vaikka vähän maitokauppaprosentit tuonevat ohuutta, joka loppua kohden alkaa vähän häiritä. 0,33 l, 4,2 %, 4/5

Malmgård Huvila E.S.B.

Pyöräilyn taukopaikaksi valikoitui Turengin  Vanha Asema, vierailun arvoinen paikka muuten. Olutvalikoima koostui Malmgårdin oluista ja palautusjuomaksi otin brittiläistyylisen bitterin. Täyteläisen mahonginruskea olut on tyylikäs näky. Vaahto on pieni mutta kestävä. Tuoksu on makean marjainen. Mallas maistuu, pientä pähkinää ja humalan kitkeryys vähän kääntyy puumaiseksi kuivuudeksi. 50 cl, 5,2 %, 3/5 

L

Cool Head Brew Ipanema

Helsinginreissun tuliaiset itselleni kävin hakemassa Tammiston Citymarketin Alkosta, hieno olutvalikoima siellä on kyllä. Tuoreen tuusulalaisen panimon tarraetiketillinen IPA-tölkillinen sai vähän jäähdyttää hellepäivän tunnelmaa. Olut on kauniin oranssi ja vaahto on kupliva, mutta katoaa nopeasti. Maku on hyvä, mutta vähän hiilihapoton. Hedelmäisyyttä, appelsiinia löytyy, mutta katkerot on jemmattu jälkimakuun, sieltä löytyy vähän männynkäpyä. Siisti olut, helppo IPA kaipaisi vähän potkua, mutta hellekeliin kyllä sopii hienosti. Alkoholi ei maistu, joten hellejuomaksi ei sittenkään ihan paras. Hiilihapottomuus vähän häiritsee hellekelillä, samoin tietysti alkoi harmittamaan että lasi tyhjeni niin nopeasti. 330 ml, 5,7 %, 4/5

Sonnisaari PissUp NZPA

Pikku Roballa täytyi vähän lepuutella jalkoja, kun Tommyknocker osui kohdalle. Tiskiltä löytyi kansainvälistä menoa: oululainen, uusiseelantilaisista humalista pantu Amerikan Pale Ale. Taululla luki apa, baarimikko sanoi että kyseessä on mieluummin kylläkin NZPA, kansainvälistä siis. Väri on mukavan puhdas perusolut, tuoksu on vaimea. Maku on vähän umpeutunut. Humalia on mutta, vähän tunkkaista. Lämmetessä makuun tulee hedelmiä. Kuiva jälkimaku jää takaposkiin pyörimään. Vehnää ei kyllä tunnista. Oluen nimi kait tarkoittaa ryyppäämistä, kait tämä siihen sitten sopii. Ehkä ei kuitenkaan toista tällaista nyt. 0,4 l, 5,4 %, 3/5

 

Stallhagen IPA Original

Kesän perinteinen Riihimäki-kierros huipentui Bar Laitisen terassille. Sieltä baarin jääkaapista valikoitui Stallhagenin IPAa nautiskeltavaksi. Valkoisen kestävän vaahdon alla on punaista olutta. Maku on makeahko kääntyen puumaiseksi. Humalat  hiiviskelevät taustalla. Jotenkin olut tuntuu lämpimältä, puumaisuusko siihen on syynä. Mallas tuo leipämäisyyttä. Helppoa ja hyvin tasapainotettu makeuden, puumaisuuden ja humalien välillä, ehkä vähän liian, jälkimaun pitkä liuku nosti arviota.  33 cl, 6,0%, 4/5
 

Volkan Santorini Grey

Oluen tuominen Kreikasta edellyttää, että lentomatkan ajaksi pullon laittaa matkalaukkuun ja kun pullon pohjalla on hiivaa, niin sen selkiytymiseen menee oma aikansa. Aika tuli juuri täyteen ja nautiskelin sitten matkamuistostani. Laavasuodatusta käyttävä santorinilaisen panimon vehnäolut on maustettu hunajalla ja bergamotilla, joka on jonkinlainen sitrushedelmä. Tuoksussa on reilusti bergamottia ja maussa toistuu sama sitrusmaisuus. Väri on tasaisen heleän keltainen, kait se on pakko lisätä ihan nimen vuoksi että pienllä harmaalla lisäyksellä? Hunaja tuo oman pehmeän makeutensa. Laavaa tai tuhkaa tässä ei maistu.Grey oluen nimenä ei ehkä ole kaikkein lupaavin. Jälkimaku tuo mieleen jotenkin muisto siitä että bergamotti-öljyä taidettiin ennenvanhaa käyttää jonain ihmeaineena. 33 cl, 5 %, 4/5

Malmgård Imperial IPA

Lomamatkalta palautumisen aloitin tietysti hyvällä oluella. Malmgårdin olut odotteli jääkaapissa saunomisen päättymistä ja sitten se pääsi maistettavaksi. Tuoksu on hedelmäinen, vähän ylikypsiä hedelmiä ja vähän hiivaa. Väri on läpikuultamaton punaoranssi, vaahto on heikko. Maku on alkuun makeahko, sitten taustalta alkaa löytyä vähän mäntyä, vähän alkoholikin ilmoittelee itsestään vai onko se vaan humalaa. Malmgårdin erikoisuus emmervehnä nähtävästi pehmentää kokonaisuutta. Vahva maku pyörii vatsaan saakka. Mukava olut, jota pitää nautiskella. Moniulotteinen kuvaa makuyhdistelmää hyvin, vähän liukas suutuntuma. Etiketti on tyylikäs. 50 cl, 8.9 %, 4/5

Volkan Santorini Blonde

Blogistin lomankeskeyttäjä löytyikin sitten Skopeloksen yläkaupungin kapeiden kujien kätköstä bongatusta herkkukaupasta, jossa on viinien, oliiviöljyjen, saippuoiden ja muiden herkkujen joukosta löytyi pieni jääkappi, jossa mehujen joukossa olikin muutamia kiinnostavia vihreitä pulloja. Kreikkalainen ennenkokematon pullo oli pakko ostaa ja nauttia pikimmiten hotellihuoneen parvekkeella päivän viilennykseksi. Etiketissä sanotaan että olut on Lava Rock Filtered. Tuoksu on voimakkaan pilsnerinen, katkeroa. Olut on maustettu hunajalla, sen huomaa pian jo tuoksussakin. Maku on sitruksinen. Aika erikoista, pilsneriä, jossa on hunajaa ja sitruunaa. Tuskin kyse on laavakivisuodatuksesta, mutta jotain tuhkaa on maussa myös, hiilihapottumuus vähän lisää tuhkaisuutta. Tuhkaisuus alkaa häiritä, kun helteisessä ilmassa olut lämpenee nopeasti, mutta mukavaa vaihtelua. 33 cl, 5 %, 3/5

Hacker-Pschorr Weisse

Kesää ei nyt säästä ihan huomaa, joten kaadoin pullollisen kesää eli saksalaista venhäolutta lasiin. Müncheniläinen olut on yllättävän oranssia. Maku on pehmeä, banaania kyllä löytyy, vähän muitakin hedelmiä, anista vilahtaa lopussa. Makeutta on, mutta ei liikaa. Hiivat eivät maistu erityisesti. Helppoa ja miellyttävää juoda, juomisesta tulee hyvä mieli. Pullokin on tyylikäs, patenttikorkkinen. Alkossa poiketessa voi laittaa pari tällaista koriin. 0,5 l, 5,5 %, 5/5

Rekolan panimo Luomu IPA

Hellepäivän terassiolut nautittiin Street Food and Moressa, ihaillen kapeaa näkymää Vanajavedelle. Luomu IPA oli väriltään vähän samean oranssi, mutta auringonvalossa se näytti niin hyvältä, meripihkalta. Tuoksu on puinen ja sama puisevuus jatkuu maussakin. Humalat jäävät tukkipöllipinon taakse väijymään. Etiketissä suositellaan nautittavaksi curry-ruokien kanssa. Puisevuus muuttuu kuitenkin jonkinlaiseksi voimavaraksi. Voimakas olut vaatii aikaa. 50 cl, 6,0 %, 3/5

 

Stadin Panimo Gasometer Grapefruit IPA

Kesäloman alkamisen kunniaksi blogistin oli taas pakko uhrautua ja maistaa jotain hyvää olutta. Helsingin kaasukellojen siimeksestä on lähtenyt tällainen greippinen IPA. Tuoksu on sitrusta ja väri on, olisiko appelsiiinimarmelaadinen. Maku on kuitenkin jotenkin puinen, jopa tuoksu muuttuu puiseksi. Jotenkin tuntuu riitelevän sitrus ja humalat, ehkä se on haussakin, vähän ristiriitaisuutta. Välillä tulee mieleen että olikohan lasi jotenkin likainen, ehkä kaasukelloista on päässyt vähän kaasua joukkoon. Silti jotenkin oudosti ajattelee että on hyvää, vaikka jälkimaku on edelleen sama ristiriitainen puu.  0,33 l, 6,5 %, 3/5