Mochaccino Messiah

To Ølin Coffee Brown Ale lohdutti perjantai-iltaa kun olin ensin erehtynyt luulemaan vaaleaa tummaksi. Musta Mochaccino Messiah on odotellut olutkellarissani tulemistaan kuin messias ja hyvältähän tuo maistui. Olut on mustaa, vaahto on ohut mutta pitsiytyvä. Kahvia on reilusti. Maku on kuivan paahteinen, onneksi laktoosin tuomaa makeutta silti löytyy tasapainotukseksi ja sitten lopuksi humalien kuivuutta. Etiketissä taidetaan lupailla että tämä voisi korvata aamukahvin, no harvemmin ehkä kuitenkaan. Eipä tästä mitään virheitä löydy, mutta jotain jää puuttumaan, en kyllä tiedä mitä, ehkä jotenkin liian ohutta. 33 cl, 7 %, 4/5

Lehe Suur Paks Mastif Barleywine 2014 Vintage

Virolaisen Lehe Pruulikodan barleywinen nautin hankkimastani panimon omasta lasista. Ihan ensin siinä miellytti samankaltaisuus Tapio Wirkkalan nimikkolasiin ja sitten se että lasin jalan kuplaosuus on vaan paljon paremmin toteutettu, kysykää vaikka jauhelihanpalaselta, joka on jäänyt vangiksi Tapio-lasin kuplaan. Oluestakin vähän. Koiraolut on ruskeaa ja vähävaahtoista. Tuoksu on luumuinen. Maku on makea ja tummat hedelmät, oliko muita kuin luumuja, jylläävät. Sherry tuo mielikuvia laiskanlinnasta ja takkatulen ritinästä. Hidastaa kyllä olotilaa. Aika haastava, niinkuin muutkin barleywinet. Mallasta, rusinaa, makeutta, pehmeyttä, jos joku sherrynjuoja haluaisi kokea jotain porttiteoriaa ja siirtyä oluenjuojaksi, niin tätä voisi kokeilla. Pulloa suositteli Tarton Gambrinus-olutkaupan myyjä ja minähän lankesin alle aikayksikön. 330 ml, 9,6 %, 3/5

Tank 7 Farmhouse Ale

Perjantai-illan ratoksi ajattelin napata jonkun tumman oluen, mutta amerikkalaisen Boulevard Brewingin Farmhouse Ale olikin raikas saison. Mahtava vaahto vaalean keltaisen kauniin oluen päällä on pehmeää ja tyylikästä. Maku on raikas ja hapan, sitruunaa ja muita hedelmiä, kuivuutta, hiivaa lievästi ja sitten vielä vähän valkopippuria. Työviikko on takana, ikävä kyllä tuoppikin on nopeasti takana, pikkuhörpyillä kuitenkin. Alkoholi tuntuu poskissa, maussa ei, lämmittää kyllä jälkimaussa ihan tuntuvasti. Joulupukki toi oluen ja toinen tuli olutkaupan kuukausiboxissa, eli toinen samanlainen jäi odottelemaan sopivaa nautintohetkeä. 335 ml, 8,5 %, 5/5

Mõtsalise Pruulikoda Suitsune Õlu

Tarton superalkosta poimittu virolainen chilillä maustettu savuolut kaatuu tuoppiin laihanoloisena. Kruunukorkin sisältä löytyi erikoinen tiiviste, sihahdus oli kuitenkin mieto. Tuoksussa on vihanneksia ja olisiko chiliä. Ikävästi vihannekset jylläävät ensipuraisussa, savu tuntuu kitkerältä. Lopuksi chilit alkavat nipistelemään kitalaessa. Loppua kohti oluesta alkaa pitää, alkutunnelma oli heikko, sitten vähän parani ja lopuksi on oikein hyvää, mutta vihannekset kyllä vähän pilkahtelevat liikaa. Kokonaisuus on kuitenkin mukava, katkero, makeus, savu ja chili. 330 ml, 6,5 %, 4/5

Pöide Kena Island Ale

Samean ruskea, saarenmaalaisen Pöide-panimo erikoisolut sopi saunaolueksi hienosti. Tuoksu on makeahko, simamainen väritys saa oluenkin muistuttamaan simasta. Hedelmäistä makeutta, mallasta ja makeaa sahtia tai kotikaljaa. Mukava ja yllättävän hieno erikoisuus, leppoista makeutta, ehkä kovempienkin löylyjen jälkeen toimisi. 330 ml, 5,3  %, 4/5

Mikkeller George

Grillaaminen talvella on helppoa ja mukavaa, varsinkin kun grillin syttymisen jälkeen voi nautiskella valkeassa lumessa täydellistä mustaa olutta. Norjalais-tanskalaisena yhteistyönä syntynyt öljyinen paahteinen olut on nautintoainetta. Tuoksussa tuntuu konjakki, maussa tuntuu paahteen alta reilusti lakritsaa ja kahvia. Paksun tuntuinen olut jättää lasiin öljymäistä kalvoa. Makeus ja katkero ovat juuri oikeanlaisia, onneksi grillausten valmistumiseen menee vielä pitkään, niin saa rauhassa maistella makea jälkimakua.  Pullollinen on ollut niin pitkään olutkellarissa, että hankintapaikka on unhoittunut. 330 ml, 12,12 %, 5/5

Akerbeltz IEPA Indar Euskal Pale Ale

Ranskalainen vai baskimaalainen kirkas poreileva triple tuoksuu hedelmältä ja vähän hiivalta. Maku on tietysti humalaisen hedelmäinen ja poreileva. Voimakasta olutta, maku on jotenkin raaka, alkoholi pulpahtaa ihan kohta pintaan.  Ei oikein säväytä nyt. Jälkimaku on voimakas, parasta tässä oluessa. Harmaan vuohen koristama pullo löytyi Saveur Bieren kuukausilaatikosta. SB ilmoitti että keskeyttävät Suomeen laatikoiden toimittamisen, ikävää.  33 cl, 8 %, 3/5

Tegernseer Hell

Saksalaisen helles maistuu laimealta. Väri on kirkkaan keltainen, varmasti puhdas, vaahto on mukava. Tulee mieleen että oluthan on suurimmaksi osaksi vettä, kun tätä kulauttelee. Jälkimakuun kertyy jostain kuivuutta, lievää mallasta. 0,5 l, 4,8 %, 2/5

Pühaste Talisman

Tarton tuliainen sihahti auki saunaolueksi. Pühaste-panimon oluet ovat olleet aina hyviä eikä tämäkään pilsneri pahemmin poikkea linjasta.  Mukavan pirskahtelevaa, häivähdys hedelmistä tai sitruunasta, heinästä, seitinohutta makeutta ja sitten sellainen helposti avautuva humalalukko. Väri on lievästi samea kaunis peruspilsner, vaahto on komea, mutta katoaa aika nopeasti.  Oluen ostin muistaakseni Tarton Gambrinus Õllepoodista. Helpostihan tätä nieleskelee, toista samanalaista alkaa tehdä mieli, kun tuoppi tyhjenee. IBU 37, 0,33 l, 5,2 %, 4/5

Pime Öö PX Pedro Ximenez Sherry Barrel Aged Imperial Stout

Iltapalaa J. R. Schrammi Kellerissä, ennen sisään astumista sanoin että ei taida jaksaa mitään vahvaa portteria. Sitten tiskille tilaamaan ja katse kiinnittyi Põhjalan Cellar seriesin sherry-olueeseen ja kuin itsestään sellainen oli pian edessäni. Pullollisen päällä oli avaamista vaikeuttava sinetti, onneksi korkki kuitenkin aukesi. Olut on mustaa ja rauhallisesti soljuvaa, vaahto on ruskea ja lyhyt. Heti huomaa että nyt on sokeria, lasin reunaan tulee siirappista tahmeutta. Olut tai onko tämä nyt taas edes olutta, on painavaa sherryä tai portviini kai sopisi portteriin paremmin. Vatsa on täynnä jo ruoasta ja tämä maltaisuus ei kevennä oloa yhtään. Makeutta on vähän liikaa, alkoholi tuntuu maistumatta, taustalla häilyy multaisuutta. Aika äärirajoilla tämä kyllä on, taivaallisen hyvää tai vähän liian viinimäistä. 0,33 l, 13,9%, 4/5 

 

Lehe Suur India India Pale Ale

Suur India on perus-IPAa tai hyvää IPAa joka palauttaa uskon IPAan. Kuparinen olut siistillä vaahdolla, maistuu humalaiselta sitruunalta. Lasiin kaataessa vaahdon ja oluen yhdistelmä muodostaa pehmeän mainosfilmimäisen äänen. Kuusta ja pihkaa kertyy takaikeniin, se rauhoittaa mukavasti, pieni pullokin on siten iso. Olut hyppäsi itsestään ostoskoriin Tallink Starilla. Vahvuus tuntuu täyteläiseltä ja miellyttävältä, mielihyvää tietty lisää äskeinen vierailu Tarton Gambrinus Õllepoodissa, siitä tietysti kuuluu myöhemmin. 330 ml, 7,0 %, 5/5

Dark Humor Club

Tarton Karlovan Barlova-baari paljastui oikeaksi hipster-paikaksi. Omistaja heitti uuniin vähän puita että tupaan saisi vähän lämpöä. Hökkelin sisällä sai nautiskella ambient-musiikin tahdissa oikeasta hipster-sisustuksesta ja tietysti valitsemalla juomansa lukuisista erikoiskahveista tai oluista. Sattumalta valitsin tallinnalaisen Sori Brewingin bourbon vanilla cacao nibs cold brew espresso imperial stoutin, jotta tulisi vähän kahviakin maisteltua. Lämmittävä musta olut maistuu kuivalta kaakaolta, bourbon kurkistaa humalien kanssa vain jälkimaussa, onneksi. Vanilja ja kahvi lisäävät makupalettiin oman lisänsä, kokonaisuus on kyllä hieno, oluessakin. 50 IBU,  33 cl, 8,0 %, 5/5 

 

Hopster Frida

Oluen nautintohetken olosuhteet kyllä vähän vaikuttavat näihin arviointeihin. Tämä tallinnalaisen Hopster-panimon witbierin nautiskelin Tartossa Hotelli Antoniuksessa, ja oluen ostin Tallink Starin tarjouskorista. Olosuhteet muodostuivat oluennauttimiselle otolliseksi, kun auton akku päätti Starin autokannelle kieltäytyä yhteistyöstä ja auto piti työntää laivasta onnneksi alaspäin Tallinnan satamaan. Sitten pakkasessa pientä odottelua ja pelastavan hinauspalvelun jumpstartilla auto käyntiin. Sitten ajelua ilman pysäytystä Tartoon, hottellihuoneeseen ja olutpullollinen käsittelyyn. Olut on samea keltainen, reilu vaahto saattaa johtua oluen iästä (tarjouskorista). Mangoa ja muita hedelmiä, vienolla koivunlehtiefektillä, olut kuivuu ikeniin, miksi tämä on näin pieni pullo ja miksen ostanut ainakin toista Fridaa? Olut oli blogin 800. olut!  0,33 l, 5,2 %, 5/5

Humalove Winter Moo Vanilla Cocoa Milk Stout

Miniloman aloitin nauttimalla pullollisen hyvää olutta. Ihan aluksi note to myself: cocoa ei tarkoita kookosta, onneksi. Humalove on käynyt Malmgårdin panimolla ja tehnyt vähän taikoja maitosokerin, kaakaon ja vaniljan kanssa. Musta kylmä olut ohuella kermavaahdolla tuoksahtaa vaniljalta, suklaiselta. Sitten maku on makea, pehmeän maltainen, lakritsaakin hiukan. Jälkimaku takaikenissä on palkitseva, vienoa salmiakkia. Jälkimakua nieleskelee mielellään. Suutuntuma on ohut, mutta maku on paksu ja lämmin. Etiketti ei ole onnistunut, jotain miinustakin, reunatekstit on kyllä hauskat. 500 ml, 7,0 %, 5/5

Big Bear Black Stout

Vuoden ensimmäiset pakkaset ja lumet houkuttelivat nauttimaan kalifornialaisen Bear Republic -panimon umpimustaa stouttia. Olut tuli nautittua kylmänä, maku on maltainen, paahteinen ja kuiva. Jälkimakuna on katkeruutta. Kyllähän tämä on pehmeää, mutta jotenkin makeuskin jää tuon paahteen alle. Etiketissä sanotaan että hampaat voi upottaa tähän stouttiin, kyllä tällä ainakin nälkä lähtee. Jännästi kuivuus ja painavuus tuntuvat vatsassa saakka. 12 fl oz, 8,1 %, 4/5