The National Mikkeller Reality Based Pils

Mikkellerin olutkaupassa liityin taas olutkerhoon, kun ensimmäinen tilaus vielä oli -50 %. Paketista löytyi erilaisia oluita, ensimmäiseksi valikoitui pilsneriä. Olut on lasissa melko kirkasta ja päällä on hieno vaahtohattu. Tuoksussa on mallasta ja pistävyyttä. Ensihörppy kertoo että nyt onpas hienoa olutta, humalaa, sitrusta, hiilihappoa sopivan pilsnerimäisessä muodossa. Jostain syystä toinen hörppy kertoi että onpas vetistä ja metallista, mitä ihmettä! Lähes paniikissa otettu kolmas hörppy poisti vetisyyden. Olikohan joku auringonpistos tai joku. Viileä olut soljuu nielusta miellyttävästi alaspäin, jättää vähän sitruunaa ja humalaa, pilsnerityylillä täyteläinen olut. 330 ml, 5,0 %, 4/5

Satyr Brews Menace IPA

Maalin kuivumista odotellessa taukojuomaksi nappasin ateenalaisen panimon west coast IPA -tyyppisen oluen. Kauniin samean oranssi matkamuisto-olut Ateenan Brew Street-olutkaupasta ei erityisemmin kuohua, pullon pohjalle jäi alkuun hiivaa. Tuoksu on hedelmäinen sitruspommi. Maku on makeampaa greippiä, humalaa, purevaa humalointia. Suu jää vähän poreilemaan raikaasta kitkeryydestä, samalla kun nieluun kadonnut olut kuivattaa suun. Kiva greippinen olut todistaa että Ateenassa osataan. IBU 40, 330 ml, 5,2 %,  5/5

Lenny's Beers IPA W. / Herkules & Endeavour

Opin taas kerran että kunnon työkaluilla homma sujuu, katon maalaaminen onnistuu paljon helpommin pitkävartisella telalla verrattuna perinteiseen telaan. Sama pätee oluen juomiseenkin parempaa olutta on mukavampi juoda. Berliininreissun matkamuistopullo sisälsi sameaa ja kultaista olutta. Vaahtoa syntyi vähän. Tuoksu on makeahkoa mallasta. Maistamisen jälkeen tuoksuun liittyy myös sitruuna. Maku on kirpeää, kuivaa ja humalaista. Hiilihapot ovat teräviä vähän pistäviäkin. Humalat ovat saksalainen Herkules ja brittiläinen Endeavour, ihan osuva kombo. Katkeruutta tai jopa vähän happamuutta löytyy reippaasti. 0,33 l, 6,0 %, 4/5

Laitilan Kölssi

Remontoinnissa oli tänään eräänlainen välipäivä eli tavaroiden raivausta, joten olut oli sitten vähän kevyempää myös. Laitila on nimennyt oman oluensa vähän harmaan alueen taiteen mukaisesti. Sillä jos Kölsch on jotenkin suojattu nimi, niin Kölssi on samaa sarjaa kuin veta olisi ollut fetajuuston nimenä, se taidettiin kieltää. Mutta ehkä Kölsch ei ole sillä lailla suojattu nimi. Joka tapauksessa olut on kultaisen väristä ja vaahtoa on valkoinen, mutta häviää lähes kokonaan. Tuoksussa on vähän hunajaista makeutta. Maku on makeahko maltainen, aika lievä. Jälkimaussa tuntuu maltaisuus. Kokanaisuus on selkeä, mutta maku on liian ohut, helpostijuotavaahan tämä on. 50 cl, 4,7 %, 2/5

Stadin Panimo Red Wheat Ale

Kirjahyllyn järjestelyn jälkeen oli taas hyvä syy palkita itsensä oluella. Jääkaapissa oli kylmä Stadin panimon punainen vehnäolut. Olut on kauniin ruosteenpunaista ja vaahto on täyteläinen ja kestävä. Tuoksussa on makeutta, vähän simaakin. Maku on täyteläinen, makean mallaksen ja sitrunaisen humalan tasapainoa hakeva. Vähän liika hiilihappo poreilee suussa. Ei heti uskoisi että kyseessä on perinteisen vanhan maitokaupparajan alla oleva olut, sen verran vahvalta tuntuu. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Strange Brew Strange Years One Year Anniversary IPA

Ateenalaisen Strange Brew -panimon yksivuotisjuhlaolut rentoutti maalausurakan pakollisella tauolla, maalin kuivumista pitää odottaa huomiseen saakka. Väri on samea keltaiseen taittuva, sanotaan että oikein kaunis. Tuoksussa on hedelmiä. Maku on pirteä, hedelmiä on paljon, ananasta ja greippiä mukavasti. Humalia on reippaasti, ne ovat pehmeitä ja täyteläisiä. Maku on täydellisesti tasapainossa. Jälkimaussa ilmestyy vielä vähän eucalyptusta. Ateenalaiset osaa juhlistaa synttäreitään hienolla oluella, etikettikin on kiva. 0,33 l, 7,3 %, 5/5

Mikkeller Raspberry Blush

Vaaleanpunainen olut on pantu Mikkellerin San Diegon panimolla Kaliforniassa. Väri tulee varmasti vadelmista, sillä sen verran on vadelman makua ja tuoksua. Berliner Style Weisse lukee tölkin kyljessä ja lisätietona on että mausteena on käytetty vadelmia ja kahvia. Kahvin makua ehkä löytää nielaistessa, jos tietää sellaista etsiä. Onhan tämä ihan tasapainoinen vadelmamehu pienellä poreella. Mukavan lievän hapanta, mutta jostain syystä hampaissa tuntuu jotain tahmeaa. Tölkin pohjalta kaatui mukaan vähän sameutta, mutta maku pysyi samana, väri vaihtui pinkimmäksi. Eihän tässä mitään vikaa ole, mutta en usko että tähän palaisin. One pint, 4 %, 3/5

Lapin Panimo Hippu Golden Pilsner

Loman jälkeisen ensimmäisen työpäivän jälkeen teki mieleni alkaa kullankaivajaksi, mielihalua vähän avitti kullankaivaja-Petrin sponsoroima Hippu. Nimen perään on osuvasti lisätty sana Golden. Väri on kyllä kultaa vähän sameampaa. Vaahtoa on reilusti ja se sinnittelee pitkään. Tuoksu on lievän maltainen. Mausta tulee mieleen kullankaivuuränni, siten en ole kyllä maistanut, mutta puuta se taitaa olla. Aika puinen on maku, oikeastaan vähän pistävää. Sopiva hiilihappoisuus ja pehmeys tekevät oluen juomisen helpoksi. Pulloon on kuitenkin heitetty vähän haastetta, ihan helppo olut ei ole. 330 ml, 4,3 %, 3/5

Tanker / Fat Lizard 99 | 100 Mu Isamaa Independence Pale Ale

Suomenlahden yli toimivalla yhteistyöllä pantu samean kultainen Itsenäisyys Pale Ale juhlistaa Suomen ja Viron 100-vuotisjuhlia. Olut kuohuu reippaasti, pienen rauhoittumisenkin jälkeen vaahtoa jää reippaasti. Tuoksu on hedelmäinen, appelsiiniä ja makeampaa mandariiniä.  Maussa huomaa ensin hiivaa, sitten pehmeän hedelmäisen humalan ja sitten kukkaset. Vilvoittaa sopivasti. Mu isamaa on pehmeä nautinto. 33 cl, 5,5 %, 5/5

Hiisi Peri India Pale Lager

Sunnuntaisen helteen katkaisi kotimainen lager, tosin tätä ei nyt ihan peruslageriksi tunnista. Tuoksussa on makeutta, vähän simaa. Väritys on kauniin oranssi ja vaahto on tyylikäs ja kestävähkö. Maku on täyteläinen, pirskahtelevaa hiilihappoa, hiivaa, vähän ruohoa ja humalaa reiluhkosti, ei kait oluelta voi muuta enää vaatia. Olut hupenee nopeasti. Jälkimaku on humalainen. Hiiva erottuu maussa ihan riittävästi. Ostinkohan tämän S-marketista, täytyy ostaa uudestaankin. 40 IBU, 10 EBC, 330 ml, 5,5 %, 4/5

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Oluesta näyttää tulevan punaista, jos siihen laittaa mausteeksi kirsikoita ja mustaherukkaa. Virolaisen panimon, neuvostoliittolaisen kamppailulajin mukaan nimetty(?) sour on todella punainen. Tuoksu on erikoinen, vähän kuin nuuhkaisisi juustopöytää. Etiketti kertoo että valmistuksessa on käytetty maitohappobakteereja. Oudolla tavalla mehumaisuus on ihan ok. Happamuus taipuu marjojen ja makeuden yhteydessä ihan mukavaksi kokonaisuudessa. Hörpätessä tuo juustopöytä tunkee liikaa esille. Erikoisuudessaan aika mieltäjakava olut, ihan hirveä outous tai kuningasten herkkua. IBU 5, 330 ml, 6,9 %, 4/5

Käbliku El Mosaico American Pale Ale

Tarton Karlovassa, Barlovan terassilla, barceloonalaisen oloisen etiketin takaa löytyi APAa. Olut on vähän sameaa ja vaahtoa on vähän. Maku on humalainen, hedelmäinen, ei kovin kitkerä vaan humalainen. Makeus vaikuttaa taustalla. Tässä oluessa kaikki on vähän niin kuin taustalla. Sitten jälkimaussa kaikki on näyttämöllä, varsinkin humala, joka on tietty Mosaic ja lisäksi El Dorado. Aavistus heinää vielä lopuksi sovittaa itsensä esille. Sopii hyvin helteeseen, taidan hakea toisenkin. 0,33 l, 5,6 %, 5/5

Lehe Blackmouth Cur American Pale Ale

Vaihteeksi taas piti päästä Tartoon ja ensimmäisenä raatihuoneen torin näkymästä piti nauttia Selveristä ostetun virolaisen oluen kanssa. Luulin että APAn olisi sekoitettu jotain mustaherukkaa, mutta niinhän se olikin että Lehen oluiden nimissä tuntuu usein olevan joku koirarotu, niin tässäkin. Punaruskea olut on kirkasta ja siististi vaahtoavaa. Tuoksussa on mäntyä, mäntymetsä jatkaa makumaailmassa tuoden vähän pehmeää katkeruutta, pientä happamuuttakin. Makeaa, mallasta, kuivasti napsahtavaa männynoksaa, alkoholia ei maistu, mutta tuntuu kyllä. Matalahiilihappoisuus taittaa makua vähän löysäksi, tai sitten se on tämä helle. Pienpanimo-oluet on muuten edullisempia Selverissä kuin Tallinkilla. 330 ml, 5,2 %, 4/5

Berliner Kindl Jubiläums Pilsener

En muista olisinko ostanut tämän berliiniläisen oluen Alkosta vai ihan Berliinistä, etiketin kansainvälisistä merkinnöistä  päätellen kotimaasta tämä on ostettu. Olut on kirkasta ja kuohua löytyy sopivasti. Tuoksussa on heinää tai rumasti sanottuna pahvia. Pehmeää, helposti juotavaa ja hyvää, olosuhteina on helteen jälkeisen sateen jälkeinen kosteutta lämpimästi kuivaava terassi, uusi bluetooth-kaiutin, J. Karjalainen ja Kolme cowboyta. Pientä makeutta, lievää humalaa, mallasta vähän, yksinkertaista, pehmeää, ympäristötekijät, vaikuttaakohan ne nyt arvoiointiin sopivasti. 0,5 l, 5,1 %, 4/5

Lagunitas IPA India Pale Ale

Lähes trooppiseksi muuttunut, ukkosta lupaileva sää vaati vankkaa olutta seurakseen. Amerikkalaisen Lagunitas-panimon IPA lienee jonkinlainen mittapuu monelle muulle IPAlle. Muutaman kerran piti varmistaa etten ole tätä aiemmin blogittanut. Kirkkaan kuparisen oluen päälle ei muodostu vaahtoa juuri ollenkaan. Tuoksu on hapan taikinainen sitruuna. Maku on humalainen, vähän kirpakka ja makea, kaikkea yhtaikaa, sitruuna kääntyy enemmän appelsiinin suuntaan. Olut maistuu pitkään suussa, pikkuhiljaa maku siirtyy nieluun. Voisi sanoa että on täydellinen perusIPA, toisaalta voi myös sanoa että toimivaa on turha korjailla. Ihan kuin olut vähän puuduttaisi kieltä. 355 ml, 6,2 %, 5/5