Pienen pintaremontin tauolla kelpaa juoda yksi hedelmäinen IPA. Oluen sitruksisen vaaleankeltainen väri antaa ymmärtää että mitä on tulossa. Tuoksu on myös hedelmäinen, vaahto on pikainen häivähdys. Ei ole vaikea arvata oikein, että myös maku on sitruksinen, persikkainen, aavistuksen humalainen. Ihan tasapainoinen maku, mutta jotenkin lievää ohuutta pilkistelee ja välillä vähän parfyymejä, persikka maustaa jälkitunnelmaa. 330 ml, 5,2 %, 4/5
lauantai 16. helmikuuta 2019
perjantai 15. helmikuuta 2019
Sori Brewing Maximón Imperial Baltic Porter With Cacao & Chili
Olutkellarin perukoilta nappasin pitkään mieltä kuumottaneen virolaissuomalaisen oluen. Juoma on mustaa, vaahto on turhan pikainen. Tuoksussa on suklaata ja marjoja. Lasissa näkyy kovasti kuplintaa. Kuplinta tuntuu myös alkuhörpyissä. Paahteisuutta on, suklaata ja mausteita maistuu myös poreilevan oluen soljuessa kurkkuun. Suuhun jää mukavaa pientä poreilua, alkoholin ja chilin poltetta, jotain marjaisuutta on maussakin. Olut paranee vielä loppua kohden, jotenkin se asettuu pehmeämmäksi, kun turha poreilu katoaa. 33 cl, 10,5 %, 5/5
torstai 14. helmikuuta 2019
Mufloni Humela IPA
Kaupan hyllyltä silmiini osui porilainen taikasana Mufloni. Osumista varmasti auttoi se että panimon CCCCC IPAa on näkynyt Alkoni hyllyillä varsin harvakseltaan. Olihan pullollinen uudempaa versiota IPAa taas maistettava. Ensivaikutelmassa muhkea vaahto vakuuttaa. Väri on tummemman ruskeaa IPAksi. Tuoksussa on humalia. Maku on mäntyinen, kuivaa humalaa, hitunen makeaakin. Vähän puista, humalia on riittävästi, alun karamelli katoaa jonnekin, puumaisuus vaivaa hiukan jälkimaussa. 33 cl, 5,5 %, 4/5
tiistai 12. helmikuuta 2019
Lehe Väike Kollane Draakon Spiced Sour Ale
Matkamuisto Tartosta, olut on virolaista, tosin panimo on aika lähellä Tallinnaa, on oranssia ja vähän sameaa. Vaahtoa ei oikein synny ollenkaan. Tuoksu on mausteinen ja vähän erikoinen tai hiivainen. Kurkumaa on etiketin mukaan mausteena. Muistaakseni Turkin maustebasaareissa piti juuri olla tarkkana, kun sahramia kaupitellaan, niin turistille kelpaa hyvin kurkumakin. Olut on tietty nimensä mukaisesti hapanta, mutta jokin tasapainottava makeus tekee sitruunaisesta oluesta helposti juotavaa. Tuoksussa vilahtaa vähän chilikin. Alun pienen vetisyystunteen kadottua mausteiden taakse, olut parantaa loppua kohti. Etiketissä on lupaavasti lohikäärme ramen-keittokulhossa. Erikoista ja ihan hyvää mausteolutta. 330 ml, 4 %, 4/5
lauantai 9. helmikuuta 2019
Olvi Tuplapukki
Olvin sponsoroimasta kassista löytyi vahvempaa lageria. Viinalageriksi tällaista kait joskus kutsutaan. Bock-tyylin mukaan olut on nimetty Tuplapukiksi. Tällaisen lumisen talvikauden lämmittäjäksi tämä on sopivampaa kuin kesähelteille. Oranssinrusehtavaa, heikkovaahtoista olutta sujahtaa lasiin vaivatta. Tuoksussa on mallasta. Vahvuus tuntuu, tätä pitäisi juoda vähän lämpimämpänä. Makeaa mallasta, alkoholia ei mausta löydy tai ehkä sen aistii kuitenkin jälkimaussa. Maussa voisi olla jotain lisää, mutta ei tämä taida olla maun vuoksi nautittavaksi tarkoitettu. Lämmittää kurkussa ihan mukavasti, parempaaa kuin ennakkoluulot antoivat ymmärtää. 0,33 l, 8,5 %, 3/5
Tunnisteet:
3
,
bock
,
heikkovaahtoinen
,
lumi
,
lämmittää
,
Makea
,
mallas
,
pukki
,
sponsori
,
Talvi
,
tupla
,
viinalager
perjantai 8. helmikuuta 2019
Bravoras Apynys Green Monster IPA
Kaunaslainen IPA tarttui matkamuistoksi Kaunasista löytyneestä olutkaupasta ja päätin korkata pullon perjantain kunniaksi. Työviikon päätti postissa saapunut työhyvinvointikortti. Tätä olutta juodessa päätin että hyvä olut edistää työhyvinvointia hienosti. Pullollisesta löytyi samean tumman oranssia, ohuesti mutta tiiviisti vaahtoavaa olutta. Tuoksu on vähän hedelmäinen, sitruunaa. Maku on kevyt, humalat ovat pehmeää sitrusta, ujoa ananasta. Humalat ovat miellyttävästi läsnä, kitkeryys puuttuu kokonaan, jälkimaku on hedelmäisen humalainen ja mukavan pitkä. Maistellessa huomasin että olut yhtäkkiä loppui kesken, joten yritin nautiskella jälkimausta huolellisesti. 23 EBC, 55 IBU, 6,3 %, 4/5
Tunnisteet:
4
,
ananas
,
huolellisesti
,
IPA
,
Kaunas
,
kesken
,
matkamuisto
,
olutkauppa
,
sitrus
,
työhyvinvointikortti
,
ujo
torstai 7. helmikuuta 2019
Fat Lizard Backdrop Porter
Taisi olla Espoon Sellon CityMarket, josta joskus nappasin tämän espoolaisen colanvärisen portterin. Fat Lizardin tölkin isosta kaatoaukosta soljuu ohuen oloista mustaa olutta, jonka päälle kertyy vaaleanruskeaa vaahtoa. Tuoksussa on vähän humalaa. Maussa on mukavasti paahteisuutta, kuivuutta, vähän kahvia ja humalaa. Olut soljuu myös suussa, vähän pientä ohuutta, joka auttaa olutta vielä soljumaan nielusta alaskin. Rumasti sanottuna light-portteri, mutta kauniisti sanottuna pätevä ja paahteinen arkiportteri. 0,44 l, 5,5 %, 4/5
tiistai 5. helmikuuta 2019
Pyynikin Winter Lager Hento Savulager
Pyynikin sponsorilaatikon kolmas olut oli lumisateeseen suunniteltu savulager. Olut on väriltään simanväristä eli aika vaaleaa ja sameaa. Vaahto kuohuu nopeasti loppuun. Tuoksussa on vähän savua. Maku on luvatun hennosti savuinen, vähän hiivaa pyörii joukossa. Hiilihappoja tuntuu aluksi olevan reilusti, vähitellen huomaa että eihän niitä hiilihappoja olekaan. Hiivan sivumaku ja hento savuisuus johdattelee jonnekin kevyt-Schenkerlan ja laimean kotikaljan välimaastooon, väri vähän on mielikuvan kanssa pahasti ristiriidassa. Olut on ohutta lopulta, jotenkin sekavaa. Täytynee ostaa tölkillinen ja tehdä vielä tarkempaa tuttavuutta. 50 cl, 5,0 %, 3/5
Tunnisteet:
3
,
hento
,
kotikalja
,
lager
,
ristiriita
,
Savu
,
sima
,
sumea
,
tuttavuus
,
vaalea
,
välimaasto
lauantai 2. helmikuuta 2019
Must Kuld El Salvador Coffee Porter
Kulttuuripainotteinen iltapäivä piti tietysti päättää hämeenlinnalaisen olutkulttuurin kehtoon eli Birgeriin. Põhjalan bonusversio vanhasta suosikista oli saanut vähän lisämaustetta salvadorilaisesta kahvista. Etiketissä on nyt vähän karjalanpiirakkaa. Mustaa olutta ja heikkoa vaahtoa, sitten pikakelauksella itse olueeseen, kahvia on reippaasti, paahdetta ja vähän makeutta. Vähän tulee mieleen kahvikonjakki. Enempää ei nyt jaksa eritellä, todella hyvää. 0,33 l, 7,8 %, 5/5
Tunnisteet:
5
,
birger
,
Hämeenlinna
,
kahvi
,
karjalanpiirakka
,
kehto
,
konjakki
,
kulttuuri
,
pikakelaus
,
salvador
,
Vinkalo
,
viro
perjantai 1. helmikuuta 2019
Cape Brewing Co Mandarina Bavaria IPA
Eteläafrikkalaista olutta ei ole ennen tullut maisteltua. Alkosta nappasin joskus houkuttelevan oranssi-etikettisen IPAn. Etiketti kertoo että olut on Afrikan ensimmäinen saksalaistyyppinen IPA, ok. Olut on harvinaisen kirkkaan kuparista. Tuoksu on makea. Suussa olut huomauttaa että tässä on nyt sitten reippaasti hiilihappoja. Sitten makeutta, jotain toffeeta heiluu mielikuvissa ennen lopullista mandariini-iskua. Humala on tietysti sitrusväritteistä. Jälkimaussa on vielä vähän greippiä. Aluksi hiilihapot vähän häiritsevät, mutta lämmitessä ne tasaantuvat ja olut paranee, jotenkin bitterimäinen tunnelma. 44 cl, 6,5 %, 4/5
Tunnisteet:
4
,
bitter
,
Etelä-Afrikka
,
hiilihappo
,
IPA
,
Makea
,
mandariini
,
saksa
,
suu
,
toffee
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)