Budapest IPA

Lyhensin pitkäperjantaita käymällä Budapestin rauniobaarissa. Szimpla Kertissä riitti väriä ja iloittelua. Sama juttu oli tuopissakin. Tumman oranssi olut kuohui reilusti vaaleaa vaahtoa. Maku on lämpimään päivään sopiva, hiukan hedelmää, enemmän humalaa. Havuisen humaloinnin rinnalla leijuu sopivasti makeutta. Ei tämä ainakaan pitkästytä, otan toisenkin. 1/2 litraa, ehkä yli 5 %, 5:5

Vakka-Suomen Prykmestar Pääsiäisporter

Pääsiäinen polkaistiin oluen voimalla käyntiin. Alkon hyllyltä mukaan hypännyt  tumman mustanruskea porter tuoksuu reilun maltaiselta, vähän lakritsaltakin, mutta suklaa on päällimmäisenä. Vaahtoa on vähän kellertävänä kerroksena. Maussa varmistuu että kyseessä on pääsiäisen suklaamuna. Makeus on kohtuullista, mämmimäinen-sana vaan tunkeutuu aivoista esille. Jännittävästi hiilihapot kuplivat ja kaivavat mallasta uudelleen esille. Suklaa on aika kuivaa, voimakasta mutta ohutta ja kyllä se pääsiäismämmi puskee lopuksi taas esille. Kyllä tällä mämmin mielellään korvaa, mutta ei tähän kyllä kerma ja sokeri enää mahdu, sillä maku on aika voimakas, miellyttävän lempeän pistävä. 50 cl, 7,5 %, 4/5 

Mikkeller Female Brunette Girls Are Awesome

Mikkellerin kuukausiboxista oli säästynyt yksi olut. Sauna ja pieni hetki keväisellä terassilla, tanskalainen olut sihahtaa aika terävästi auki. Väri on likaista ruskeaa, vaahto on vaaleaa ja sitä on kohtuudella. Tuoksu on vähän pelottavankin makea mallas. Olut on käyty panemassa taas Belgiassa, De Proof Brouwerillä. Luultavasti sieltä ei saa ulos huonoja oluita ollenkaan. Mallasta on maussa ja humalaa on jälkimaussa. Tämän brunetin jätin niin kuin takahyllylle, kun en ollut niin innoissani tällaisista brown aleista. Mutta tämä kyllä vähän yllätti humaloineen ja pienine poreiluineen, pakko suositella tätä kaikille naisillekin. Netissä on kyllä jotain juttua tästä, kyllä on taas tehty väärin kun tämä on nimetty naisten olueksi. En kyllä oikein saanut selvyyttä että oliko tuo osa mainoskamppanjaa. Fem ale kun on sitten tanskaksi että naisten alea. 330 ml, 5 %, 5/5 

RPS Scissors Indie Pale Ale

Kivi-paperi-sakset-arvontaa ei tarvittu kun arvoin tämän oluen kaupan hyllyltä ostoskärryihin. Jonkun verran on tullut luettua hyviä arvioita tästä kuopiolaisesta panimosta. Etiketissä sanottiin että oluen maustamisessa on käytetty verigreippiä, joten olut näytti heti vähän punertavalta. Vaahto on tiivis valkoinen kerros, joka kestää oluen juomista. Tuokussa on hedelmäisyyttä, maku korjaa hedelmäisyyden suunnaksi greipin eli tietysti piti sanoa että verigreipin. Humalia on reilusti, kuivuutta riittää. Verigreipit kantavat makua pitkälle ja pitkään. Greippisyys hallitsee. 330 ml, 5,4 %, 4/5

Lehe Must Siid Wheat Porter

Tartossa kävin Genialistide klubin Göök-kasvisravintolassa syömässä ja samassa tilassa olevasta Möku-ravintolan hanoista valitsin pienen pohdinnan jälkeen tummaa olutta. Pakkohan sitä oli heti ottaa toinenkin lasillinen ja heti sen jälkeen suunnistin Õllepoodiin ostamaan yhden tuliaispullollisen, olisihan sitä tietty siitä Mökustakin voinut ostaa, mutta kun ne perinteet velvoittivat. Ei voi kuin hämmästellä että mikä ihmeen ajatus sanoi että älä osta koko varastoa tyhjäksi. Musta silkki -oluen takaetiketissä sanotaan että must nagu öö, kyllä se tulikin mieleen. Olut on tietty mustaa ja todella silkkistä. Vaahto on ok. Maussa on kahvia todella paljon, vähän kaakaotakin. Pehmeää, silkkiä, jälkimaussa on jotain eksotiikkaa, olisiko paahdettua vehnää, mausteista. Makeutta ja vaniljaa, arvosteluasteikon katto taisi tulla vastaan. Jälkiruokaahan tämä voisi myös olla, ja miksei myös aamukahvia. 330 ml, 6,5 %, 5/5

Black Light Cow Lady is Crazy Vanilla Coffee Milk Stout Second Edition

Liettualaisen panimon mieto portteri on mustaa ja vaahto on kunniallinen. Pullollisen ostin Kaunasin olutkaupasta. Olut on todella maukasta, kaikki etiketissä luvatut maut on löydettävissä. Kahvi on vähän parempaa juhlamokkaa, vanilja vähän pistelee ja kuivattaa, makeutta on mukavasti. Vanilja yhdistyy lopulta humaliin. Todella onnistunut kokonaisuus, ennakkoluulot murskautuivat taas, kyllä mietokin portteri voi olla sykähdyttävää. 330 ml, 4,4 %, 5/5

Laitilan Brown Ale

Takatalvi ei yllättänyt, mutta laittoi maistelemaan jotain maltaisempaa. Alkon hyllyltä käsityöläisvalikoimasta aikanaan napattu olut on mahonkista ja vaahtoaa hetken kaadettaessa. Tuoksu on kuten makukin maltainen. Vähän liian kylmänä nautittu olut tuntuu oudon hiilihappoiselta, yritän vähän antaa oluen lämmetä, mutta oluen lämpötilan muuttumisen odottelu ei ole kyllä ollut koskaan mikään vahvuuteni. Olut on maltaista, ehkä keksistäkin. Kyllä tästä brittipubit tulee mieleen, ehkä takatalvinen hämeenlinnalaissaunatunnelma ei oikein vielä tuo sopivaa viitekehystä. Makua oluessa on reilusti, pähkinäkin alkaa lopussa maistua, humalat maistuvat lopuksi ja kuivattavat nielua. 33 cl, 5,0 %, 4/5

Iso-Kallan Baltic Porter

Musta, vähäisesti vaahtoava olut tuoksuu maltaiselta, vähän jopa mämmiltä. Maku on maltainen. Pikimusta olut tuntuu suussa ohuelta, makua on kyllä reilusti. Humalat ryömivät esille lempeästi. Alkoholi puraisee hiukan. Täyteläinen maku hidastaa koko iltapäivää, täyttää kyllä vatsankin nopeasti. Makeus on varsin maltillista, mieluummin aika kuivaa. 0,33 l, 7,0 %, 4/5

Pruulius G-Punkt Greibine IPA

Työpisteeni on G-rakennuksessa, sen kahvihuoneen nimi on G-piste. Sama nimi on osunut virolaiselle greippiselle IPAlle. Olut on väriltään kauniin oranssi ja vaahto on tiivistä valkoista ohutta kerrostumaa. Tuoksu on hedelmäinen. Greippiä on selvästi maussa, ei se nyt peitä humalointia, mutta jotenkin humala ja greippi täydentävät tai vähän niin kuin neutralisoivat toisiaan, eli olut on helppoa juotavaa.  Ehkä greippi kuitenkin valloittaa maata eniten. Paranee koko ajan juodessa. Alkoholia ei edes huomaa.  Taisin ostaa oluen Tarton jostain olutkaupasta, miksen ostanut kahta. Onnistunut on. 330 ml, 6,9 %, 4/5

Brooklyn Lager

Isänpäivänlahja kuohui kovasti avatessa, vaahto pysyy vähäisenä nauttimisen loppuun saakka. Newyorkilaisen tuoksu on maltainen ja makeahko. Hiukan sellaista keväistä märkää ruohoa, lopussa sitten humalat tasoittavat kokonaisuutta, ei ihan kuivaksi, mutta vähän märkä ruoho katkeroituu. 355 ml, 5,2 %, 4/5

Mõisakeldri Hamburgi Lager

Tallinnan Peetri Selverin hyllyllä huomasin arvokkaan näköisen olutpullon etiketin ja nostin pullon saman tien ostoskärryyn ja sieltä sitten jääkaapin kautta saunaolueksi. Olut on kirkasta peruslagerin väristä, pieni kiva vaahto muodostuu.  Maku on makean maltainen, hiilihappoinen. Oluen valmistaja on kait liettualainen. Aika perus-karjalalta tämä vaikuttaa, pieni tuntemattomamman oluen makuvivahde, olisiko vähän makeampaa. Saunaolueksi tämä kyllä kelpaa. 21  IBU, 8 EBC, 0,5 l, 5,0 %, 3/5

Maku Lemon Pale Ale

Jääkaapissa oli tämä tuusulalainen tölkki odotellut jo jonkun aikaa omaa hetkeään. Tölkin sihauttaminen aiheutti samettisen vaahdon ilmestymisen tölkin päälle ja kaataessa olutta lasiin tiivistä vaaleaa vaahtoa jäi sinnittelemään oluen päälle. Olut on kauniin oranssia.  Tuoksussa on sitrusta ja yllättäen vähän mausteita. Maku on miellyttävän humalainen, pienellä sitruunaisella twistillä. Katkeruus kuivattaa vähän kieltä ja seuraava huikka on saatava pian. Tölkin kyljessä sanotaan että sitrrunankuorta on käytetty. Mukavan konstailematon olut, en muista että mistä olen hankkinut tämän, mutta täytynee laittaa ostoslistaan merkinnäksi. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Põhjala Leevike Spiced Winter Sour

Keväinen perinteinen varastonsiivous huipentui tietysti terassiolueeseen. Maistelin talven viimehenkäyksillä virolaista maustettua talvihapanolutta, joka on nimetty punatulkuksi. Väri on epäsiistin punaruskeaa, vaahtoa on hetken, mutta se hiipuu vaimeaksi. Tuoksussa on jouluista kanelia. Maku on hapan, marjaisuus jää yhdessä kanelin kanssa vaikuttamaan. Etiketissä kerrotaaan, että mukana on käynyttä karpaloa, hibiscusta, hunajaa, paahdettua kanelia ja neilikkaa. Yritän noita kaikkia löytää mausta, mutta kyllä osa jää vaan havaitsematta. Joulutunnelma yllättää joka hörpyllä, piparkakkua. Onhan tämä aika pahanmakuista, mutta silti se onnistuu koukuttamaan. 0,33 l, 6,5 %, 4/5

Rodenbach Alexander Aged In Oak Foaders

Olutmentorini Janne kertoi että nyt kannattaa käydä Alkossa nappaamassa ostoskoriin erikoisolutta. Ennakkotietona belgialaisesta oluesta oli maininta että olut on hapanta, mutta silti makeaa. Olut tuoksuu happamalta. Väritys on tummanpunainen, ensin luulin sen olevan läpinäkyvää, mutta ei ole vaan kirkkaantäyteläisen punaista rubiinia. Maku on lupausten mukaisesti hapanta ja makeaa, ei nyt ihan hapanimelää. Kirsikkaa on mausssa. Onpahan sellainen belgialainen erikoisolut, ei ihan perusohraa. Happamuutta ei ole liikaa, makeutta on riittävästi. 330 ml, 5,6 %, 5/5

Stadin Panimo New England IPA

Etiketti täsmentää oluen tyypiksi Vermont-tyyppisen India Pale Ale. Olut kuohuaa pullon avauduttua, siten että kaato oli suoritettava nopeasti. Oluen väri on vähäisesti likainen oranssi, lievästi sameaa. Tuoksussa leijailee trooppista hedelmää, kuivaa ananasta. Maussa on helppoutta. Humalia tuntuu jälkimaussa. Etiketissä mainitaan että olut on Suomen paras ale 2018. Jotenkin lievä olut, vähän tulee mieleen antisaikojen arvoissa lukenut toteamus ei voittoa, kiitos kannatuksesta vai miten se nyt meni, eli ihan päävoittoa ei oluen kohdalle osunut, olisiko kuitenkin niukka sivuosuma. 0,33 l, 5,5 %, 4/5