maanantai 21. lokakuuta 2019

Ground Zero Gipsy Porter

Viikonlopun remonttipuuska oli sen verran kokonaisvaltainen että ei edes olutta saanut blogitettua. Olutkellarista nostin siksi viimeisen bukarestinmatkamuistoni. Bukarestilaisen Ground Zeron olen jo aiemmin todennut kunnon panimoksi, eikä tämä vihaisesti avatessa korkkia sihauttava portteri anna aihetta muuttaa mielipidettä. Olut on väriltään colanmustaa. Tiivistä vaahtoa on reilusti ja se on ihmeen kestävää. Tuoksussa on vähän kahvia. Ensin vähän hiilihapot kutittelevat liikaa, mutta ne tasoittuvat. Maku on paahteinen, kahvinen ja lopuksi sitten oikein mukavan humalainen. Kuivaa suklaatakin on vähän mukana, kuplinta palaa aina välillä. Mukavasti lämmittää. Maanantai-illan olueksi tämä on vähän liian hyvää. 330 ml, 4,5 %, 5/5

torstai 17. lokakuuta 2019

Muddis Kanarbik

Tallinnan sataman viereisen ostoskeskuksen Rimistä nappasin tämän oluen hotellihuoneolueksi, mutta pullollinen kulkeutui kotiin saakka saunaolueksi. Wee Heavyksi etiketissä mainittu olut on tumman ruskeaa ja vaahto on samettia. Tuoksussa on maltaan makeutta. Olut tuntuu suussa pehmeältä, vaikka hiilihappoakin on reilusti. Maku on karamellisen maltainen. Nimi kait tarkoittaa kanervaa, jos oikein ymmärrän takaetikettiä niin kanervankukkia on mukana maistamisessa. Olisiko niistä sitten pientä hunajaista makeutta tullut mukaan, pehmeyttä on reippaasti. Pähkinääkin löytyy.  0,33 l, 6,3 %, 3/5

lauantai 12. lokakuuta 2019

Pivovara Medvedgrad Baltazar

Telliskiven Pudel-baarin hanavalikoimasta arvonnan voittajaksi tuli kroatialainen humalainen Lager. Väri on täyteläisen oranssi ja vaahto on asiallinen. Pudel oli palannut mukavaan rauhalliseen puheensorinaan ja tunnelmaan, edellisvierailun pilasivat muovituopit, nyt oli taas viinilasitunnelmaa. Olut maistui. Reippaat humalat ja pisteliäs sitrus täydentävät makua. Greippiä vähän jälkimaussa ja saippuaa ennen sitä, Hoppy Lager kuten liitutaululla luki. Rapsakkaa, selvästi Kroatian pojat eivät tiedä että lokakuussa pohjolassa sataa vettä tai räntää, onneksi tänään oli jopa aurinko näkyvillä, joten kesäisempikin olut meni. 40 cl, 4,9 %, 4/5 



perjantai 11. lokakuuta 2019

Põhjala Õhtu Porter

Tallinnanreissun majoittumisolueksi nappasin sataman kauppakeskuksen Rimin käsityöoluthyllyltä yhden paikallisen portterin. Musta olut kuohuaa portterimaisen tyyliikkäästi. Tuoksussa on vaniljaa. Maussa on hillittyä makeutta ja kahvia. Etiketissä luvattua suklaata saa vähän houkutella esiin, kyllä sen halutessaan tunnistaa. Humalat ovat sellaisia nuoren kuusimetsän pehmeitä hönkäyksiä. Juon varmasti toisenkin tällaisen. 0,33 l, 5,5 %, 5/5

torstai 10. lokakuuta 2019

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Sambo on venäläinen kamppailulaji ja virolainen sour-olut. Olut on ruskenpunaista ja reipas kaato muodostaa nopean kuohunnan lasiin. Oluen panemisessa on käytetty maitohappoa, mausteena mustaherukkaa ja kirsikkkaa. Tuoksussa on mustaherukkaa, happamuutta. Maku on marjainen eli mustaherukallinen. Happamuus tuntuu jälkimaussa enemmän. Alkumaistossa on reilusti kuplintaa ja aavistus makeudesta, mutta happamuus vie kyllä voiton. Kirsikkaa ei maussa oikein löydy. Kokonaisuus on happaman sekava, maussa on mehuisuutta, mutta ei kellarinmakua. Maitohappobakteerit viettävät makua vaarallisesti täyttävään punaiseen maitoon päin. IBU 5, 330 ml, 6.9 %, 3/5


tiistai 8. lokakuuta 2019

Pühaste Luulu

Tarton Rüütlin olutkaupasta valikoitui mukaan yksi mieto Berliner Weisse, totta puhuen ihan vaan etiketin takia. Saunaolueksi tämän nappasin. Olut vähän likaisen oranssia, vaahto oli valokuvaankin liian nopea. Tuoksussa on jotain taikinaa ja luvattuja aprikooseja ja persikoita. Maku paljastuu poreilevaksi, miedosti happamaksi persikka- ja aprikoosiolueksi tai mehuksi, vähän marmelaadia on mukana. Ihan hyväähän tämä on, mutta aika mehumaista saunaolueksi. IBU 7, 0,33 l, 3 %, 3/5

lauantai 5. lokakuuta 2019

Käbliku Naked Oats

Virolainen Oatmeal Stout on mustanruskeaa ja vaahtoaa komeasti vaalealla vaahdolla. Alastomien kaurojen tuoksun paahteisuuteen sekoittuu vähän kylmää kahvia ja jotain tunnistamatonta. Maku tukeutuu tuoksuun, lisänä on liian voimakasta poreilua. Jälkimaussa tuntuu alkoholin voimakkuus, mutta ei se varsinaisesti maistu. Maku on muuten pehmeä, makeus, paahde ja kahvi voittavat lopulta turhan poreilun. Jotain jännää tuossa maussa on. 0,33 l, 7,4 %, 4/5

perjantai 4. lokakuuta 2019

NanoPruul Flamango Florida Weisse

Virolainen mango-olut ei vaahtoa erityisemmin. Väri on aika lähellä Hartwallin Jaffaa. Pullon pohjalle kertynyt sakka hulahti lasiin mukaaan. Lasissa samea olut kuplii pirteästi. Tuoksussa on ylikypsää persikkaa tai mangoa. Maku on yllättävän hapan, mangon makeuteen sekoittuu paljon poreilua ja tropiikin yön nuhjuisuutta. IBU 4, 330 ml, 4,6 %, 3/5 

torstai 3. lokakuuta 2019

Mufloni CCC IPA

Porilaisen panimon IPA on kolmen C:n IPA. Oluen isoveljellä on viisi C:tä. Isoveliolut on pitkään ollut vakio-ostos, kun sen on Alkon hyllyltä löytynyt. Viime aikoina isoveljestä on Alkossa muistuttanut vain tyhjä aukko hyllyssä. Nyt kun pikkuveli ilmestyi S-marketin hyllylle, niin kulmakarvat nousivat. Seinän takaa sitten Alkosta löytyi taas isovelikin. Kolme C:tä on kauniin oranssia, vaahto pitsittää lasin reunoja hiukan. Tuoksussa on humalaa, etiketti paljastaa C-kirjainten kooditukseksi Citra, Cascade ja Chinook. Tuoksussa on myös makeutta. Maussa humalat ovat ihan jykeviä, makeus katoaa takanäyttämölle. Jälkimaku on mukavan pistelevän katkera. Ihan pikkuisen on puumaisuutta tai sammalta ja lopuksi pientä ohuutta. On aika kultaiset muistot tuosta isoveljestä, vaikka ihan viimeisimmät otokset olivat pientä kyllästymistä tai pettymistä. Onhan tämä kunnon IPA, jos ei Alkoon saakka jaksa, niin S-marketista löyyy ihan hyvää porilaista IPAa. 50 cl, 5,5 %, 4/5

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Brewski vs Spike Creamy Carousel

Ruotsalaisen Brewski-panimon etikettitaide on siirtynyt tyylikkääseen kapeaan tölkkiin. Tölkillinen löytyi Pienestä. Olut on syvän tumman punaista, vaahtoa on jonkun verran. Tuoksussa on vadelmamehua. Aikamoista mehua tämä on, vaikka kyse on kait Berliner Weissesta. Maussa on vadelmaa ja punaherukkaa. Mukavasti happamuus ja makeus tasapainottelevat. Onhan tällainen mehu kaukana perinteisestä olutkäsityksestä. Jotenkin ruotsalainen olut kuitenkin onnistuu koukuttamaan, kyllä toinen tällainen voisin Pienen terassilla mennä kevyesti. Etiketin on taiteillut @gingerman. 330 ml, 4,7 %, 4/5