Lohjantuliaisen maistelin sunnuntaisen iltapäiväsateen ropistesssa. Väri on melko keltainen, hivenen samea. Tuoksussa on belgihiivaa, ehkä mukana on myös kuusenkerkkää. Maku on aika happaman oloinen, oudon lämmittävää ja pehmeää. Happamuuden näreen takana vaanii metsän kuningas, otso, sillä on kainalossaan kuusenkerkkää, jotka se on raapinut mukaansa. Sopivasti happamuus ja kerkät antavat jälkimakua pitkään. Vähän sellaista oluiden retsinaa. 0,33 l, 5,8 %, 5/5
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti