Alkosta päätin ottaa testiin unkarilaisen oluen, olisko jouhevampaa kuin Unkarin poliittinen natovetkuttelu. Ulkonäkö on kultainen ja kirkas, vaahto oli vaaleaa katoavaisuutta. Tuoksu on makea mallas. Maku ei ole niin makea, mutta maltainen on, vähäisellä humaloinnilla. Maku on lähellä natovetkuttelua, mutta on himpun parempaa kuin ihan peruslager. 0,5 l, 5 %, 3/5
Tallinnalainen imperial stout kaatuu lasiin hitaan ja raskaanoloisena. Väritys on musta, vaahtoa ei juuri synny ja se katoaa heti. Tuoksu on mämmiä ja karamelliä. Maussa on makeutta, kahvia, suklaata, toffeeta ja kookosta. Maku on vahva ja vahvuuden tuntee mahassa saakka, kun olut sinne saakka hitaasti valuu. Aika vahvaa ja makeaa, pikkuhiljaa tätä pitää hörppiä. Kookos jää lopulta taustalle. 330 ml, 12,5 %, 5/5
Goodmanin Alkon vielä surkeammaksi muuttuneesta olutvalikoimasta löytyy kuitenkin kiinnostavia oluita, kuten norjalainen dipa. Ehkä etiketin räjähtävä ukkeli vaikutti ostopäätökseen. Olut on läpinäkymätöntö keltaoranssia, vaahto on valkoista. Tuoksussa on raikasta appelsiinia ja greippiä, makeita sellaisia. Maku on mehumaista tropiikkia. Humalat hitusen kuivattavat loppuliu’ussa kieltä. Appelsiini, mango ja sen kaltaiset hedelmät tuottava täyteläisen tunnelman, taustalla vähän sitruunan kirpeyttä. Täyttävä ja pehmeä olut, alkoholia ei tuntuisi olevan ollenkaan, etiketti kyllä väittää toista. 500 ml, 8,5 %, 5/5
S-marketin oluthyllyllä oli oudon näköinen Maku-panimon tölkillinen, taitaa ollakin niin että panimon etiketit on uusittu. Ii tt ala -kohun kuohunnassa tuo on tietysti kunnioitettavaa toimintaa. Eiköhän tuo tyylimuutos ole jo vanhempaa perua. Neipa on hohtavan keltaista tai siis hehkuvan keltaista, vaahtoa syntyy vähän liikaakin. Tuoksu on hedelmäinen, makeutta löytyy. Maku on hedelmäinen, mutta humalat iskevät lempeästi poskiin. Tuusulalainen taidonnäyte, on kyllä hyvää. 330 ml, 5,5 %, 4/5
Hämäläisen osuuskaupan 120-vuotisjuhlintaan pantu lager on kultaista ja sen päällä on katoava komea vaahtokerros. Tuoksussa on vaimeana mallasta ja vähän makeutta. Maussa on pienenpientä katkeruutta, jälkimaussa myös samaa ilmentymää. Ihan mainio saunaolut, maltaan makeus hallitsee makumaailmaa suussa. Mukavan yksinkertaisen tyylikäs etiketti antaa vähän juhlatunnelmaa. 330 ml, 4,7 %, 3/5
Vielä näitä joulukalenterioluita riittää, parhaat on jätetty viimeisiksi? 70’s showsta tutuksi tulleen ukrainalaisen näyttelijän inspiroimana nimetty tartolainen imperial stout on mustaa ja vaahto on pikaista. Tuoksu on maltainen ja kyllä sieltä erottuu tonkapapujakin. Vaniljan raikkautta kaipaisi vähän enemmän, tonkapapu selättää vaniljat. Vanilja jää kyllä hörpyn jälkeen vähän pyörimään poskiin. Aromikas olut laittaa oikein maistelemaan, että mitä siellä oikein onkaan. Alkoholi lämmittää lopuksi. Makua on paljon, makeutta on reilusti vaikka kokonaisuus on tummaa paahdetta. 0,33 l, 11,1 %, 4/5
Ostin tartolaisen ipan ihan Alkosta. Onneksi arvasin että tölkillinen voi vähän kuohuta ja sitähän se sitten tekikin. Vaahtoa riittää myös lasilliseen. Väri on tumma hunaja, kupari ja meripihka, läpinäkyvyys on lähinnä meripihkaa. Tuoksussa on reippaasti humalia ja happaman puoleista sitrusta. Suutuntuma on yllättäen aika paksu. Hyvä tunnelma on. Toisella hörpyllä ei löydy enää uutta, mukavaa mäntypuuhumalaisuutta kyllä on, hedelmäisyys on kypsää. Ehkä tämä sopii paremmin nautiskeltavaksi pubiympäristöön. Kaadettaessa kaunis vaahto kyllä miellyttää. 0,33 l, 6,3 %, 4/5
Kokosin uuden grillin, aika monta osaa siinäkin oli. Päätin palkita uurastuksen olutkellarin antimilla ja olihan siellä vielä yksi Bratislavan joulutorin hunajakojusta ostamani slovakialainen olut. Olut tuoksuu paksusti, vähän sekava kombo, lakritsia, mallasta ja vähän tuhkaa. Aika ohuelta olut vaikuttaa, mutta tumman ruskeaa ja melkein mustaa se on. Eipäs olekaan yhtään liikaa hunaja, vähän jää ainakin alkuun sitä kaipaamaan, aika tuhkaista tai kuivaa, mutta maltaista. Kokonaisuus ei ole ohut, vaan mieluummin täyttävä. 330 ml, 5,8 %, 4/5
Vaalean kuparinen pizza-ale vaahtoaa mukavasti. Olut on odottanut olutkellarissa pizzapäivää ja tulihan sellainen. Olut tuoksuu houkuttelevasti maltaiselta. Maku on enemmän humalainen, hippusen sitruksia, makeutta, hedelmiä ja havuja, mallasrunko on läsnä kyllä väkevästi. Helppo ja maistuva olut, ei ole mitään vikaa, mutta jotenkin vaan liian perus. Kyllä tämä varmasti sopisi pizzerian juomavalikoimaan. Nettisivuilla sanotaan että ananasta ei pizzaan kaivata. 0,5 l, 5,0 %, 3/5
Bratislavalaisesta 100 oluen baarista ostin matkamuistoja, tämä taitaa olla niistä viimeinen, slovakialainen tuplasti kuivahumaloitu ipa. Väri on kirkkaan keltainen, vaahto on täydellinen, valkoinen, kestävä ja pienikuplainen. Tuoksu on tölkin aukosta nuuhkaisten katajainen, lasissa hedelmäinen. Maku on jotenkin leveä, yhdistelee tuoksun elementtejä. Humalat makaa lempeänä makupaletin alla, päältä löytyy kevyesti keltaisia hedelmiä. Maistellessa maku vähän vaimenee, humalainen katkeruus kannattelee lopuksi. 0,5 l, 5,6,%,4/5
Bratislavalaisesta olutbaarin kaupasta ostin muutaman oluen, yksi sattuikin olemaan tšekkiläinen vaikka tarkoitus oli ostaa paikallisia oluita. Sadekaupunki-neipa on kirkkaan keltaista ja vaahto on hienojakoista valkoisuutta. Tuoksu lupaa makeita ananaksia ja muita trooppisia hedelmiä. Maku on täyteläinen, raskaampaa mehua, vähän alkoholia, pehmeitä trooppisia hedelmiä. Jälkimaku on sopivasti humalainen, mukava kihelmöinnin tapainen lievä pistely piristää nautintoja. 500 ml, 7,7 %, 5/5
Viikin panimon kylmäkaapeista ostettu imperial stout lepäsi olutkellarin nurkassa, joten päätin pelastaa sen. Olut on mustaa, valoa vasten koen näkeväni vähän punaistakin. Vaahto oli nopeaa. Tuoksussa on tietty kardemummaa, aika reippaasti, jotain minttuakin ja toffeeta. Maku on samoilla linjoilla, mallasta on paahdettu, kahvia vähön ja makeutta on ainakin riittävästi. Kardemumma tuo pullaa mukanaan. Alkoholi ei tunnu, joten jostain syystä hörppäilin isoja hörppyjä. Onko se tuo kardemumma, joka jotenkin saa samalla raikkaan tunnelman. Perin outo makuyhdistelmä on, mutta pakkohan on todeta että uppoaa eli hyvää on. 330 ml, 11 %, 5/5
Virolainen mansikka-gose on haalean vaalean keltaisenvaaleanpunaista. Vaahtoa oli vähän. Tuoksuu sekavasti hedelmäiseltä, olisiko se sitten mansikkaa. Ensihörpyllä tunnistaa kyllä mansikan, mutta samalla tunnistaa myös vetisyyttä. Happamuus on kevyttä, suolaisuuttakin on heikosti. Vähän jää sekava tunnelma koko oluesta. 330 ml, 4,7 %, 2/5
Tartolainen aromatisoitu olut on läpikuultavaa, hailakkaa kultaa, vaahtoa syntyy paljon, mutta se katoaa vähitellen. Tuoksu lupaa kuivuutta. Maku paljastaa nimen syyn, inkivääri kuivattaa suun heti maistelun jälkeen. Happamuus tulee varmaankin sitruunasta, kuten etiketissäkin luvataan. Makeutta ei ole ollenkaan, voi todeta että onpas kuiva olut. Toimisi paremmin kesäisellä terassilla. 0,33 l, 5,2 %, 3/5
Coloradosta Suomeen saakka on tämä tölkillisen sisältö matkannut. Ipa on vähän sameaa kultaa, vaahto on mukavaa pienikuplaista vaaleutta. Tuoksussa kypsiä trooppisia hedelmiä, vähän hiivaa tai multaisuuttakin ja kevyttä mäntypuuta. Maku on pehmeä, hedelmäisyyttä ja humalointia. Ensin pehmeys täyttää suun kevyellä sitruksisuudella, sitten vähän mallaksen tai mullan täyteläisyyttä, lopuksi maku katoaa aika nopeasti, pitää hörpätä uudelleen. Alkon hyllyltä tämän löysin, kyllähän siinä hymy tuli huulille kun helsinkiläisen suosikkibaarin nimikko-olutta löytyi. 0,355 l, 5,7 %, 4/5
Amerikkalainen tupla-ipa kaatuu lasiin vähän harmahtavalla, mutta kestävällä vaahdolla. Väri on kirkas, läpinäkyvä kulta. Tuoksusta löytyy makeutta, ananasta ja persikkaa. Maku on myös tumman hedelmäinen, makeus paljastuu maltaiseksi. Kyllähän maussa on edelleen hedelmät mukana, mutta mäntyinen humalointi on myös vahva. Piti sanomani että alkoholi ei maistu, mutta kyllähän se sieltä taustalta antaa lämpöä, ei sinänsä maistu. Onhan tämä sellaista nautiskeluolutta. Etiketti on vihreydessään tyylikäs ja tylsä. 335 ml, 9,4 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
