Mikkeller Porter

Olukellarin kätköistä nappasin vuosikymmenenpäätösolueksi tanskalaisen, Belgiassa pantun, mustan portterin. Vaahto muodostui komeaksi samettimaiseksi raskaanoloiseksi ruskehtavaksi matoksi oluen päälle. Mikkellerin valikoimaan tämä tuntuu kovin tavalliselta oluelle, mutta perusjuttukin onnistuu Mikkelleriltä. Tuoksu on yrttinen, paahteinen, makea, jopa konjakkinen. Maku on tasapainoinen ja rauhallinen, paahteisuutta ja vähän kahviakin. Maussa täyteläisen paahteisuuden jälkeen pilkistää sitruunaista terhakkuutta, mikä tekee oluesta jännittävämmän. Olut pelkästään paranee juotaessa. 330 ml, 8 %, 5/5

Sedmý Schod

Prahan Kaarlensillan kupeesta löytyi pieni olutkauppa ja sieltä löytyi muutama tsekkiläinen olut. Tästä seitsemännestä portaasta myyjä kertoi että nimi juontaa elokuvasta joka kertoo oluenpanemisen seitsemästä stepistä, jonka vain tsekit tietävät. Zatecin kaupungista tuleva olut on oranssista ja kirkasta. Tuoksu on maltaisen makea. Maku on perus, aika pehmeää ja makeaa, pientä hedelmäisyyttä, mukavasti poreilua. Jälkimaussa on mukavasti katkeroa, ei huonoa, mutta ei kyllä oikein jää mieleenkään. 500 ml, 5,5 %, 3/5

Olivětínský Opat Chilli Ochucené Pivo

Joululahjaksi saatu tyylikäs olutlasi piti saada heti käyttöön. Olueksi valitsin valmiiksi viilennetyn matkamuiston Prahasta,  Kaarlensillan kupeessa olevasta pienestä olutkaupasta. Olut kaatuu kultaisena lasiin ja valkoinen vaahto on aika tiivis. Tuoksu on mietoa maltaista, tavallista lageria. Maku on samaa mallasta, vähän multaistakin, missä chili? Toivoin oluen olevan samaa mitä satuin juomaa Prahan BeerGeek-baarissa, tuon oluen nimi ei jäänyt mieleen ja kotona ravintolan nettisivujen hanassa olevien oluiden listalta ei olutta enää mainittu. Se oli todella chilistä jotain trilobi-olutta, mutta tämä ei taida olla samaa. Alkuhörppyjen jälkeen chili on vähän kadoksissa, mutta olisiko kyse kuitenkin siitä että chili kertyy juodessa. Jälkimaku on chilinen, itse olut on aika pehmeää, hitusen makeaakin jopa. No onhan tässä viritetty ansaaa, kyllä sitä chiliäkin sitten löytyy. 0,5 l, 4,8 %, 3/5

Mad Scientist Candy Man Imperial Stout

Budapestissä tutustuin Mad Scientist -panimon oluisiin ja ilahduin kun bongasin yhden sellaisen Tallinnan Koht-puodista. Säästelin tuliaistani jouluaattoon saakka, kun etiketissä oikein todettiin että mukana on vaahtokarkkeja ja tonkapapuja. Olut on mustaa ja vaahto on säästeliäs. Tuoksussa on paahteista makeutta, kahvia ja tonkapapujen vaniljaista hienostuneisuutta. Maussa on kaakaota ja aika terävää alkoholia, joka pehmenee nopeasti kun paahteisuus ja vaniljainen  mausteisuus hyppäävät esille.  Best Before -leima pullossa on vuodelle 2024, eipä vaan säilynyt sinne saakka. Öljymäinen ja makea olut on aika raskasta ja hitaasti juotavaaa. Alkoholi lämmittää jälkimaun jälkeenkin.  Vaahtokarkeista en löytänyt makuja, ehkä tuo makeus oli niistä peräisin. 330 ml, 12 %, 4/5

CoolHead Salted Licorice Raspberry Sour

Kinkun grillaaminen ja olut, siinä oiva pari  joulun aatonaaton ratoksi. Tuusulalaispanimon hapanolut on kauniisti sanottuna vaaleanpunaista. Vaahto on tiivis valkoinen. Tuoksu on hapan vadelmamehu. Maku on samaa hapanta vadelmamehua. Ensin maussa ei löydy salmiakkia ollenkaan, jälkimaku korjaa tilanteen, ainakin lakritsaa löytyy. Hienosti yhdistelty kaksi makua, molemmat maistuvat selkeästi, ihan omina makuinaan, erikseen.  330 ml, 5 %, 4/5

N'Ice Chouffe Belgisch Winterbier

Tonttupanimon talviolut kaatuu lasiin pienellä kunnioituksella, belgipanimon oluet kun on niitä Alkon ylähyllyn oluita olleet aina, viinipullonkokoisia pulloja. Tämä oli kuitenkin ihan standardi 1/3 litran pullollinen. Olut on rumanruskeaa ja vaahto on hentoa beigeä. Tuoksussa on appelsiiniä ja irtokarkkihyllyä. Maku on makea, kyllä tässä sitä curacao tai appelsiiniä ja timjamiakin voi havaita. Kokonaisuus on kovin mausteinen ja hedelmiä on havaittavissa paljon, välillä jopa menhtholia, ei tämä ihan suuvedestä käy.  Kohtalaisen täydestä makupaletista huolimatta olut on aika helpostijuotavaa, jälkimaun pieni katkeruus tasoittaa mukavasti makeutta. 330 ml, 10.0 %, 4/5

Omnipollo Noa Pecan Mud Imperial Stout

Joulun lähestyessä oluet tuppaavat tummentumaan. Nyt tallinnalaisesta olutkaupasta löytynyt Omnipollo-panimon  De Molen-panimolla tekemä täysin musta olut kaatuu lasiin öljymäisen raskaasti. Pieni ruskea vaahto käväisee, mutta poistuu nopeasti. Tuoksussa on kaakaota, kahvia ja onhan siinä sitä nimessä lupailtua mutakakkuakin, suklaata. Ensihörppy laittaa nöyräksi, kaikki tuoksun hyvät ominaisuudet toistuvat tasapainossa maussa, lisänä on vähän pehmeää vaniljaa. Kokonaisuus on pehmeä, mutakakkua parempaa. Alkoholi on piilossa, mutta kyllä sen aistii jälkimaussa, vähän sellaista  hienompaa mantelikööriä. Voimakasta makua, ei voi kovin nopeasti juoda. 33 cl, 11 %, 5/5

Ameger Gluttony

Tallinnan Koht-ravintolan olutpuodista reppuun hyppäsi tanskalaisen panimon The Sinner Seriesin ylensyönti-olut, Gluttony. Monty Python Elämän tarkoitus -elokuvan asiaa koskeva kohtaus hyppää heti verkkokalvoille. Imperial IPA on vähän epäpuhtaan sekavan oranssista ja kaadon jälkeen lasissa käy jonkinlainen kuhina. Vaahto tekeytyy vasta hetken kuluttua, kermainen tiivis hattu oluen päälle. Tuoksu on makeaa hedelmäistä humalaa. Maku on pelkkää humalaa, katkeruutta riittää. Nielaisun jälkeen hedelmät käyvät hiukan kurkistamassa, jälkimaku on taas humalapommitusta: greippiä ja honkien huminaa. Jo ensimmäiset hörpyt lämmittävät vatsassa saakka. Juominen vaatii vähän keskittymistä, sen verran on katkeruutta. 33 cl, 9,4 %, 4/5

Collective Arts Ransack the Universe IPA

Kanadalainen taide-etikettiolut on oranssia ja lasin yläosaan muodostuu samettinen tiivis valkoinen vaahto. Tuoksussa on makeampaa IPAa, humalia ja hedelmiä. Maku on puhdas, sitruuna ei ole kirpeää vaan trooppista makeutta on mukana. Jälkimaku on sopivan rapsakka. Tätä olutta voi kyllä suositella. Pitäisiköhän napsauttaa toinenkin auki, sehän voi olla ihan eri makuista, voisi varmistaa vaaan. Ostin tämän Sellon Alkosta, kun olin pojan muuttotalkoissa, käykää hakemassa. Ja onhan toi etiketti ihan huippu, ainakin kaksi erilaista oli tarjolla, ehkä enemmänkin. Kerää koko sarja. 473 ml, 6,8 %, 5/5

Axiom Brewery Gonza Pale Ale

Prahanreissulla poikkesin Zizkovin kaupunginosassa olevassa Beergeek-baarissa, siellähän oli hienot olutvalikoimat, reilut 30 hanaa. Baaritiskin vieressä olevasta kaapista nappasin pari tölkillistä matkamuistoksi. Gonzo-journalistihenkisesti nimetty olut on ruskehtavaa, mutta päälle rakentuu todella tiukka valkoinen ohut vaahtohattu. Tsekkiläinen olut tuoksuu puiselta, hitusen hedelmäiseltä ja ihan hippuisen hiivaiselta, aika sekavaa. Sitten ensihörppy muuttaa tunnelmaa, pehmeää ja sopivasti hiilihappoja. Makuna on niukasti etelän hedelmiä, maltaisuus tuo vähän makeutta ja jälkimaku kertoo että humalia ei ole unohdettu. Kokonaisuus paranee hörppy hörpyltä, jälkimaku kuivattaa mukavasti eli pakottaa nopeaan uuteen hörppyyn. Onnistunut kokonaisuus, juotavuus ja makupaletti ovat hienosti tasapainossa. 0,5 l, 5,5 %, 5/5

Kozel Mistrův Ležák

Hotellin viereisen supermarketin oluthyllyn anti oli pilsnerpainotteinen, niin kuin tšekkiläinen olutvalikoima muutenkin. Tämäkin tšekkiläinen on mallia perus, kirkkaan oranssia, nopeasti vaahtoavaa ja makealle tuoksuvaa mallasta. Maku on samaa peruskamaa, pehmeää ja helppoa, vilahtaako vähän hedelmiä, humalat ovat taustajoukoissa tai vähän kauempanakin. Janojuomaa. 0,5 l, 4,8 %, 3/5

Gambrinus Originál 10

Hotelliolueksi nappasin paikallisesta supermarketista yhden tsekkilläisen oluen. Väri on kirkkaan oranssi, vaahto siisti, tuoksussa on mallasta. Maku on aika pliisu, ei humalia, ei oikein heinääkään, hiilihappoja on, nippanappa tunnistaa tsekkiläiseksi. Yksi amerikkalainen, Tsekeistä lähtenyt olut tuli mieleen. On tässä humalaa kuitenkin vähän. Jälkimaku on lyhyt. 0,5 l, 4,3 %, 2/5

Lobkowicz Čertovský Speciál

Prahanreissu eteni jopa kolmanteen päivään ennen kuin ensimmäinen blogitus osui kohdalle. Noin yleisesti voi sanoa että kyllä tšekkiläinen olut on pehmeää ja helposti juotavaa. Janon tämäkin olut sammuttaa, sitä kun Zizkovin kaupunginosan kiertely on aiheuttanut. U Bohousessa on reipas puheensorina ja rento tunnelma. Olueksi valikoitui viikon erikoisuus naapurikaupunki Jihlavan amber. Väri on ruskea, joka punertaa valossa reilusti. Vaahto on pehmeä höttö. Maku on tietysti pehmeä. Makea mallas kallistuu vähän karamelliin. Jano sammuu, ehkä toinenkin jihlavalainen ennen kuin kiertely jatkuu. Yllättäen lauantain vapaapäivä tarkoittaa Prahassa sitä että kaupat ja ravintolat ovat paljolti kiinni, joulutorit on tietty auki ja turistialueella kaikki. Onneksi pivovarejakin löytyy. IBU 24, 0,5 l, 6 %, 4/5

Iso-Kallan Groteski

Vuoden olueksi valittu kuopiolainen, muinaisen puolalaisen savuvehnäoluttyylin, Grodziskien, mukaisesti pantu olut on väriltään vaalean ruskeaa. Vaahtoa ei synny ollenkaan. Tuoksussa on savua. Ensihörppy on pelottavan vetinen, mihin se savu katosi. Hörppyjä toistamalla savu löytyy, lisää toistoja vähän mallasta, hiilihappoja on enemmän. Jälkiröyhtäyksen saa muodostettua vaivoin ja siinä on vähän makua. Vuoden oluen on valinnut Olutliittto, ei tämä kyllä Pullollisen listoille pääse. Ehkä tämän idea on olla vaan pelkkä janojuoma, no toisaalta vesi on jo keksitty, no tässä siihen on lisätty vähän savua ja hiilihappoja. 0,33 l, 3,2 %, 2/5

Natakhtari Kasris

Tuliainen pojan Georgian reissulta oli jostain syystä pullo olutta. Georgialaisen oluen lähes kaikki tekstit on kirjoitettu paikallisilla kiemuraisilla salakirjoitusaakkosilla, joten panimo piti oikein googlettaa. Kaunis valkoinen vaahto kruunaa kirkkaan kultaisen oluen. Maku on pehmeä, toisaalta pientä poreilua tuntuu koko ajan. Aika peruslagerista on kyse, mallasta hiukkasen ja ihan vähän humalia, mutta jotenkin voimakas maku, ei mitään liikaa. Jos menisin Georgiaan, niin luultavasti tulisi juotua tätäkin. 0,5 l, 4,7 %, 3/5

Uiltje / Olde Hickory HIPster Squirrel Hazelnut India Porter

Vierailin Kauppakeskus Kaaressa ensi kertaa, edellisvierailu olikin kun paikan nimi oli Kannelmäen Maxi. Alkon hyllyltä löytyi muuttotalkoo-olut, joka olikin oikein houkuttelevasti koottu. Oluen nimessäkin on jo sanat hipsterit ja portteri. Oluen väri on tummanruskea, vaahto on höttöinen beige, joka katoaa nopeasti. Tuoksusta erottuu humala ja makeanpuoleinen pähkinä. Olut tuntuu liukkaalta suussa. Maku on samaa kuin tuoksussa. Hipsterimäistähän tämän on pakko olla, koska etiketissä puhutaan oravien stäshistä napatuista pähkinöistä. Maku on onnistunut sekoitus paahteisten maltaiden, humalien ja pähkinöiden välillä. Juodessa kyllä vähän unohtuu että tämähän on nimen perusteella portteri. Humalien pehmeys miellyttää, pientä makeutta jälkimaku kaipaisi.  330 ml, 6.5 %, 4/5

 

Pump Flower Bière de Garde

Tsih, sanoi korkki, kun avasin tartolaisen Pump Breweryn belgioluen tai Wikipedia sanoo että pohjoisranskalaisesta oluttyypistä on kyse. Vaahto on kovasti kupliva ja nopea. Väri on  ruskea. Tuoksussa on hiivaa ja makeutta. Ensimmäinen kulaus on poreilevaa. Hiiva on aika mietoa, mallasta, makeaa, kypsiä hedelmiä, olisiko maussa myös vähän kuivaa banaania ja seitinohutta multaisuutta. Hiilihappo poreilee mukavasti jälkimaussa kielellä. Vähän lievä kokonaisuus, kesäterassille tämä olisi varmasti aika kohtalokas, sen verran lievää että usempi lasillinen varmasti uppoaisi. 330 ml, 6,2 %, 4/5

A. Le Coq Premium Wheat Beer Non-Alcoholic Isotonic

Isotonic taisi joskus olla joku urheilujuomamerkki, joten eiköhän tämä tartolaisen panimon alkoholiton vehnäolut ole jonkinlainen palautusjuoma. Pienen salibandypelailun jälkeen tätä sitten sopii hyvin testata. Väri on lagermaisen oranssi ja vaahto on tiivis valkoinen kerros. Tuoksussa esanssista hedelmää. Esanssi seuraa maussakin. Oikein puristamalla maussa on jotain hedelmiä. Kemia on sana joka tulee mieleen.  Olvi lähetti tämän oluen joskus, en ostaisi itse. 0,33 l, 0,3 %, 1/5

Left Hand Milk Stout Nitro America's Stout

Nitro kielen alla pitää tohtorin loitolla. Pitäähän sitä tietysti testata. Alkosta löytyi houkutteleva amerikkalaisen vasemman käden panimon milk stout. Tuoksu on maltainen, suklainen ja vähän salmiakkinen. Väri todella tumman ruskeaa tai no mustaa. Vaahto kehkeytyy oluen päälle hitaasti, vaikka korkissa sanottiin että säilytä kylmässä ja kaada kovaa. Maku on lempeän pehmeä, ei liikaa hiilihappoa ja kyllä se toistaa tuoksua. Ei oikein pysy kielen alla. Hyvällä tavalla muistuttaa kylmää kahvia, paahteisuutta on sopivasti, ei kipristytä suuta. Miellyttävä olut, kaikki on tasapainossa. 355 ml, 6,0 %, 5/5

Pühaste Allikas DDH IPA

Pühasten DDH IPA on NEIPAmaista, väri on samaean kellertävää ja vaahto on valkoista. DDH kait tarkoittaa Double-Dry-Hopped ja humalia tästä kyllä löytyy. Tuoksu on trooppista hedelmää, mangoa ja pehmeää ananasta ja kyllähän sama hedelmäisyys maistuu myös. Humalien katkeruuden vähyys tekee tästä ihan mukavan oluen, mutta joku särmä puuttuu. Allikas ei sitten nettikäänöksen mukaan viittaakaan alleihin vaan se on lähde. IBU 45, 0,33 l, 6,5 %, 4/5

Mikkeller Deception Session IPA

Olutkellarin perukoilta löytyi sinne unohtunut olut, sanotaan nyt vaikka että panimon perustajan suomenvierailun kunniaksi nappasin tämän esille. Olut tuoksuu hedelmäiseltä ja vähän hiivalta. Väritys on ruskeaan taittuvaa oranssia, hitusen sameaa. Vaahto on tiivis, valkoinen, täydellinen. Olut kaatuu nieluun humalaisena, rauhallisen vähäliikkeisesti. Hiilihapot on piilotettu humalien taakse. Jälkimaku jää suuhun pyörimään humalaisena. Terävää, mutta pehmeältä tuntuvaa, pirullisen pettävää kertoo myös etiketti, jossa enkeli ja piru varmaankin kamppailevat. 330 ml, 5 %, 4/5

Õllenaut Komeet Espresso Stout

Musta, virolainen olut, täydellisen samettisella beigellä vaahdolla tuoksuu vahvalle kahville. Jo ensikulaus kertoo että helppo arvaus siitä että maku on sama, osoittautuu oikeaksi. Maussa on kyllä enemmän paahdetta, kahvi on voimakkaasti mukana. Etiketissä mainitaan Paulig, joten onhan tämä Pauligin parasta kahvia. Suutuntuma on aika liukas, ja samalla se jättää vähän makeutta kielen päälle. Jälkimaussa tuntuu todella tumman suklaan piikkisyys, huulista löytyy sitten vähän makeutta. Tämä on lempeän voimakas kahvihetki, saisinko vielä toisen kupillisen, kiitos. 330 ml, 7.5 %, 5/5

Põhjala Orange Gose

Saunaolueksi maistui vähän suolaisempaa olutta. Korkin avaaminen sihauttaa pulloa heikosti. Olut kaatuu lasiin vaalean ruskeana, vaahto on heikko. Tuoksussa on sitruunaa, taikinaa, makeutta. Maku on kuiva, mukavasti suolainen ja happaman appelsiininen. Etiketissä on maininta oikein Himalajan rock saltista ja korianterista, kai tuota korianteriakin löytyy mausta. Kokonaisuus on tasapainoinen ja sopivan raikkaan tunkkaisen happaman makea. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

Mikkeller Weird Weather Non Alc Hazy IPA

Joku mielenhäiriö taisi tulla Tallinnan Koht-baarin kaupassa, kun nappasin tällaisen alkoholittoman samean vaaleankeltaisen IPAn maisteltavaksi. Tuoksu on terävän marjainen, karviaisia ja mustaherukkaa sammuneella ananaksella, mitä sen nyt lieneekään. Maku on voimakkaan ehkä vähän pistävänkin sitruunainen ja reippaasti humalainen, melkein voi tuntea humalakäpyjen kellunnan. Humalat eivät ole kauhean katkeria kuitenkaan. Erikoinen taidonnäyte oluenpanemisesta, mutta miksi. Käsittääkseni oluesta on myös vahvempi versio olemassa, jos molempia olisi tarjolla niin varmasti  nappasin sen vahvemman. Aika reippaat hiilihapot kutittavat kivasti, kyllähän nuo humalat vaan lopulta vähän katkeroituvat. Vielä lopuksi mausta paljastuu kalkkisuutta. 33 cl, 0,3 %, 3/5

Pühaste Tumeaine Imperial Stout Colombia & El Salvador Coffee

Isäinpäivän aaton (miksi tämä juhlapäivä ei ole oikein vaakiintunut jouluaaton ja vapunaaton vertaiseksi) kiertelyjen päätteeksi nappasin olutkellarista yhden tumman oluen. Vironkielen asiantuntemukseni kääntää nimen pimeäksi aineeksi, oluen väri ainakin tukee arvaustani,. Etiketissä on ehkä kuva mustasta aukosta tai linnunradasta. Oluen väri on mustaa. Vaahto on valokuvaajaa nopeampaa. Tuoksu on sellaista parempaa kahvia, voiko kylmä kahvi tuoksua näin hyvältä. Maku on kahvinen, pakko tihrustaa etikettiä, että mistä tämä nyt on oikein tehty. Kokomo kahvipaahtimo Tallinnasta on nähtävästi osasyyllinen. Kahvilikööriähän tämä on lähellä, pientä kuplintaa jälkimaussa, joka samalla paljastaa että onhan tässä humaliakin. Onpa huumaavaa olutta. Makeus paljastuu viimeistään huuliin tarttuvasta tahmeudesta. Raskasta kamaa, ei ihan yhdeltä istumalta uppoa. Etiketti ei taida olla Marge Nelkin, siitä miinusta. IBU 60, 0,33 l, 11 %, 5/5

AF Brew Redrum Special Edition Imperial IPA

Ensikosketus pietarilaiseen mainetta niittäneeseen Af Brew -panimoon tuli tästä ruhtinaallisesta IPAsta. Olut on likaisen ruskeaa, vähän hippusia vielä leijailee oluessa. Makean humalainen ja maltainen tuoksu hivelee sieraimia, pitää hörpätä nopeasti että mitäs sieltä Venäjältä nyt tulee. Ensihörppy ei löydä humalia jostain syystä, toinen hörppy kalauttaa suun täyteen katkeruutta tai oikeastaan humalat kuivattavat posket pitkässä jälkimaussa. Mukavasti ensin hörpätessä maistaa makeutta, vähän hedelmiä ja toffeeta ja sitten jälkimaussa humalat jylläävät. Anteeksipyytelemätön ja hieno kokonaisuushan tämä on. Ostin hohdokkaasti nimetyn oluen Alkosta oikeastaan nimen ja etiketin takia. Tämä vaan paranee juodessa ja oluen vähän lämmetessä, eikä tuo oluen vahvuuskaan haittaa.  330 ml, 8,8 %, 5/5

Faversham Steam Brewery Whitstable Bay Organic Ale

Brittiläinen olut kaatui lasiin kirkkaan kuparisena ja jätti läpinäkyvän pullon surulliseksi. Tuoksu on makeahko, toffeinen ja se tuo kyllä selvän flashbackin Lontoon pubeista. Maku on tuoksun kaltainen ja kyllä yhä enemmän tulee mieleen lontoolaiset pubien oluet ja tunnelmat. Maussa on maltaisuutta, johon aika täydellisesti humala puraisee, pienellä sitruunaisella viimeistelyllä. Shepherd Neamen tunnelmaolut on onnistunut, varmaan voisi sanoa että perinteet näkyvät, ei kun maistuvat. 500 ml, 4,5 %, 4/5

Olvi Merry Xmas IPA Hohoho From Iisalmi

Vanhempien synttärilahjakassista löytyi Olvin uusin jouluolut. Olut on väriltään bittermäisen ruskeanpunertava. Vaahto on siisti, tummempaa beigeä ja se pitsittää lasin asiaankuuluvasti. Tuoksu on makea. Maku on yllättävän katkeroinen heti alkuun. Maistuu aika puiselta, tuoksu lupaili enemmän makeutta, nyt ollaan kyllä syvällä kuusimetsässä. Havuisuus vähitellen pyöristyy, kun olut vähän lämpenee. Maltaisuus on sellaista kuivempaa. Ei vielä marraskuun alussa lähde joulutunnelma päälle, ehkä tätä voisi nautiskella kinkungrillaamisen vahtioluena, joulutunnelmaan pääsee jotenkin paremmin tummemmilla oluilla. Olvipa muisti blogistia myös joulupaketilla ja siellähän oli samanlainen olut maisteltavaksi. Täytyy palata tähän olueeseen vielä uudelleen. Etiketissähän sanotaankin pienemmällä präntillä että tämä on red india pale ale, se tietty selventää makumaailmaa. 0,5 l, 5,5 %, 3/5

 

Omnipollo Karpologi Pineapple Peach Passion Candy Sour

Tiistai-ilta ja pieni blogipäivitys, mitäs siellä olutkellarissa onkaan tai jääkaapissa. Jaahas siellä on tuollainen outo olut, vähäiset prosentitkin vielä, on sentään ruotsalainen laatupanimo kuitenkin, kyllä se on nyt vaan napattava käsittelyyn. Olut on kirkkaan kultaista, jääkaappikylmänä valoa vasten yllättäen seasta löytyy jotain hiukkasia. Vaahto on komea. Tuoksu on reippaan persikkaista. Maku on - on se vaan ananaista, ylimakeaa mutta hapanta. Ei tämä voi olla hyvää, ajatus tykyttää ohimoissa. Eihän tämä ole edes olutta, aika lähellä ananasmehua ollaan, sellaista ananasmehupurkin pohjalle jäänyttä nektaria maultaan, silti mukava happamuus. En ostaisi toista, tai no ostaisinpas, en muista mistä tämän hankin, ehkä Pienistä tai Alkosta. Aika mielipuolinen olut.  33 cl, 2,6 %, 5/5

Jannen 30. Lokakuuta

Olutmentorini ja työkaverini Janne täytti pyöreitä vuosia ja juhlisti sitä käymälle Lohjan United Gypsies Breweryssä panemassa juhlan kunniaksi olutta ja vieläpä lahjoitti työkavereille pullolliset. Voiko sitä synttäreitään paremmin juhlia kuin juomalla omaa olutta, onneksi olkoon! Lohjalaisen panimomestarin hellässä huomassa ja opastuksessa olueksi valikoitui Black IPA, ihan huippuvalinta sekin. Olut on melko tumman ruskeaa, jääkaappikylmänä vaahtoa kehkeytyy niukasti. Tuoksu on maltainen, jopa lakritsainen. Taloyhtiön syystalokoiden jälkeisen saunan jälkeen on mukava hiljentyä maisteluun. Maku on aika maltainen, humalia joutuu vähän hakemaan, mutta ne iskevät poskiin salakavalan kuivina viimeistään jälkimaussa. Pehmeä olut uppoaa kurkkuun helposti, toista olutta alkaa kaipaamaan jo lasin puolivälissä.  0,33 l, 6.2 %, 4/5

Tanker / Mallaskoski Cherry Gone Dark

Halloween-tunnelmaan sopivan barley winen ovat tehneet tallinnalainen Tanker ja seinäjokilainen Mallaskoski. Tölkki on tyylikkään vähäeleisen musta. Olut kaatuu lasiin tummanruskeana ja nopeahko tiivis vaahto käväisee lasissa. Tuoksussa on makeaa hedelmää, oudon vaimeasti, vähän lakritsaakin. Maku on makean ja happaman tasapainottelua. Onko tässä kirsikkaa, no onhan sitä mutta kypsänä. Maku vaihtuu makeasta happamaksi vai onko se vaan entistä makeampaa. Kirsikka on mennyt kyllä tummaksi, aika raskasta kamaa, liian raskasta. IBU 50, 440 ml, 10,0 %, 2/5

Pühaste Buckwheat Queen

Tartolaisen Pühaste-panimon tattariolut kuohuaa mukavasti tiiviillä, vaalealla vaahdolla. Olut on kuparista. Tuoksussa on mallasta, makeutta ja jotain erikoista, ei niin lagermaista. Maku on makea, olisiko jotenkin marjainen tai jopa hedelmäinen, erikoista on, kait se tattari antaa tällaisen erikoisen maun. Etiketti ei ainakaan petä, niin taattua tyylikkyyttä, jos olut on vähän erikoisempaa. Lager ei tästä heti tule mieleen, jotenkin niin kypsää tämä on. Jää jotenkin vaivaamaan tämä olut. IBU 35, 0,33 l, 5,2 %, 3/5

Flensburger Weizen

Vanhemmat muistivat syntymäpäiviäni osuvalla lahjalla, kassillinen erikoisoluita osui ja uppoaa myöhemmin. Saksalainen vehnäolut on pakattu pikkuiseen patenttikorkilliseen pulloon. Korkki aukeaa nasevasti posahtaen. Lasissa olut tasaisen oranssia, vaahtoa on, mutta vähän. Tuoksussa on vienoa banaanisuutta, muitakin hedelmiä ja vähän makeahkoa mallasta. Maku on tuoksun kopio, hiilihappo ryydittää hiukan. Miellyttävää lievää makeutta, ei yhtään hiivaa, siten ehkä liian helppo, sellainen aloittelijan vehnäolut. 0,33 l, 5,1 %, 4/5

Anarchy Deadly Milk

Kaskenkadun ylämäestä löytyi Vares-pyhiinvaelluspaikka, Uusi apteekki. Tiskiltä valikoitui englantilaista IPAa, joka kuohui harvalla vaahdolla, kun mehumaisen näköinen samea vaalean keltainen paksu olut kaatui lasiin. Maku on makea appelsiini-mango-ananas-maitojäätelomehu, joka paljastuu lopulta happamaksi.  Jännästi makua antaa myös jokirannan silakkamarkkinat tai ainakin tuoksua tulee reilusti. Erikoisolut on aika sekava, kaikkea on paljon. 0,4 l, 6 %,  3/5 

Teerenpeli Onnenpekka

Turun kauppatori on revitty auki, mutta kupeessa oleva Teerenpeli on paikoillaan, joten piti käydä testaamassa. Perjantain alkuilta, mukava puheensorina, vaimea musiikki, diskopallon välkehdintä, ripeä baarimikko ja lasiin laskettu panimon oma pilsneri takaavat tunnelman. Olut on kirkasta ainakin hämärässä, vaahtoa baarimikko järjesti sopivasti. Tuoksussa on humalaa ja mallasta, muuta ei oikein kaivatakaan. Maku on samalla linjalla, pientä metallia. Ei voi ihmetellä yhtään että tämä on baarin suosituin olut. Yksinkertainen ja rehti pilsner, hiilihappoa ehkä vähän liikaa tai olikohan lämpötila vähän liian alhainen. 0,4 l, 4,5 %, 3/5

Anderson's Knights Who Say NE

Tallinnan Koht-baarin kaupassa oli myyjänä odotettua iäkkäämpi, ei siis vanha, nainen. Mamma lateli faktoja tiskiin oluesta kuin oluesta. Pakkohan sieltä oli olutta ostaa. Tartolainen olut lämmittää aina jotenkin sydäntä, siksi reppuun sujahti tämä session IPA, joka on tosin pantu Viimsissä lähellä Tallinnaa. Korkki aukeaa tiukalla sihahduksella, oluen päälle kertyy kestävää vähän rikkinäistä vaahtoa. Oluen väri on kauniin oranssinruskea. Tuoksussa on kypsynyttä tropiikin hedelmää. Maussa on hienostunutta humalaa, taitavasti makeutta ja vähän multaisia mutta samalla raikkaita persikoita, sitruunoita ja ananasta. Onpas hyvää. 0,33 l, 4,5 %, 5/5

Hedönist Mexican-Style Lager

S-marketin oluthyllyllä pysähdyin kun keltaisen etiketin teksteissä luki että mexican, ajattelin jotenkin että nyt on chiliä oluessa. Kotona sitten oikeastaaan tulin järkiini ja tajusin että mexican tarkoittaa oluessa jotain solmaista. Olut kuohuaa vähän ja on väriltään aika kirkkaan keltaista. Tuoksussa on makeutta ja humalaa. Maku on puhtaanoloinen, kirkas ja poreileva, makeutta on lievästi. Humalat ovat raikkaat. Varmuudeksi vielä totean että chili ei maistu yhtään. Kokonaisuus on esikuviaan moniuloitteisempi ja parempi. 330 ml, 4,2 %, 4/5

Ground Zero Gipsy Porter

Viikonlopun remonttipuuska oli sen verran kokonaisvaltainen että ei edes olutta saanut blogitettua. Olutkellarista nostin siksi viimeisen bukarestinmatkamuistoni. Bukarestilaisen Ground Zeron olen jo aiemmin todennut kunnon panimoksi, eikä tämä vihaisesti avatessa korkkia sihauttava portteri anna aihetta muuttaa mielipidettä. Olut on väriltään colanmustaa. Tiivistä vaahtoa on reilusti ja se on ihmeen kestävää. Tuoksussa on vähän kahvia. Ensin vähän hiilihapot kutittelevat liikaa, mutta ne tasoittuvat. Maku on paahteinen, kahvinen ja lopuksi sitten oikein mukavan humalainen. Kuivaa suklaatakin on vähän mukana, kuplinta palaa aina välillä. Mukavasti lämmittää. Maanantai-illan olueksi tämä on vähän liian hyvää. 330 ml, 4,5 %, 5/5

Muddis Kanarbik

Tallinnan sataman viereisen ostoskeskuksen Rimistä nappasin tämän oluen hotellihuoneolueksi, mutta pullollinen kulkeutui kotiin saakka saunaolueksi. Wee Heavyksi etiketissä mainittu olut on tumman ruskeaa ja vaahto on samettia. Tuoksussa on maltaan makeutta. Olut tuntuu suussa pehmeältä, vaikka hiilihappoakin on reilusti. Maku on karamellisen maltainen. Nimi kait tarkoittaa kanervaa, jos oikein ymmärrän takaetikettiä niin kanervankukkia on mukana maistamisessa. Olisiko niistä sitten pientä hunajaista makeutta tullut mukaan, pehmeyttä on reippaasti. Pähkinääkin löytyy.  0,33 l, 6,3 %, 3/5

Pivovara Medvedgrad Baltazar

Telliskiven Pudel-baarin hanavalikoimasta arvonnan voittajaksi tuli kroatialainen humalainen Lager. Väri on täyteläisen oranssi ja vaahto on asiallinen. Pudel oli palannut mukavaan rauhalliseen puheensorinaan ja tunnelmaan, edellisvierailun pilasivat muovituopit, nyt oli taas viinilasitunnelmaa. Olut maistui. Reippaat humalat ja pisteliäs sitrus täydentävät makua. Greippiä vähän jälkimaussa ja saippuaa ennen sitä, Hoppy Lager kuten liitutaululla luki. Rapsakkaa, selvästi Kroatian pojat eivät tiedä että lokakuussa pohjolassa sataa vettä tai räntää, onneksi tänään oli jopa aurinko näkyvillä, joten kesäisempikin olut meni. 40 cl, 4,9 %, 4/5 

Põhjala Õhtu Porter

Tallinnanreissun majoittumisolueksi nappasin sataman kauppakeskuksen Rimin käsityöoluthyllyltä yhden paikallisen portterin. Musta olut kuohuaa portterimaisen tyyliikkäästi. Tuoksussa on vaniljaa. Maussa on hillittyä makeutta ja kahvia. Etiketissä luvattua suklaata saa vähän houkutella esiin, kyllä sen halutessaan tunnistaa. Humalat ovat sellaisia nuoren kuusimetsän pehmeitä hönkäyksiä. Juon varmasti toisenkin tällaisen. 0,33 l, 5,5 %, 5/5

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Sambo on venäläinen kamppailulaji ja virolainen sour-olut. Olut on ruskenpunaista ja reipas kaato muodostaa nopean kuohunnan lasiin. Oluen panemisessa on käytetty maitohappoa, mausteena mustaherukkaa ja kirsikkkaa. Tuoksussa on mustaherukkaa, happamuutta. Maku on marjainen eli mustaherukallinen. Happamuus tuntuu jälkimaussa enemmän. Alkumaistossa on reilusti kuplintaa ja aavistus makeudesta, mutta happamuus vie kyllä voiton. Kirsikkaa ei maussa oikein löydy. Kokonaisuus on happaman sekava, maussa on mehuisuutta, mutta ei kellarinmakua. Maitohappobakteerit viettävät makua vaarallisesti täyttävään punaiseen maitoon päin. IBU 5, 330 ml, 6.9 %, 3/5

Pühaste Luulu

Tarton Rüütlin olutkaupasta valikoitui mukaan yksi mieto Berliner Weisse, totta puhuen ihan vaan etiketin takia. Saunaolueksi tämän nappasin. Olut vähän likaisen oranssia, vaahto oli valokuvaankin liian nopea. Tuoksussa on jotain taikinaa ja luvattuja aprikooseja ja persikoita. Maku paljastuu poreilevaksi, miedosti happamaksi persikka- ja aprikoosiolueksi tai mehuksi, vähän marmelaadia on mukana. Ihan hyväähän tämä on, mutta aika mehumaista saunaolueksi. IBU 7, 0,33 l, 3 %, 3/5

Käbliku Naked Oats

Virolainen Oatmeal Stout on mustanruskeaa ja vaahtoaa komeasti vaalealla vaahdolla. Alastomien kaurojen tuoksun paahteisuuteen sekoittuu vähän kylmää kahvia ja jotain tunnistamatonta. Maku tukeutuu tuoksuun, lisänä on liian voimakasta poreilua. Jälkimaussa tuntuu alkoholin voimakkuus, mutta ei se varsinaisesti maistu. Maku on muuten pehmeä, makeus, paahde ja kahvi voittavat lopulta turhan poreilun. Jotain jännää tuossa maussa on. 0,33 l, 7,4 %, 4/5

NanoPruul Flamango Florida Weisse

Virolainen mango-olut ei vaahtoa erityisemmin. Väri on aika lähellä Hartwallin Jaffaa. Pullon pohjalle kertynyt sakka hulahti lasiin mukaaan. Lasissa samea olut kuplii pirteästi. Tuoksussa on ylikypsää persikkaa tai mangoa. Maku on yllättävän hapan, mangon makeuteen sekoittuu paljon poreilua ja tropiikin yön nuhjuisuutta. IBU 4, 330 ml, 4,6 %, 3/5 

Mufloni CCC IPA

Porilaisen panimon IPA on kolmen C:n IPA. Oluen isoveljellä on viisi C:tä. Isoveliolut on pitkään ollut vakio-ostos, kun sen on Alkon hyllyltä löytynyt. Viime aikoina isoveljestä on Alkossa muistuttanut vain tyhjä aukko hyllyssä. Nyt kun pikkuveli ilmestyi S-marketin hyllylle, niin kulmakarvat nousivat. Seinän takaa sitten Alkosta löytyi taas isovelikin. Kolme C:tä on kauniin oranssia, vaahto pitsittää lasin reunoja hiukan. Tuoksussa on humalaa, etiketti paljastaa C-kirjainten kooditukseksi Citra, Cascade ja Chinook. Tuoksussa on myös makeutta. Maussa humalat ovat ihan jykeviä, makeus katoaa takanäyttämölle. Jälkimaku on mukavan pistelevän katkera. Ihan pikkuisen on puumaisuutta tai sammalta ja lopuksi pientä ohuutta. On aika kultaiset muistot tuosta isoveljestä, vaikka ihan viimeisimmät otokset olivat pientä kyllästymistä tai pettymistä. Onhan tämä kunnon IPA, jos ei Alkoon saakka jaksa, niin S-marketista löyyy ihan hyvää porilaista IPAa. 50 cl, 5,5 %, 4/5

Brewski vs Spike Creamy Carousel

Ruotsalaisen Brewski-panimon etikettitaide on siirtynyt tyylikkääseen kapeaan tölkkiin. Tölkillinen löytyi Pienestä. Olut on syvän tumman punaista, vaahtoa on jonkun verran. Tuoksussa on vadelmamehua. Aikamoista mehua tämä on, vaikka kyse on kait Berliner Weissesta. Maussa on vadelmaa ja punaherukkaa. Mukavasti happamuus ja makeus tasapainottelevat. Onhan tällainen mehu kaukana perinteisestä olutkäsityksestä. Jotenkin ruotsalainen olut kuitenkin onnistuu koukuttamaan, kyllä toinen tällainen voisin Pienen terassilla mennä kevyesti. Etiketin on taiteillut @gingerman. 330 ml, 4,7 %, 4/5

Óllenaut Lumelausuja Foreign Stout

Olutkellarin perukoilta löytyi hyvin kypsynyt pullollinen virolaista foreign stoutia.  Lumikuiskaaja erottuu mustasta vain kirkasta valoa vasten katsottuna reunoiltaaa ruskeana. Vaahto on ohut sametti. Tuoksu on maltaista. Maku on kypsä, paahteinen mallas, vähän kirsikkälikööriä. Maussa on makeutta, outoa hedelmäisyyttäkin, kerroksellisuutta. Jälkimaussa humalat ilmoittavat valoittaneensa kitalaen. Pullolisen ostin kauan sitten Virosta. 330 ml, 7,9 %, 4/5