CoolHead Super Salmiac Double Licorice Triple Blackcurrant Smoothie Sour

Vapunaaton olueksi tarkan harkinnan jälkeen valitsin viikinreissun tuliaisen.  Viikin jääkaappien edessä paikalla ollut asiantuntija sanoi tätä buustatuksi versioksi alkuperäisestä, uskoin heti ja nappasin tölkillisen ostoskoriini.  Marjapuuronvärinen olut kuohuaa pinkillä, tuoksu on voimakkaan ja raikkaan marjainen.  Näkymä on kyllä aika pelottavaa tummaa vispipuuroa. Maku on jännä, ensin sitä mustaherukan marjaisuutta ja sitten sitä jonneteimuista, Supersalmiakkia, tai en kyllä itsekkään muista, mutta salmiakkia kuitenkin. Makea ja kirpeä yhtaikaa, ehkä doubleboosted versio jossa olisi tripla lakritsaa ja vähän vähemmän mustaherukkaa miellyttäsi enemmän. Yksi tällainen illassa riittää varmasti. 35P, 440 ml, 6 %, 3/5 

Valmiermuižas Riga Porter Blackcurrant

Vähän innostuneena Riian keskustan Black Magic Barin Riga Balzam valikoimista valitsin Valmiermuižasin olutkaupasta Mieran Ielan päästä tämän mustaherukkaportteirin. Väri on äärimmäisen tumman ruskeaa ja vaahto on kermaista ja kestävää. Tuoksu on paahdettua ja makeaa mallasta. Maku on maltainen, missä ne mustaherukat oikein on? Makeutta on, marjaisuutta löytyy myös, aika lähellä mämmiähän tämä liikkuu. Pieni katkeruus yrittää tasoittaa makeutta, mutta yleisvaikutelma on maltainen. 0,33 l, 6,5 %, 3/5

Mallassepät Salted Liquorice Blackcurrant Sour

Naantalilainen candy sour on vaaleanpunaisen oranssia, lähes vaahtoamatonta. Tuoksuu vadelmaiselta ja mustaherukalle. Maku on kirpeää, hapanta ja poreilevaa sitruunaa. Sitten lopuksi ilmestyy lakritsia jälkimakuun. Makeus ja happamuus kilpailevat makuhallinnasta, lopputulos on miellyttävä tasapeli. Onhan tämä erikoinen olut ja erikoinen makuyhdistelmä, pahaa tai tosi hyvää. 33 cl, 5,3  %, 4/5

Kimito Mehu Juicybrew Trouble Kveik Black IPA

Lauantai-iltapäivän olueksi valikoitui Alkosta löytynyt black ipa. Lasiin kaataminen keskeytyi nopeaan hörppyyn, kun kuohuminen kiihtyi liian nopeasti. Komea tiiviskuplainen vaahtohattu siitä syntyi mustan oluen päälle. Tuoksussa on paahdettua mallasta ja katajaa. Maku on tasapainoinen, maltainen, humalainen, olisiko mustaherukanlehti joka tuo vähän maanläheisyyttä. Hiilihapot kutittelevat kitalakea. Täytyy ostaa toinen samanlainen, bipaa ei ole koskaan liikaa tarjolla. 0,33 l, 6,5 %, 5/5 

Etko Purple Haze

Mustaherukkamustikka-souria maistelin St Georgen Wintergardenissa, ei ihan perusolutpaikka, ehkä glögi olisi sopinut paikkaan paremmin. Olut on väriltään punaista, purppuraa kait se sitten on. Vaahto on pinkkiä. Tuoksuu hapan mustaherukka. Maussa on happamuutta, ei liikaa kuitenkaan, oikeastaan vähän varovaisesti. Mustaherukka maistuu, tämähän on kuin glögiä. Vähän vaimea vaikutelma jää. Olisikohan tämän voinut juoda lämpimänä. 330 ml, 4,5 %, 3/5

Mikkeller Weird Weather Non Alc Hazy IPA

Joku mielenhäiriö taisi tulla Tallinnan Koht-baarin kaupassa, kun nappasin tällaisen alkoholittoman samean vaaleankeltaisen IPAn maisteltavaksi. Tuoksu on terävän marjainen, karviaisia ja mustaherukkaa sammuneella ananaksella, mitä sen nyt lieneekään. Maku on voimakkaan ehkä vähän pistävänkin sitruunainen ja reippaasti humalainen, melkein voi tuntea humalakäpyjen kellunnan. Humalat eivät ole kauhean katkeria kuitenkaan. Erikoinen taidonnäyte oluenpanemisesta, mutta miksi. Käsittääkseni oluesta on myös vahvempi versio olemassa, jos molempia olisi tarjolla niin varmasti  nappasin sen vahvemman. Aika reippaat hiilihapot kutittavat kivasti, kyllähän nuo humalat vaan lopulta vähän katkeroituvat. Vielä lopuksi mausta paljastuu kalkkisuutta. 33 cl, 0,3 %, 3/5

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Sambo on venäläinen kamppailulaji ja virolainen sour-olut. Olut on ruskenpunaista ja reipas kaato muodostaa nopean kuohunnan lasiin. Oluen panemisessa on käytetty maitohappoa, mausteena mustaherukkaa ja kirsikkkaa. Tuoksussa on mustaherukkaa, happamuutta. Maku on marjainen eli mustaherukallinen. Happamuus tuntuu jälkimaussa enemmän. Alkumaistossa on reilusti kuplintaa ja aavistus makeudesta, mutta happamuus vie kyllä voiton. Kirsikkaa ei maussa oikein löydy. Kokonaisuus on happaman sekava, maussa on mehuisuutta, mutta ei kellarinmakua. Maitohappobakteerit viettävät makua vaarallisesti täyttävään punaiseen maitoon päin. IBU 5, 330 ml, 6.9 %, 3/5

Hallo Ich Bin Berliner Weisse Cassis

Pieni flunssanpoikanen on yrittänyt hiipiä systeemiini, perimätiedon mukaan mustaherukkamehu on sille myrkkyä. Mikkellerin olutkerhon laatikosta löytyi tällainen berliiniläistyyppinen mustaherukkainen vehnäolut. Tuoksu on vähän tympeä, esanssimainenkin, vähän fiilikset laskivat. Väri on kyllä mahtavan täydellisen punainen, vaahto värjäytyy pinkiksi. Maku nostaa pisteitä. Vähän hapanta, mutta makeutta riittää hampaiden tahmaamiseenkin. Marjainen, raikas, no onhan tämä parasta juomaani mustaherukkamehua. Alkoholiprosentti on alhainen, joten ollaan kyllä lähellä mehua. On tämä myös parhaimman makuista flunssalääkettä. Finrexinin on kyllä pakko parantaa makuaan. Hallo-sarjaan kuuluu muillakin tavoin maustettuja oluita, voivatkohan ne olla tätä parempia? 500 ml, 3,7 %, 4/5

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Oluesta näyttää tulevan punaista, jos siihen laittaa mausteeksi kirsikoita ja mustaherukkaa. Virolaisen panimon, neuvostoliittolaisen kamppailulajin mukaan nimetty(?) sour on todella punainen. Tuoksu on erikoinen, vähän kuin nuuhkaisisi juustopöytää. Etiketti kertoo että valmistuksessa on käytetty maitohappobakteereja. Oudolla tavalla mehumaisuus on ihan ok. Happamuus taipuu marjojen ja makeuden yhteydessä ihan mukavaksi kokonaisuudessa. Hörpätessä tuo juustopöytä tunkee liikaa esille. Erikoisuudessaan aika mieltäjakava olut, ihan hirveä outous tai kuningasten herkkua. IBU 5, 330 ml, 6,9 %, 4/5

Sori Brewing Midsummer Melancholy

Sori Brewingin pietarilaisen AF Brew-panimon kanssa panema abnormal baltic porter on mustaa kermaisella vaahdolla. Tuoksu on houkuttelevan suklaisen kahvinen. Maku on paksun täyteläinen, kahvi on huolella tummapaahdettua. Join oluen marraskuisen kesän kunniaksi kylmänä, ehkä se antoi oman vireensä itsemurhaoluelle. Vahva olut lämmittää paahteellaan ja suklaallaan, keskeltä paljastuu viileän vaniljan virtaus. Makeaa on sopivan niukasti, mustaherukkaa löytyy taustalta ryyditykseksi. Maku on oikeasti täydellinen. IBU 30, 33 cl, 11 %, 5/5

Panimo Hiisi Kratti

Tänään oli töissä puhetta Jyväskylän uuden lukion benchmarkkaamisesta, Panimo Hiiden osuutta asiassa ei voi väheksyä. Ehkä siksi olutkellarista nousi testattavaksi jo vähän entuudestaankin tuttu marjaisa ja pirtsakka saison. Olut tuoksahtaa puiselta, väri on ruusunmarjanpunainen ja vaahto on katovainen. Pullonpohjalle jää hiivaa. Etiketti kertoo puolukasta, josta väri ja mustaherukasta josta makua. Tätä ehkä riittäisi sellainen pikkupullollinen, tuo mustaherukka vähän ahdistaa, mutta pikkutilkka puisenmarjaisaa happamuutta kerrallaan uppoaa tämä kirpeä olut. 10 IBU, 8 EBC, 330 ml, 5,5 %, 3/5  

Suomenlinnan B Weisse Foil Hat

Alkon käsityöläisoluiden erikoisuus oli mustaherukalla maustettu berliner weisse. Kauniin punainen olut on hapanta ja kuivaa. Ehkä tämä tosiaan kaipaisi jonkun makusiirapin vähän antamaan makua, sillä jotenkin tästä vaan tulee mieleen lapsuuden mummulan mehut, kun toiveissa olisi ollut Roope-limsaa. Tuntuma on liikaa mehuinen jotenkin intensiivinen, mutta silti ohut ehkä vetinenkin. 0,5 l, 4,9 %, 2/5

Pajavasara portteri

Tampereen Tornihotellin Paja Barin ja Pyynikinkösityöläispanimon yhteistyön hedelmää nautittiin hulppeissa maisemissa hotellin 25. kerroksessa olevassa baarissa. Portteri on sahtinen ja liemimäinen. Mustaherukkaa viipyilee poskissa. Maailma tai no Tampere on ihan erinäköinen ylhäältäpäin katsottuna, pienemmältä ainakin näyttää. Olut tietysti maistuu hyvältä, johtuukohan siitä korvat ilmoittivat hississä olemassaolostaan. Lempeää, mutta vahvaa. 0,33l, 8,8%, 5/5