Lehe Black IPA

Tartontuliainen on mustaa ja vaahtoaa beigenä. Tuoksu on jotenkin sekava, kuiva, maltainen ja humalainen. Maku on samanlaista, vähän salmiakkia, hiilihappoa on reilusti. Kokonaisuus on aika kuiva, vähän tuhkainen. Musta-ipa on kyllä aina hyvää, eikä tämä ole mitenkään poikkeus. Paahdetta on enemmän kuin humalia, jotenkin jälkimaku on kermaistakin ja vähän hedelmäistä. Ensihörpyssä on vähän sulateltavaa, mutta lopuksi paljastuu panimon laatu, aika täydellistä, olisiko hiilihappoa vähän liikaa tai vaan juuri sopivasti. IBU 69, 330 ml, 6,5 %, 5/5

Zlatý Bažant Špeciál Hurbanovská IPA

Bratislavalainen matkamuisto on slovakialaiseen tyyliin matala-alkoholista, vaaleankultaista valkealla kuohuavaa olutta, ipaa kuitenkin. Tuoksu on heikohko, mallasta, humalaa ja kukkia. Maku on aika suoraviivainen humala plus mallas, toisaalta ei oluelta voi oikeastaan muuta vaatiakaan. Humalat maistuvat jälkimaussa, mutta kokonaisuus on jotenkin ohut ja hiilihappoinen. 500 ml, 4,1 %, 3/5

Olarin Barley Grind Pils

Piti mennä bingaamaan että mikäs oluttyyli on barley grind, se paljastui kuitenkin Donny Barleyn skeittitempuksi, olisihan siihen ollut vähän vihjettä espoolaisen tölkillisen etiketissäkin. Olut on hippusen sameaa kultaa, aika vaaleaa. Vaahto on todella hieno samettimatto valkeana. Tuoksusta löytyy mallasta, vähän hedelmäistä parfyymiä. Maussa on mallasta, sitä sekoittaa reipas hiilihappoisuus. Katkerot esiintyvät setin viimeisenä. Hiilihappoja on liikaa. 440 ml, 5,3 % 3/5

Olarin China White Rice Lager

Nimensä mukaisesti melkein valkoista tai no vaaleankeltaista riisilageria Espoosta maistelin loppuelokuun lämpimän illan kunniaksi. Olut vaahtosi kirkkaalla valkoisella vaahdolla, joka katosi nopeasti. Tuoksuu vähän kuusivanerilta. Maku on hiilihappoineen aika ohut. Maku on keksimäinen ja hennosti humalainen. Riisin mainitseminen oluen nimessä laittoi vähän varoitusvaloja päälle, ehkä se myös oli aiheellista. Mukavaa rapsakkuutta ja puumaisuuttakin riisistä huolimatta jälkimaussa, maussa itsessään on jotain liimamaista, onkohan se riisiä. 440 ml, 5,4 %, 3/5

Baladin Isaac

Alkosta löytyi tutunoloinen pullollinen, tunnistin pullon muodosta italialaiseksi, mutta panimo olikin ennestään tuntematon. Witbier on oranssia valkealla pienellä vaahdolla. Tuoksussa on mandariinia ja vähän mausteita. Maku on sitrushedelmäinen, oloinen ja mausteinen. Hiilihappoisuus tuntuu huulissa. Jälkimaussa löytyy hedelmien joukosta vähän hiivoja. Join oluen takaterassilla illansuussa, olut sopisi paremmin kuumemman iltapäivän tunnelmaan puheensorinan täyttämälle rantaravintolaterassille. 330 ml, 5 %, 4/5

Bujska Pivovara San Servolo APA

Rovinjin majoituspaikan terassilla rauhoituin ja maistelin Konzumista ostamani kroatialaisen meripihkan värisen apan. Tuoksuu makeilta ja kypsiltä hedelmiltä. Valkoinen  vaahto katoaa nopeasti. Vähän simamaista, mutta maku on jotenkin ohut, hiilihappoisuuttako se on. Maussa on sitruunaa ja männynneulasia, olut paranee hörppiessä. Ei ole ainakaan liian makeaa. 0,33 l, 6 %, 4/5

Olutmylly Mylläri Citra IPA

Tammelan K-marketin hyllystä etsin paikallisia oluita ja yksi ainakin hyppäsi ostoskoriin. Ipa on kuulaan keltaoranssia ja sen vaahto on valkeaa. Tuoksuu vähän vaneritehtaallle tai kuuselle ja enemmän hedelmäiseltä, makealta sitruunalta. Suutuntuma on hiilihappoinen, maku on lempeän sitruunainen, taustalla on kuitenkin humalaisuutta. Jälkimaussa vähän pullaa. Hiilihapot nostaa oluen kielen päälle. 440 ml 5,0 %, 4/5

Paloaseman Aavikko Dry Hopped Lager

Pusulassa pysähdyin vakiopaikassa eli Pikkuomenassa, sen hyllyltä löytyi vielä nummilaisen panimon oluita, joita nappasin matkamuistoksi taas. Kuivahumaloitu lager oli tuopisssa kirkkaan keltaista ja vaahto tymäkkä valkoisuus. Tuoksuu kuusiselle sitruunalle tai greipille ehkä. Maku on varmasti aavikontallaajalle mitä maistuvin, humalaista rapsakkuutta on reippaasti, hiilihappoakin löytyy. Maku on täyteläinen ja kyllä tämä maistuu koleana hämäläisenä toukokuun perjantainakin. 0,44 l, 5 %, 5/5

Brutal Brewing Pistonhead Kustom Lager

Ruotsalainen lager on tölkitetty tyylikkäästi. Oluen ulkonäkö on kirkas ja ruskea tai kultainen. Vaahtoa syntyy vähän. Tuoksu meni jotenkin ohi, maltaiselta tuoksuu maistelun jälkeen. Maku on maltainen, mutta ei liian makea. Humalat tuntuvat jälkimaussa ihan mukavasti. Hiilihappoa on kohtalaisesti tai paljon. Tölkin ostin S-marketista. 440 ml, 4,6 %, 3/5

La Superbe West Coast IPA

Ranskantuliainen  kuohusi kauniin tiiviillä valkoisella vaahdolla. Väri on sameaa oranssia, jotenkin vähän likaista. Tuoksuu hedelmiltä. Kielellä jää sitruunan kirpeyttä, kun hiilihapot pirskahtelevat ennen jälkimaun humalaisuutta. Aika tyhmää juoda tätä kuivahkoa ipaa marraskuussa, kun tätä pitäisi juoda eteläranskalaisessa helteessä heinäkuussa. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Anderson's Mr. Peanutbutter

Virolainen stoutti kaatui lasiin ohuenoloisena ruskeana, lasissa väri oli kuitenkin aika mustaa. Tuoksui heti maapähkinävoille. Kovasti oli hiilihappoa kuohumassa, joten vaahto katosi nopeasti. Ensihörpyssä tuoksuu ja maistuu tuhka. Mihin se maapähkinävoi katosi, no kyllähän sitä vähän kuivuuden takaa löytyy. Tarkempi etikettiin tutustuminen paljastaa että nimestään huolimatta tässä ei olekaan maapähkinävoita vaan paahdettua pähkinöitä ja suolaa, se jotenkin selittää kuivan tuhkaisuuden. Jotenkin sekava kokonaisuus, suolaisuus ei miellytä. 0,33 l, 5,9 %, 3/5

Kräftwärk Vee All

Light-pommacin värisen oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. Lenkkeilyn ja saunan jälkeen vedenalaisuus tuntuu tutulta, joten kaadoin virolaisen vehnäoluen lasiin ja maistelin palautusjuomana. Tuoksu on hedelmäinen, nallekarkkinen. Maku on karamelliä ja makeita hedelmiä. Hiilihappoa on reilusti. Hefeweizen lukee etiketissä, mutta makuelämys on aika reippaasti kevyempi. Palautusjuomana toimii oikein hyvin. 33 cl, 5,0 %, 3/5

Anderson's Darknight Bourbon BA

Olutkellarin perukoilta nappasin tartolaista olutta, barley wineähän se olikin. Barley wine on aina vähän pelottava maisteltava. Mutta vahalla suljettu tummaetikettinen pullollinen on nähtävästi ollut Tarton olutkaupassa vastustamaton ostos. Tynnyrikypsytetty olut on mustaa ja raskaasti liikkuvaa, vaahto on tumman ruskeaa. Tuoksussa kypsät tummat hedelmät ponnistavat kahvin ja bourbonin takaa esille. Maistuu alkuun alkoholia ja makeaa mallasta, alkoholi kääntyy viskin suuntaan ja maltaan takaa kuplii reilusti hiilihappoa ja paahteisuutta ja suklaata. Alkoholia on liikaa, mutta kokonaisuus on tyylikäs. 0,33 l, 14,8 %, 4/5

Cerveja Super Bock Selecção 1927 Munich Dunkel

Jääkaapista löytyi vielä yksi lissabonilaisen supermarketin olutvalikoiman aarre. Ruskeaa olutta ja vähän valkeaa vaahtoa. Hiilihappoa riittää. Makeaa mallasta ja paahteisuuttakin vähän, jälkimaku on kuivempaa, yhdistelmä on onnistunut. HIilihapot ottavat sopivasti etäisyyttä kotikaljaan. 33 cl, 6,0 %, 4/5

Brower Piwna Pszeniczne

Gdanskin joulutorilla nappasin paikallisen puoliksi kadonneen panimon vehnäoluen. Kirjahyllyn siivouksen yhteydessä meinasi pullon pohjalle jäädä valkoista hiivaa, mutta kaadoinpas senkin lopulta mukaan. Väri näytti alkuun kirkkaalta siideriltä, hiivat vähän samensivat tunnelmaa. Tuoksussa on neilikkaa.  Aika hiilihappoista, vähän hedelmäistä ja sitruunaista, kevyttä vehnäisyyttä ja hiivaisuutta vain, tarkkaan harkiten jopa limonadimaista. Helposti tätä joisi  kapealla festivaalipenkillä toisenkin.  Pullollinen, 5,4 %, 3/5 

Browar Piwna Piwo Sezonowe

Piti sitten kuitenkin poiketa Piwna-kadun Hola Tapasissa, listalla olikin vain kolme olutta, joista Pilsin maistelin eilen. Pszeniczenen ostin matkamuistoksi, joten valinta oli kausiolut, jonka tyyli ei oikein selvinnyt. Tarjoilija sanoi että kyseessä olisi tumma ipa. Olut näyttää aika vaalealta mustalta, vaahto viittaa vähän ipaan.  Maku on hiilihappoinen reilusti, vienoa hiivaisuutta, vähän kalkkia, intensiteetti on aika ohut. 400 ml, 3/5

Kakola Atelier 12 DDH IPA

Kakolan panimon myymälästä kesällä ostin matkamuistoksi vaalean keltaista IPAa. Tuoksu on hedelmäinen ja lempeästi humalainen. Maku on sitten kuivempaa humalointia, aika terävää hiilihapotusta. Jokaisen hörpyn aluksi hedelmäisyys kurkistaa, sitten humalat ja hiilihapot. Hyvää, selkeää, humalaista olutta. 330 ml, 5,9 %, 4/5 

Kakola Atelier 10 Raspberry Blackberry Brett Ale

Lauantai-aamu lähti yllättäen käyntiin pienillä maalaustalkoilla ja päivän jälkeen talkoo-olut oli vähän erikoisempaa bretta-hiivalla käytettyä turkulaista hapanolutta. Väri on limunadimaista punaista, vaahtoa ei löydy. Tuoksusta erottuu hiiva ja marjat. Suussa olut on hiilihappoista, mikä paljastuu myöhemmin mukavaksi. Maku on vahva ja täyttävä, hapanta vadelmaa, jota hiivan tuoksu täydentää joka hörpyllä. Kokonaisuus on virheetön. Ei sovellu talkoo-olueksi. 330 ml, 6,5 %, 4/5

United Gypsies Hard Day's Night Czéch-style Pils

Käväisin Lohjalla panimolla ja nappailin jääkaapeista kokoelman oluita, niistä lenkki- ja saunaolueksi valikoitui pilsneri. Olut kuohuaa asiaankuuluvasti valkoisena ja itse olut on kirkkaan oranssia tai keltaista, loppukaato on tosin sameampaa. Tuoksussa on mallasta. Maku on maltainen, heinää ja vähän katajaa. Hiilihappoisuus on napakkaa. Humalat kuivaavat suuta, pientä kalkkia vilahtelee. Olut loppuu liian nopeasti. Etiketti on hiukan tylsä. 0,33 l, 5,2 %, 4/5

Iso-Kallan Irish Coffee Stout

Kuopiolainen olut on mustaa ja vaahto on kermainen ja se kestää pitkään.  Tuoksu on kahvinen ja paahteinen. Maku on sama, hiilihappoja on lisäyksenä aika paljon. Maitosokerin makeus on balanssissa

paahteen kanssa. Viskitynnyrikypsytys tuntuu aavistuksena, olisiko jälkimaussa vähän Fazerin punaista. Kyllä tuohon hiilihappoisuuteenkin tottuu lopulta, vaikka se hörpätessä vähän yllättää. 0,33 l, 5,3 %, 5/5