Tallinnan Kopli-kadun St Vitus -baarin hanavalikoimasta valitsin talon omaa vehnäolutta. Samean oranssia olutta vaalealla vaahdolla, joka tuottaa hiivaista tuoksua. Maku on vehnäistä tai vähän pullaista, sitrusta ja makeutta. Sitrus kääntyy vähitellen banaaniksi. 0,5 l, 5,0 %, 4/5
Terassin öljyämisen jälkeen teki mieli olutta. Olutkellarin kätköistä löytyi coloradolaista ipaa. Olut on tasaisen kultaista ja vaahto on valkoista. Tuoksu on hedelmäinen, appelsiinia, makeaa. Maku on havuinen, kuivahko, appelsiini on muuttunut greipiksi ja sitruunaksi. Mäntymehun jälkimaku on kuivan humalainen. 44 cl, 6,5 %, 4/5
Ruotsalainen black ipa on hennosti punertavaa ruskeanmustaa, mukavasti beigellä vaahtoavaa paahteelle ja humalalle tuoksuvaa olutta. Paahteisuutta täynnä olevan kapean tölkillisen ostin Hämeensaaren Citymarketista. Jälkimaku on humalaista katkeruutta. On kyllä onnistunut yhdistelmä ipaa ja portteria, jälkimmäistä on ehkä enemmän. Vähän liian pieni pakkauskoko kertoo että on hyvää. 33 cl, 7,5 %, 4/5
Hämeensaaren Citymarketin olutvalikoima taas ilahdutti, valtava määrä oluita. Unkarin vaalituloksen innoittamana valitsin budapestilaisen lagerin, se on vähän sameaa kultaa, vaahto valkeaa. Tuoksu on viljainen. Maku on perinteisen ohrapirtelömäinen, vähän sopivaa ruohoista humalaa. Täyteläisyyttä on, mutta silti helposti valuu nieluun. Kiva humalaisuus antaa jälkimakua mukavasti. 440 ml, 4,9 %, 4/5
Oman työpaikan antimia löytyi vielä olutkellarista. Ruskea portteri kuohui komeasti samettisena, vähän jäi vielä hörpintäänkin viiksenmuodostusta. Tuoksu on maltainen, ministi mausteinen. Maku on pehmeä ja paahteinen, ensihörppy lupaa, mutta ei ihan vielä itse lunasta itse lupauksiaan. Kyllä on pehmeää ja vaivatonta, jotain pientä maustetta on jälkimaussa. Etiketissä lupaillaan lakritsaa, kai sitä vähän voi mausta löytää. Jos tämä tulisi työpaikan myymälään myyntiin, kyllä ostelisin. 0,33 l, 6,5 %, 4/5
Lohjalta ostin erilaisia oluita ja tämä belgi-ale oli jäänyt olutkellarin takahyllylle, josta sen sitten nappasin takaterassin aurinkoon. Aurinko meni heti pilveen, mutta olut ei. Väri on ruskeaa kultaa, katoava vaahto oli valkeaa. Tuoksu on voimakas, hiivainen ja kypsiä hedelmiä, makeaa mallasta. Ensihörppy on yhtaikaa ohutta ja täyttävää. Belgitunnelma on vahva, appelsiininkuorta ei ole vaikea tunnistaa. Alkoholi lämmittää, alun ohuus ja terävyys jää vahvan maltaan ja hedelmien takia unholaan. Sitten kun lopuksi jää vähän hapanta sitruunaa jälkimauksi, niin aika vaikea on tätä pisteyttää, miten tämä nyt ottaa. No nyt se aurinkokin alkoi taas paistaa. 0,33 l, 12 %, 4/5
Villajoyosan kauppahallista löytyi lopulta jotain erikoisempaa olutta Espanjan matkamuistoksi. Lähistöllä oleva panimo oli laittanut oluensa etikettiin värikkäitä taloja, kuten Villajoyosassakin oli. Välimeri-lagerin väritys on kupariin taipuva, vaahto katosi nopeasti. Tuoksu on mallas-hiiva-humala-valkoviini. Ensihörppy kertoo että voimakkaanoloista tai siis runsasmakuista. Aika hapanta ja vähän hiivaista, jotenkin vähän viinimäistäkin. Täyttää erikoisolut-kriteerit. 33 cl, 5 %, 4/5
Olvi toimitti taas näytteitä ulko-ovelle, repusta löytyi uutuus: iisalmelainen versio hämyisten brittipubien klassikko-oluesta, kuten etiketissä todetaan. Vaahto on paksu valkoinen kerros, joka vähitellen melkein katoaa. Oluen väri on kuparisen punertavaa, melko kirkasta. Tuoksussa on vienosti mallasta ja vielä miedommin humalia. Ensihörpyllä maistan tupakkaa, ei kuitenkaan sellaista entisten aikojen tuopin pohjalle tumpattua, vaan etäisesti jostain kaukaa leijuvaa. Oudosti, ehkä lasivalinnasta johtuen, saan jotenkin hienostuneen vaikutelman, vaikka se ei ole etiketin perusteella tarkoitus. Aika helppo kokonaisuus ja ihan miellyttävä, lopussa mukavaa katkeroakin ihan sopivasti, pehmeää ja vähän makeaakin ja kuivahtaneita hedelmiä. Joku Chelsea-ManC-ottelua hämyisän pubin screeniltä katsova brittikin varmasti tilaisi toisenkin. 0,5 l, 5,0 %, 4/5
Kuparinen espanjalaislager kuohuaa aurinkoterassilla valkoisella vaahdolla. Tuoksu on hennosti maltainen. Maku on suoraviivainen, mutta pehmeä, maltainen, miellyttävä. Ei ole kikkailtu, vaan on ihan mukavasti makua, jälkimaussa myös humalointia. 33 cl, 6,2 %, 4/5
Joululahjaksi saatu belgialainen quadrupel yllätti olemalla tumman ruskeaa, oletin etiketin värimaailmasta värin olevan vaaleaa, joten tölkin avaus vähän suurensi silmiä. Vaahto on vaalea ja se laskeutuu pieneksi renkaaksi lasin reunoille. Tuoksuu jouluisille hedelmille ja vähän ruisleivälle. Jäykähkön suutuntuman makupuoli on pehmeä, makea ja hedelmäinen, vähän siirappi tulee mieleen. Jälkimaku paljastaa alkoholia ja rusinaa. Tölkillinen on kyllä iso annos tätä makeutta, ei ole kovin nopeata juotavaa. 440 ml, 11 %, 4/5
Suosikkiolutkaupastani, Tarton Gambrinuksesta, ostettu ddh ipa on oranssia ja se vaahtoaa kauniisti valkoisena. Tuoksu kyllä vie Rüütlile, humalointi on aistittavissa helposti, sitruunapuun kuorta. Maku on alkuun jotenkin ohut, mutta jo ensihörpyn jälkihiessä se täydentyy. Pientä puumaisuutta on taustalla, edustalta löytyy hedelmiä, vähän makeutta ja katkeroa. Etiketti on tylsä. 0,33 l, 6,9 %, 4/5
Festbier-tyylinen olut lienee tarkoitettu oktoberfesteille, mutta nyt ollaan Hämeessä kerrankin ajoissa. Punaruskea olut on sameaa, vaahtoakin oli. Tuoksuun sekoittuu makeaa mallasta ja jopa vähän toffeeta. Maku on mallasvetoinen, makeaa hillitysti, puhdas kokonaisuus. Jotenkin yhtaikaa kevyttä ja täyttävää, maku on siis täyteläisen puolella. Sellainen terassi-illan helppo kitalaenkostuttaja. 0,33 l, 6,2 %, 4/5
Lepaanvierailun toinen tuliainen on kauniin samean keltainen ipa vaalealla vaahdolla. Tuoksu on vaimeasti raikas. Maku on perus-ipaa, humalointi on vähän lievää, vähän hiilihappoa, ihan sopivaa. Hörpyn jälkimaussa on mukava humalointi. Tuoksusta löytyy lopussa hedelmäkarkkia. Etiketti on kyllä oluen heikon osa. 0,33 l, 6,7 %, 4/5
Lauantai-iltapäivän nautiskeluolut on Tarton Gambrinuksesta ostettu Ceylonin kanelilla ja tonkapavuilla maustettu ruskean musta, ruskeana vaahtoavaa imperial stout. Tuoksuu mausteiltaan, vähän lakritsaa. Kaneli ja tonkapapu hallitsevat makunystyröitä, ympäristön täyttää täyteläinen mallas, vähän mämmiä, kahvia, sipaus suklaata ja alkoholin lämpöä. Maku on täyteläinen ja voimakas, mausteet hallitsevat reippaasti kokonaisuutta. Öljyinen kokonaisuus täyttää lauantai-iltapäivän nautiskeluoluen kriteerit heittämällä, vaikka onkin vähän outo. 0,33 l, 12 %, 4/5
Alkon hyllyltä löysin englantilaista, punaista ruis-ipaa. Värin on punertavan ruskeaa ja vaahto tiukka, samettinen, valkoinen katoava höttö. Tuoksussa on mallasta, makeaa, havuja ja sellaista tuttua ipaa. Maku on paksu, vähän hapanta, mäntyä, sipaisu sitrusta, lievää makeutta ja katkeroa. Eiköhän siinä ole aineksia riittävästi. Jälkimaku on aika karhea humalainen. 44 cl, 4,9 %, 4/5
Työviikon päättymistä päätin juhlistaa porilaisella ipalla. Väri on kaunis oranssiruskea ja vaahto tiukka ja valkoinen. Sen verran janotti että olut oli liian kylmää, katsotaan ehtiikö lämmetä. Tuoksussa on makeutta, humalaa ja metsää. Helposti tulee mieleen panimon klassikko CCCCC-ipa, ehkä olisi pitänyt maistella rinnakkain. Vaahdosta jää komeat pitsit lasiin. Maku on metsäinen, maltainen ja yrttisen humalainen, ei oikein ole hedelmäisyyttä. Ei ehtinyt lämmetä, eli ei ainakaan ollut pahaa. 440 ml, 7,0 %, 4/5
Alkosta ostamani saunaolut on todella vaahtoavaa samean keltaista englantilaista pale alea. Tuoksu on sitruksinen, vähän hillittyä mäntyistä humalaa on mukana. Maku lempeä, houkuttelee isoon hörppyyn. Maku on pehmeästi humaloitu raikas hedelmä, ehkä limeä ja kypsää ananasta, kirpeää ja pirteää on. Vaahtoa riittää uusintakaadollakin reippaasti, jälkihörpyissä pientä vetisyyttä. 440 ml, 4,6 %, 4/5
Puolalaisen stoutin etiketissä mainitaan pekaanipähkinät ja kookos. Etiketin takaa löytyy lähes mustaa olutta, ruskeata vaahtoa. Tuoksuu pähkinöilta ja maltaalta, ja vähän salmiakilta. Maku on pehmeä, mämmimäinen, makeahko, missä pähkinät. Kyllä sitä kookosta löytyy seuraavilla hörpyllä, erityisesti jälkimaussa. Makeuden ja pienen sukulaisuuden takaa kurkistaa lievä konjakki. 330 ml, 10,5 %, 4/5
Puolalainen ipa on oranssia ja se vaahtoa mukavasti valkoisena. Tuoksussa on makeaa, humalaa, vähän hiivaa ja hitusen hedelmiä. Ensihörppy on vähän ohut ja terävä. Maku on enemmän humalainen, vanhaa kunnon ipaahan tämä on. Humalan katkeruus alkaa kuivattaa kitalakea. Maltaan pehmeyttä vähän kaipaisin. 500 ml, 5,7 %, 4/5
