Andersonin joulukalenterista löytyi harmaaseen taittuvaa keltaista reippaasti kuohuvaa ipaa ja sen sitten päätin maistella vuoden viimeisenä oluena. Oluen nimen oletan olevan kunnioitus Billy Joelin biisille, kyllähän sekin sopii. Tuoksussa on sitrushedelmiä. Maku on neipamainen, reippaasti hedelmiä, vähän maanläheisyyttä, persikkaa ja makeaa sitruunaa. Humalat ovat aika teräviä, mutta silti leutoja. Jotenkin olut tuntuu ohuelta, alkoholi vähän lämmittää. 0,33 l, 7,7 %, 4/5
Lauantai-iltapäivänä Birgerissä piti ottaa vaan yksi olut, mutta erehdyin sitten ottamaan valokuvan belgialaisesta oluesta ja siitä tuli niin hieno että oli pakko sitten blogittaakin. Väri on punertavaa ja vaahto on samettisen tiivistä. Tuoksu on maltainen ja vähän hedelmäinen. Maku on täyteläinen, mallasta, hedelmät on yllättävän sitrusmaisia ja leipämäisyyttäkin on, makeus taittuu mukavasti lopun pieneen happamuuteen. Hiilihappoisuus raikastaa mukavasti. 0,4 l, 7 %, 5/5
Bratislavalaisesta 100-olutta baarista ostetun matkamuistotölkillisen etiketissä sanotaan että tonka- ja kaakaopapuja voisi olla tässä mustassa oluessa mausteena. Vaahtoaa maltillisesti tiiviillä kuplinnalla. Tuoksussa on tonkapapuja. Erikoinen papuhan tuo tonka on, en ole ikinä tietääkseni sitä maistellut muualla kuin oluessa. Sinne se sopii yleensä. Mausta löytyy tietty sitä tonkaa, ehkä kanelia ja jotain omenaankin viittaavaa. Suutuntuma on yllättävän ohut, makua on kyllä paljon. Suklaata ja kahvia olut vähän matkii. Pieni vetisyys tuo helppoa juotavuutta, mutta oikeastaan ei sitä tässä nyt tarvittaisi. Laktoosin tuoma makeus pysyy aisoissa. EIhän tämä nyt olekaan huonoa, vaan taidokkaasti tehtyä stouttia. 0,5 l, 6,5 %, 4/5
Andersonin joulukalenterin viimeisestä luukusta löytyi kuparinruskeaa, vaalealla vähän likaisella vaahdolla kuohuavaa olutta. Tuoksussa on mallasta, utuista makeutta ja hippusen humalointia. Miellyttävän matalahiilihappoinen märzen-tyylinen olut solahtaa nieluun helposti, uusi hörppy tarvitaan maisteluun. Maltaista makua riittää, ihan pieni katkero jää jälkimakuun. Oudosti sanottua mutta maku on täyteläinen, mutta jotenkin ohut. 0,33 l, 5,5, %, 3/5
Coloradossa pantu samea ipa ei ole ihan niin samea kuin mielikuvituksessani ajattelin. Vaahto on vaaleaa ja kestävää, oluen väri on kauniin oranssi. Tuoksuu sitruunan ja appelsiinin kuorta ja itse hedelmälihaa sisältävältä mehulta. Ensihörppy on humalainen. En tiedä miksi mutta haluan olutta arviodessa käyttä sanaa ylärekisterimäinen. Humalat on hitusen kireitä tai jotenkin ylärekisterissä, lopputuntuma on humalainen ja vähän greippinen, vähän ohutkin. 355 mL, 6,7 %, 4/5
Tyylikäs joululahjatölkillinen sisältää kirkkaahkon kultaista amerikkalaista valkoisella kauniisti vaahtoavaa ipaa. Tuoksu on kypsien trooppisten hedelmien juhlaa. Maku on yllättävän raikasta, alkoholi ei maistu ollenkaan, ihmeellistä. Makeus vähitellen siirtyy taustalle, kun humalan katkerot esittelevät itsensä. Arvioin joulupukillekin että nyt on varmasti hyvä olut ja niinhän tämä onkin. Miellyttävää hörpittävää, katkerot ovat maltilllisia ja ne maistuvat vähän mäntyiseltä jälkimaussa. Kiitos Lepanderi! 35,5 cl, 9,0 %, 5/5
Joulukalenteri vetelee viimeisiään, joten olutkellari on täynnä tartolaisen panimon oluita. Neipa on haalean keltaista, vaahto on heikohkoa. Tuoksu on vähän kuin hedelmäkarkkia, ihan houkuttelevaa kuitenkin. Maku on hedelmäinen ja aika makeakin, kun makea persikka ja mandariini pyörivät suussa. Jotenkin kevyt kokonaisuus, mallasta ei niin ole mukana, mutta pehmeää ja raikasta on. 0,33 l, 7,9 %, 4/5
Bratislavalainen matkamuisto on slovakialaiseen tyyliin matala-alkoholista, vaaleankultaista valkealla kuohuavaa olutta, ipaa kuitenkin. Tuoksu on heikohko, mallasta, humalaa ja kukkia. Maku on aika suoraviivainen humala plus mallas, toisaalta ei oluelta voi oikeastaan muuta vaatiakaan. Humalat maistuvat jälkimaussa, mutta kokonaisuus on jotenkin ohut ja hiilihappoinen. 500 ml, 4,1 %, 3/5
Tartolaisen panimon joulukalenterin luukusta löytyi vihreäetikettinen kurkkuolut. Heikosti samea kultainen läpikuultava olut kuohuaa valkoisella vaahdolla todella reippaasti. Tuoksu on kurkkuihin viittaava ja siinä on viittaus vaniljaan. Maku on vienosti hapan ja kurkun maku on vallitseva, vähän sellaista mummon kurkkusalaattia, multaisuutta, ihan vähän suolaisuutta. Kurkku on kyllä parempaa lautasella. 0,33 l, 4,3 %, 3/5
Kesäreissulta Viikistä ostamani jälkiruoka-stout on lähes mustaa, tumman ruskeaa heikosti kuohuavaa olutta. Olut jatkaa eilistä minttuolut-tarinaa. Tuoksusta löytyy mallasta, kypsiä hedelmiä vähän viiniäkin. Olut tuntuu suussa aika ohuelta, mutta maku on paksumpaa, suklaata ja lämmittävää alkoholia. Minttu maistuu sellaisena raikasteena. Vähitellen olut alkaa tuntumaankin paksummalta. Lauantai-iltapäivään tällainen kyllä sopii, jos vertailee eiliseen niin on tämä helpommin nautiskeltavaa. 330 ml, 10 %, 4/5
Joulukalenterin luukusta paljastui jo aiemmin vähän vahvempaa tartolaista mustaa, ruskealla kuohuavaa jälkiruoka-stouttia. Tuoksusta tulee mieleen After Eight. Olut tuntuu paksulta. Aika makeaa ja piparminttua on reilusti. Minttu kyllä hallitsee myös jälkimakua, makeutta on myös aika paljon, vähän mallastakin. Mennään aika äärirajoilla, annoskoko on kyllä vähän liian iso, mutta onko olemassa 16 cl tölkillistä. Alkoholi on onnistuneesti piilotettu, tummaa suklaata on. Melkein voisi jättää hampaidenpesun väliin. 0,33 l, 10,5 %, 4/5
Slovakialainen matkamuistolager kuohusi hienosti tiuhaa vaaleaa samettia. Tölkillisen päällä oleva prosentti viittaa kantavierteeseen, ei alkoholiprosenttiin, eli ihan tavallisesta lagerista on kyse. Väri on kauniin kultainen. Oluen ostin Bratislavan vanhan keskustan pienestä ruokakaupasta. Tuoksussa on makeaa mallasta. Maussa on häivähdys katkeruudesta, aika sopivaa saunaoluttahan tämä on. Maku jotenkin loppuu kesken. 550 ml, 4,6 %, 3/5
Kesäinen tuliainen Virosta oli red alea. Pikkaisen oli olutkellarin kirjanpito pettänyt, kun parasta ennen päivä oli mennyt yli. Ehkä siitä johtuen kuohunta oli reipasta. Olut on punertavan ruskeaa ja vaahto beigeä. Tuoksuttelu oli vaikeaa ensin, sitten kun vaahto laski niin tuokussa on reilusti mallasta ja sitten jostain tulee mukaan irtokarkkihylly. Maku on enemmän katkerampi kuin mikään karamelli. Saarenmaalainen olut kuohuaa vielä reilusti täyttökaadollakin. Ennakkoluuloista huolimatta tämähän oli mainio olut. 33 cl, 5,8 %, 4/5
100 piv -olutravintola tarjosi lepoa jaloille ja hanasta hedelmäistä ipaa. Olut on sameaa ananasta, vaahto on kiinteää valkoista. Tuoksu on appelsiinia ja ananasta, oikein reilusti. Maku on appelsiinia, sitruunaa ja greippiä, mallastakin vähän. Makeus taipuu pieneksi katkeriksi ja vähän happamuuttakin on. Nyt on olut kyllä aika lähellä appelsiinimehua. 0,4 l, 5,3 %, 4/5
Bratislavan Panska-kadulta löytyi pieni, porukkaa täynnä oleva olutbaari. Paristakymmenestä hanasta valikoin slovaki-ipaa. Utuista kultaa ja mikrokuplaista vaalea vaahtoa joka tuoksuu hedelmäiseltä humalalta. Maku on mäntyistä humalaa, vähän hedelmiä, pehmeää, jotenkin ohutta kuitenkin, ehkä terävää. Ohuen ja terävän taistellessa pehmeys voittaa. 0,5 l, 6,66 %, 4/5
Bratislavan Ufo-tornin baarin olutvalikoima ei ollut kovin laaja, mutta valikoin slovakialaista kultaista lageria. Vaahto on komea. Tuoksu ja maku on maltainen, jotenkin vähämakuinen eli vetinen. Voisin vannoa että lounaalla nauttivani samanlainen pilsneri oli parempi. 0,33 l, 5,0 %, 3/5
Bratislavan iltapäivässä ei ehtinyt montaa askelta ottaa, kun piti pysähtyä Urban Houseen lounaalle, taululla näytti olevan muutama olutkin, joista tarjoilijan suosituksesta valikoitui slovakialaista lageria. Vähän sameutta on kultaisuudessa, vaalea vaahto on tiivistä ja asiallista. Juoma hupeni hapankaalisopan kylkiäisenä vaivatta. Tuoksuttelu meni vähän ohitse, maltaisuutta taisi olla. Maku on humalainen, metallisuutta hitusen, vähän hiivaakin, maltaisuuutta, riittävästi katkeruutta, kunnon pilsneriä, ihan pirteää. 0,5 l, 4 %, 4/5
Joulukalenterista luukun takaa löytyi black ipaa. Olut kuohuaa reippaasti vaalean ruskealla kestävällä vaahdolla, olut on tietty mustaa. Tuoksussa on reippaasti paahdetta ja humalointia, pikkaisen kahviakin. Maku on paahteista humalointia, kuivuutta. Olut on nimetty tallinnalaisen olutreittaaja Fat Philin mukaan (yli 25.000 arviointia ratebeer.comissa). Paahteisuus kääntyy ovelasti raikkaudeksi, hämmentävää. 0,33 l, 6,5 %, 5/5
Joulukalenterin 2-luukusta löytyi virolaista imperial pale lager -olutta, mikä ei tietysti yllätä, kun Andersonin panimon kalenterista on kyse. Olut on mukavasti kuohuvaa, vaahto on valkoista, olut on aika sameaa kultaa. Tuoksuu syksyiseltä metsältä vaikka etiketissä on selviä jouluviitteitä. Maku on havupuumainen, olisiko sitä kuusenkerkkää, mukavaa pehmeyttä on kyllä, vähän hiivaa ja hiipivää kuivuutta. Ei tästä voi olla pitämättä. 0,33 l, 8.0 %, 5/5
Musta virolainen stout kuohuaa beigenä. Tuoksuu paahdetulta, kahvilta, maltaiselta ja utuisen makealta. Ukranalaisen sanonnan mukaisesti näitä auringonkukansiemeniä ei laitettu taskuun, vaan niitä on käytetty paahdettuna tässä paahteisessa oluessa. Maku pyörii samalla akselilla kuin tuoksukin, paahdetta, mallasta, kahvia, pientä makeutta, jälkimauksi kuitenkin kuivuutta. Loppua kohti olut paranee, tasapainoiseen makuun tottuu. 330 ml, 7 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
