Tallinnan majoituspaikan naapurissa oli sattumalta tutunoloinen pub, jonka omaa nimikko-olutta piti tietty maistaa. Ale on hienosti valkoisella vaahtoavaa ja väriltään kirkkaan kuparista. Tuoksuu maltaan makeudelle ja käsityöläisyydelle, aivan ohutta multaisuutta, hiivaa ja humalia. Maku on sama, mukavasti makeutta, pehmeyttä ja ripaus ruohoa. Ihan kelpo pubiolut on. 0,5 l, 5,2 %, 4/5
Goodmanin Alkon myyjän suosituksesta nappasin yhden belgialaiseen pikkujouluoluen. Väri on ruskeaa mahonkia tai meripihkaa, vähän punertaen. Vaahto pyrki rauhallisesti ulos jo pullosta, ja se on kestävää valkoista ja tiivistä. Tuoksu on voimakas, makeaa mallasta ja vähän karamellia hedelmävivahteella. Maku on maltainen, miedosti marjainen, maltillisesti mausteinen, tummaa sokeria, vähän kirpakkuutta, vähän sekava ja silti jotenkin miellyttävä. Kokonaisuus peittää alkoholin maun. Jouluolut taitaa olla aika vaikea kokonaisuus. 33 cl, 9,0 %, 3/5
Hetkeen ei ole tullut maisteltua laitilalaista olutta, S-marketin hyllyllä kiilteli länsisuomalaista pale alea tölkillinen, joten siirsin sen ostoskärryn suojaan. Kotona olut näytti lasiin kaataessa aika kupariselta ja kirkkaalta, vaahto oli liian nopea. Tuoksu on maltainen ja keksinen, jotain makeutta myös. Ensihörppy tuo mieleen ihan maistuvan ipan. Vähän greippiä, mallasta, vähän katkeroa, sitä jää jälkimakuunkin, vähän pisteliäästi. 50 cl, 5,6 %, 3/5
Tartolainen stoutti on mustaa kuin moottoriöljy, vaahto ruskeaa pienellä punoituksella. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Maku on mallasta, ruisleipää, paahdetta, vaniljaa, vähän kahvia ja suklaata. Nielaisun jälkeen rommi maistuu ja jää kieltä puuduttamaan. Makeaa tahmaa jää hampaisiin, alkoholi lämmittää pitkään. 0,33 l, 12%, 4/5
Panimo on jäänyt testaamatta ja internet-kuplassani olen ajatellut että ei ole ainakaan suomalainen. Nyt ymmärsin että on Kuopiosta, eli aika oikeassa oli hintchi. Nedipan väri kuultaa aurinkoisena keltaisuutta, vaahto on valkoista ja ohutta. Tuoksu on appelsiinimallasta. Ensihörppy vaan katoaa nieluun hymyillessä. Makeutta on sopivasti, humalat on lämpimiä, trooppisuus on läsnä, alkoholi ei maistu, kielensivuihin jää sopivasti puudutusta ja kirpeyttä. Nautin oluen lääkärin määräämän saunatauon päätteeksi. Raikas ja vähän nostattavaa tunnelmaa jää mielikuvaksi. 440 ml, 8,4 %, 5/5
Lohjalaisesta jääkaapista löytyi bipaa, pakkohan sitä on aina maistaa. Olut lienee hervantalaisen pubin tuotoksia. Väri on mustaa ja komea rusehtava vaahto on tiivis. Tuoksussa on mallasta, makeutta ja vähän lakritsaa. Ensihörppy kertoo ohuudesta, ehkä väri vähän laittaa odotuksia raskaammasta mausta. Humalointi on mietoa katkeruutta, hiilihappo terävöittää tunnelmaa. Ihan mukava tunnelma jää kokonaisuudesta. 330 ml, 5,5 %, 4/5
Goodmanin Alkon myyjä suositteli tsekkiläistä talvilageria saunajuomaksi. Ei tarvinnut kauaa suositella, tosin maistelin ilman saunaa. Olut on kirkasta kultaa ja vaahto on valkeaa, aika runsasta. Tuoksu on maltainen ja jotain karviaisia. Maku on pehmeän maltainen, aika kirpakkaa humalointia on. On tässä jotain marjoja sivumakuna, sovitaan että ovat karviaisia. Vähän sekava tunnelma jää kokonaisuudesta, jälkimaun mukavaan katkeruuteen sekoittuu viiltävästi vielä tuota takapihan marjapensaan piikkiä. 500 ml, 5,2 %, 2/5
Vantaalaisen panimon Belgiassa paneman puu-ipan ostin Tartosta ja toin sen sitten Hämeenlinnaan maisteltavaksi. Väri on samean kuparista ja vaahto tiivistä vähän likaista ja valkoista. Tuoksu on mieto vähän simamainen. Maku on vanha kunnon ipa, mallasta, hitusen sitruunaa, mäntypökköä, vähän katkeroa ja hitusen arvokkaan oloista tammea. Jälkimaku on katkeruutta, ei yhtään liikaa, vaan juuri sopivasti. 330 ml, 6,0 %, 5/5
Musta mausteinen stout tuo vähän joulutunnelmaa. Tuoksu on paahteinen ja mausteinen, no jouluinen ja vähän salmiakkia. Vaahto oli isokuplaista. Maku on kuin Maustemesta-käynnin ostoslistalta, anista, inkivääriä, muskottia, kanelia, neilikkaa ja mallasta. Vaikka lista on pelottavan pitkä, niin kokonaisuus on ihan makuhermoja miellyttävä. Jälkimaku on lempeä, vähän joulupullaa, jännästi salmiakkia taas. 330 ml, 7,8 %, 4/5
Punaruskea tartolainen kaatuu lasiin lauantaisaunan jälkeen. Vaahto on kuin cokiksessa. Tuoksu on mallasta ja karamellia. Maku on syvän maltainen, vähän löysä. Alkoholi tuntuu mutta ei oikeastaan maistu. Vähän korvapuustin makua erittyy lopussa. Kaipaan kyllä Pühasten vanhoja etikettejä. 0,33 l, 8 %, 3/5
Lohjan panimonkaupan jääkaapista valitsin punertavaa apinanhuuto-olutta. Jotenkin staattinen olut kuohuaa lasissa vähän, jotain partikkeleita jäi lasilliseen, mutta ei mitään tapahtumia. Tuoksu on hapan mallashumala, vähän sokerinenkin. Maku on tasapainoinen, humalat on ystävällisiä ja sopivan katkeria, makeutta on riittävästi, hedelmiä ei ole mitenkään liikaa. Jälkimakuun jää humalia ja vähän kuivuutta. On kyllä suunmakuinen olut. 33 cl, 6,5 %, 5/5
Vähän punertavaan taittava likaisenruskea viljandilainen savuolut kuohuaa kermanvärisenä. Savultahan se vähän tuoksahtaa, hitusen havua ja mallasta. Maku on maltainen ja savua on sopivasti, ei ala silmiä kirvelemään. Pehmeä ensimaku paljastuu vähitellen hiilihappoiseksi ja makeaksikin, täyttävää. Tätä sopii kyllä hörppiä, etiketti on komea. IBU28, 440 ml, 6,5 %, 4/5
Kreikkalainen apa on väriltään tummaa meripihkaa ja se vaahtoaa nopeasti. Tuoksu on karamelliä ja tropiikin hedelmiä. Maussa on mallasta, viljaisuutta ja pehmennyttä ja kypsähtänyttä hedelmää. Kokonaisuus on melko täyttävä, humaliakin maussa on mutta rauhallisesti, happamuutta on enemmän kuin makeutta. Jälkimaku on viljapellon syksyistä tuulta. IBU 40, 330 ml, 6,4 %, 3/5
Utrechtinreissulla opiskelin sen verran kieliä että uskallan väittää että belgialaisen tripelin nimi olisi suomeksi kultainen lohikäärrrrchme. Valkoisen pullon sisällys on ruskeaa, pienellä punaisuudella ja vaahto on tiivis keltaiseen taipuva samettikerros. Tuoksu tuntuu vähän vaimealta, mallasta ja hedelmiä. Maku on makeahko, hienostunut alkoholi jää hörpyn jälkeen kitalakeen lämmittämään. Mallasta ja vähäisiä marjoja sekoittavat hiilihapot, sokerisuus on hallinnassa. Jälkimaku on pitkä ja voimakas, ehkä tämä on kokonaisuutena vähän petollisen helppoa juotavaa. Pullollisen ostin Utrechtiin keskustan Jumbosta. 33 cl, 10,5 %, 4/5
Sekopäinen kuti löytyi Lohjalta. Olut on lasissa kuplivaa, punaruskeaa ja vienosti vaahtoavaa. Tuoksusta löytyy ripaus rusinaa ja hiukan hunajaa. Maku on jotenkin ohut tai hiilihapot hämäävät. Hunajalageriksi tämä ei ainakaan ole makeaa. Maku paljastaa vielä pähkinöitä. Jälkimaku on pitkä liuku ja siinä on häivähdys alkoholista. Lopulta alun ohuus paksuntuu vahvaksi maltaisuudeksi. Jotenkin bitterimäisen kokonaisuus on moniulotteinen, sellainen kevyt rauhoittumisolut. 0,33 l, 7,5 %, 4/5
Päivä uimarannalla vaati vähän rauhoittumista terassilla, juomaksi valitsin ennakkoon ajatellen täysin sopimattoman kreikkalaisen luostarityyppisen tupla-alen. Väri on ruskea, aika ruma mielestäni, vaahto on pikaista huntua lasin reunassa. Tuoksu on maltainen ja hedelmiäkin on linjoilla. Maku on makeahko, mallasta, etäisesti hedelmiä, on siellä vähän mämmiäkin ja belgihiivaa ihan hitusen. 330 ml, 6,5 %, 3/5
Juhannusreissun ensimmäinen pysähdys oli Lohjan United Gypsiesin panimolla, josta iltapalaksi nappasin mustaa, vähän kuohuavaa stouttia. Majoituspaikan astiavalikoima oli heikko, joten tuoksuttelu ei oikein tuottanut tulosta. Maku on yksinkertaisesti paahdetta ja mallasta. Ensihörppy jo kertoo että onpas hyvää. Paahteisuuden lisäksi mukana on kahvia ja hitusen suklaatakin. Jälkimaku lisää kattaukseen kuivuutta. Juhannukseen sopii hienosti yksinkertainen, vahva, tasapainoinen ja täyteläinen imperial stoutti. 330 ml, 11,0 %, 5/5
Suomalainen lager on kirkkaan kultaista, vaahto on pientä ja valkeaa. Tuoksu on makeaa maltaisuutta, etiketissä mainitaan katajanmarja, ehkä sitäkin on tuoksussa. Maultaan kokonaisuus on pehmeä, maltainen ja mitä nyt vielä, maltaisuus tuli jo mainittua. Ei tämä nyt ihan laihaa ole, mutta ehkä napsu humalointia lisää antaisi vähän enemmän ryhtiä. Etiketin ideoimana tämä sopi varmaan juhannusjuomaksi. Pieni katajanmarja lopulta pyörii hennosti jälkimaussa. EBU 20, 44 cl, 5,0 %, 3/5
Napolin lähettyviltä kotoisin olevan ruskean ipan ostin napolilaisesta baarista. Tuoksuu hedelmiltä ja makealta. Mallasta on. Maku lupailee vähän enemmän katkeruutta, mutta lempeät sitruunat ja makeat hedelmät hallitsevat. Jälkimaku on enemmän katkera, mutta lievää on tykitys, pientä puukalikkaa on jälkikaiussa. Ihan mukava kesänodotukseen sopiva olut soljuu kyllä nielusta alas ilman kitkaa. 33 cl, 6 %, 4/5
Tallinnalainen musta imperial stout ei kuohua. Nenässä havaitsee paahdetta, makeutta ja mallasta. Ensihörppy saa hymyilemään, makeutta on reippaasti, mallasta on riittävästi. Vaahterasiirappia olen maistellut lähinnä pannukakun kanssa, kyllä se tällaiseen herkutteluolueenkin sopii. Hitaasti tätä on juotava, ei tämä nyt ihan siirappista ole, mutta makeus on ainakin riittävää. Makean maltaan perässä hiipii vähän suklaata ja hippunen lakritsaa, kokonaisuus on täyteläinen. Pullollisen ostin panimon kaupasta. 330 ml, 12,5 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
