Vironmatkan tuliainen sai luvan juhlistaa takaterassin avaamista. Väri on samea vaalea meripihka, vaahtoa riitti, mutta se katoaa. Tuoksuu maltaalta ja humalilta, hedelmäkarkkeja on myös. Maku on maltainen ja aika pistävän humalainen, jotenkin sekava, lääkemäinenkin. IBU 27, 440 ml, 5,5 %, 3/5
Tallinnan Peetri Selveristä viime perjantaina nappasin etätyöviikon evääksi ukranalaisen yllätysoluen, nyt tiedän että etiketissä mainitaan että kyse on american red alesta. Olut on tumman punaruskeaa mahonkia ja vaahto on iso, tiivistä ja komeaa, vähän likaista beessiä. Tuoksu on maltainen, vähän kypsiä hedelmiä ja pähkinää. Maku on tuoksun linjoilla, mukana on myös kahvia, eli aika paljon on makuja. Makeaa ja samalla vähän humalaista, sopivasti. Tämä paranee joka hörpyllä. Jälkimaku on humalainen, houkuttelee hörppimään. 35 IBU, 0,33 l, 5,8 %, 5/5
Tarton matkan vakiopysähdys vaatii nyt vähän moottoritieltä poikkeamista, mutta Anna Kauplusissa on kuitenkin aina jääkaappi kylmänä ja jotain oudompiakin oluita. Nyt nappasin vaaleaa virolaista lageria, ei mikään erikoisuus tällä kertaa. Vaalea munkki on vähän kalpea kultaa, vaahto on katoavaista. Tuoksuu maltaiselta kukkakedolta. Maku on enemmän maltainen, makeutta on mutta se jotenkin peittyy. Melko tavallinen lager, alkoholiko se on joka tekee tässä ihan maistuvan. 0,5 l, 6,0 %, 3/5
Nokialainen pilsneri on nimensä mukaisesti kultaista. Vaahto on kaunis ja tiivis valkoinen lukko oluen päällä. Tuoksusta en saanut oikein kiinni kun nenä osui tuohon vaahtoon, joten siirryin maisteluun. Pilsneriä on selvästi, mukavan kuiva, rapsakka, mutta samalla jotenkin ohut. Mallasta ja vähän humalointia on rungossa. Hörpyn jälkeinen tunnelma on kuiva, vähän metallinen. 0,5 l, 4,5 tai 4,8 %, 3/5
S-marketin kylmähyllystä katselin että löytyykö sieltä sellaista punaista Koffia, ei osunut silmään mutta kultainen versio perinteisestä kansansuosikista löytyi. Olut on melko kirkasta vaaleaa meripihkaa ja vaahto on komea valkoinen ja tiivis höttö. Tuoksu on makea, melkein karamelliä. En ole perinteistä Koffia tainnut juoda hetkeen, mutta kyllä tämä jotenkin samoja fiiliksiä tuottaa, jotain nostalgista 80-lukua. Maussa on mallasta, jotenkin hedelmäinen vähäisesti, humalointia on vähän. Peruslageria. 50 cl, 5,0 %, 3/5
Kuopiolainen, uusiseelantilaisilla humalilla aateloitu pilsneri on kauniin kultaista ja vaahto on valkoista samettimattoa, niin kaunista. Tuoksu on makeahko mallasta ja reippaasti hedelmiä. Maku on maltainen, hedelmät jäävät pienen multaisuuden taakse, yllättävän kuiva. Maku on runsas, mutta se jotenkin päättyy melkein veitsellä leikaten, kun olut on valunut nieluun, lievä humala ehkä jää pyörimään poskiin. Tavallaan vähän raikas, mutta silti vaimeutta on ilmassa. 440 ml, 5,2 %, 3/5
Alkosta päätin ottaa testiin unkarilaisen oluen, olisko jouhevampaa kuin Unkarin poliittinen natovetkuttelu. Ulkonäkö on kultainen ja kirkas, vaahto oli vaaleaa katoavaisuutta. Tuoksu on makea mallas. Maku ei ole niin makea, mutta maltainen on, vähäisellä humaloinnilla. Maku on lähellä natovetkuttelua, mutta on himpun parempaa kuin ihan peruslager. 0,5 l, 5 %, 3/5
Hämäläisen osuuskaupan 120-vuotisjuhlintaan pantu lager on kultaista ja sen päällä on katoava komea vaahtokerros. Tuoksussa on vaimeana mallasta ja vähän makeutta. Maussa on pienenpientä katkeruutta, jälkimaussa myös samaa ilmentymää. Ihan mainio saunaolut, maltaan makeus hallitsee makumaailmaa suussa. Mukavan yksinkertaisen tyylikäs etiketti antaa vähän juhlatunnelmaa. 330 ml, 4,7 %, 3/5
Vielä näitä joulukalenterioluita riittää, parhaat on jätetty viimeisiksi? 70’s showsta tutuksi tulleen ukrainalaisen näyttelijän inspiroimana nimetty tartolainen imperial stout on mustaa ja vaahto on pikaista. Tuoksu on maltainen ja kyllä sieltä erottuu tonkapapujakin. Vaniljan raikkautta kaipaisi vähän enemmän, tonkapapu selättää vaniljat. Vanilja jää kyllä hörpyn jälkeen vähän pyörimään poskiin. Aromikas olut laittaa oikein maistelemaan, että mitä siellä oikein onkaan. Alkoholi lämmittää lopuksi. Makua on paljon, makeutta on reilusti vaikka kokonaisuus on tummaa paahdetta. 0,33 l, 11,1 %, 4/5
Kokosin uuden grillin, aika monta osaa siinäkin oli. Päätin palkita uurastuksen olutkellarin antimilla ja olihan siellä vielä yksi Bratislavan joulutorin hunajakojusta ostamani slovakialainen olut. Olut tuoksuu paksusti, vähän sekava kombo, lakritsia, mallasta ja vähän tuhkaa. Aika ohuelta olut vaikuttaa, mutta tumman ruskeaa ja melkein mustaa se on. Eipäs olekaan yhtään liikaa hunaja, vähän jää ainakin alkuun sitä kaipaamaan, aika tuhkaista tai kuivaa, mutta maltaista. Kokonaisuus ei ole ohut, vaan mieluummin täyttävä. 330 ml, 5,8 %, 4/5
Vaalean kuparinen pizza-ale vaahtoaa mukavasti. Olut on odottanut olutkellarissa pizzapäivää ja tulihan sellainen. Olut tuoksuu houkuttelevasti maltaiselta. Maku on enemmän humalainen, hippusen sitruksia, makeutta, hedelmiä ja havuja, mallasrunko on läsnä kyllä väkevästi. Helppo ja maistuva olut, ei ole mitään vikaa, mutta jotenkin vaan liian perus. Kyllä tämä varmasti sopisi pizzerian juomavalikoimaan. Nettisivuilla sanotaan että ananasta ei pizzaan kaivata. 0,5 l, 5,0 %, 3/5
Viikin panimon kylmäkaapeista ostettu imperial stout lepäsi olutkellarin nurkassa, joten päätin pelastaa sen. Olut on mustaa, valoa vasten koen näkeväni vähän punaistakin. Vaahto oli nopeaa. Tuoksussa on tietty kardemummaa, aika reippaasti, jotain minttuakin ja toffeeta. Maku on samoilla linjoilla, mallasta on paahdettu, kahvia vähön ja makeutta on ainakin riittävästi. Kardemumma tuo pullaa mukanaan. Alkoholi ei tunnu, joten jostain syystä hörppäilin isoja hörppyjä. Onko se tuo kardemumma, joka jotenkin saa samalla raikkaan tunnelman. Perin outo makuyhdistelmä on, mutta pakkohan on todeta että uppoaa eli hyvää on. 330 ml, 11 %, 5/5
Pitkän tauon jälkeen https://maapallokokkaus.blogspot.com/ palasi tsekkiläisen ruoan kanssa, joten pultsikin valitsi tsekkiläistä lageria. Presidenttipelikin on juuri sopivasti kuumimmillaan. Tsekkiläinen presidentti on kauniin kultainen ja kirkas, vaahto on vaalea ja pitsittävä. Tuoksussa on paljon mallasta. Maku on puhdasta tsekkiläistä lageria, maltaan makuun yhdistyy voinmakua, pientä metallia. Pitkä loppuliuku on enemmän humalien katkeroittama. Alkoholi katoaa vahvaan mallasrunkoon. Olin kyllä varma että tämä herkku on blogitettu, mutta uusi suosikki löytyi sitten, kun olikin makeahkon presidentin ensimaisto. 500 ml, 6,0 %, 4/5
Joulupukin säkistä olutkellariin lisäsin englantilaisen panimon viskitynnyreissä kypsytettyä lippulaiva-stouttia. Väri on musta ja vaahto on nopeahko beige. Tuoksussa on vaniljaa ja hitusen viskiä. Maku ei ole väkevää vaan aika pehmeää, maltaista makeutta. Viski on enemmän jälkipoltteessa, siinä on myös alkoholia. Miellyttävästi mukana on myös lämpimiä ja kypsiä hedelmiä. Kahvia ja suklaata maistuu viskin lisäksi, viski tuntuu kielellä, ihan kuin single malttia olisi oikeasti mukana. 375 ml, 13 %, 5/5
Joulupukin lahjapaketin viimeinen olut on saksalaista lageria. Ajattelin että pienen kuumeilun jälkeen on syytä palata perusasioihin ja kyllä tällainen helles on omiaan siinä. Olut on todella kirkkaan kultaista jopa vähän pelottavan läpikuultavaa. Vaahto on valkoinen ja se kestää mukavasti pitkään. Tuoksu on maltainen, ei oikein sitä jaksanut sen enempää tuoksutella. Maku on maltaan makeutta. Etikettinsä mukaisesti vähän tylsä peruslager, mutta toimiihan tämä. Hiilihappoja on reippaasti enemmän kuin humalia, jälkimaussa on vähän hunajaa. 50 cl, 5,3 %, 3/5
Lauantai-iltapäivänä Birgerissä piti ottaa vaan yksi olut, mutta erehdyin sitten ottamaan valokuvan belgialaisesta oluesta ja siitä tuli niin hieno että oli pakko sitten blogittaakin. Väri on punertavaa ja vaahto on samettisen tiivistä. Tuoksu on maltainen ja vähän hedelmäinen. Maku on täyteläinen, mallasta, hedelmät on yllättävän sitrusmaisia ja leipämäisyyttäkin on, makeus taittuu mukavasti lopun pieneen happamuuteen. Hiilihappoisuus raikastaa mukavasti. 0,4 l, 7 %, 5/5
Andersonin joulukalenterin viimeisestä luukusta löytyi kuparinruskeaa, vaalealla vähän likaisella vaahdolla kuohuavaa olutta. Tuoksussa on mallasta, utuista makeutta ja hippusen humalointia. Miellyttävän matalahiilihappoinen märzen-tyylinen olut solahtaa nieluun helposti, uusi hörppy tarvitaan maisteluun. Maltaista makua riittää, ihan pieni katkero jää jälkimakuun. Oudosti sanottua mutta maku on täyteläinen, mutta jotenkin ohut. 0,33 l, 5,5, %, 3/5
Slovakialainen matkamuistolager kuohusi hienosti tiuhaa vaaleaa samettia. Tölkillisen päällä oleva prosentti viittaa kantavierteeseen, ei alkoholiprosenttiin, eli ihan tavallisesta lagerista on kyse. Väri on kauniin kultainen. Oluen ostin Bratislavan vanhan keskustan pienestä ruokakaupasta. Tuoksussa on makeaa mallasta. Maussa on häivähdys katkeruudesta, aika sopivaa saunaoluttahan tämä on. Maku jotenkin loppuu kesken. 550 ml, 4,6 %, 3/5
Kesäinen tuliainen Virosta oli red alea. Pikkaisen oli olutkellarin kirjanpito pettänyt, kun parasta ennen päivä oli mennyt yli. Ehkä siitä johtuen kuohunta oli reipasta. Olut on punertavan ruskeaa ja vaahto beigeä. Tuoksuttelu oli vaikeaa ensin, sitten kun vaahto laski niin tuokussa on reilusti mallasta ja sitten jostain tulee mukaan irtokarkkihylly. Maku on enemmän katkerampi kuin mikään karamelli. Saarenmaalainen olut kuohuaa vielä reilusti täyttökaadollakin. Ennakkoluuloista huolimatta tämähän oli mainio olut. 33 cl, 5,8 %, 4/5
Bratislavan iltapäivässä ei ehtinyt montaa askelta ottaa, kun piti pysähtyä Urban Houseen lounaalle, taululla näytti olevan muutama olutkin, joista tarjoilijan suosituksesta valikoitui slovakialaista lageria. Vähän sameutta on kultaisuudessa, vaalea vaahto on tiivistä ja asiallista. Juoma hupeni hapankaalisopan kylkiäisenä vaivatta. Tuoksuttelu meni vähän ohitse, maltaisuutta taisi olla. Maku on humalainen, metallisuutta hitusen, vähän hiivaakin, maltaisuuutta, riittävästi katkeruutta, kunnon pilsneriä, ihan pirteää. 0,5 l, 4 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
