Mallaskuun Ol'Smokey

Mallaskuun savuolut kuohuaa komeasti, valkoinen tiivis vaahto on reilu ja kestävä. Väri on vähän samean ruskeaa. Tuoksussa on lievää leppälastusta lähtevää savua. Maussa on mallasta, mihin se savu oikein katosi, no on sitä vähän, mutta enemmänkin olisi mahtunut. Kyllähän se savuisuus sitten jää jälkimakuun pyörimään. Jälkimaku on voimakas ja ryydittää oluen oikein maukkaaksi. 33 cl, 5,5 %, 4/5

White IPA Hoppy Wheat Ale

Tallinan Peetri Selverissä ruokaostoksilla oli tietysti tsekattava oluthylly. Joskus siinä on ollut enemmänkin vaihtoehtoja vai olisiko vertailukohtana ollut Ülemisten Rimi. Hyllyltä kyllä löytyi uusia oluita ja Olvin väritölkkisarjaan oli ilmestynyt vaaleansininen uutuus. Ei kun oikeastihan tämä onkin tartolaisen A Le Coqin väritölkkisarja. Tölkki sihahtaa laimeasti, vaahtoa on jonkun verran, väritys on samean vaaleankeltainen. Tuoksussa on mietoa humalaa. Maku on vähän molemmista maailmoista vehnäolutta ja vähän IPAa, mutta onkohan molempia liian vähän. Sitruunaa on mukavasti. Olisi pitänyt toinenkin olut ostaa, helppoa janojuomaa, pienellä humalapotkulla. 0,5 l, 5,2, 3/5

Käbliku Uhhuuu

Iltapäiväolut Tartossa, vieläpä löytyi yksi uusi olutravintola. Emajõe Pruulikoda on kauppahallin alakerrassa ja olutvalikoima on virolainen. Käbliku panimo sijaitsee Tartosta vähän etelään, hienoja oluita sieltä yleensä tulee, eikä tämäkään ole poikkeus. NEIPA on samean oranssista. Sitrushedelmiä ja syvää makua, humalat on mukavia. Perjantai-iltapäivä olutkellarissa, nojatuoli on pehmeä, ei kiirettä, tuopissa hyvää olutta, kaiuttimista tulee Ed Sheeran -maraton, no oluen ja musiikin parittaminen on aika vaikeaa. Olut on kuitenkin täyteläistä ja voimakasta. Taidan ottaa toisen samanlaisen. Pint, 7,0 %, 5/5

Lehe Punane Ja Must Raspberry Porter

Tallinnasta Tartoon on 180 kilometriä, sen suorittamisesta palkinnoksi oli Lehe Pruulikodan vadelmaporter. Olut on mustaa ja siinä on tiivis vaalean vaaleanruskean kestävä vaahto. Paahteisuuden ja pienen suklaisuuden alta henkii reippaasti vadelma. Makeaus tahmaa huulta vähän kiinni lasiin. Kokonaisuus on pehmeä, samettinen. Humalaa löytyy lopulta hörpyn takaosasta, sitäkin jännästi vadelmat ruokkivat. Välillä jää miettimään että onko vadelmaa vähän liikaa, mutta sen maku on kuitenkin mukava yllätys joka hörpyllä, kun paahde joutuu sille antamaan tilaa ja humalat sitten yrittävät lopuksi pyyhkiä muilla pöytää. 330 ml, 7 %, 5/5

Lumi Brewing Mandarina Bavaria Single Hop Lager

Espoolaisen panimon lager on kirkasta ja vähäisesti vaahtoavaa, sillä ajattelin haihduttaa sähköisestä yo-kokeesta tulleita mietteitä. Tölkistä haistellessa erottuu hiiva, lasista vähän märkää pahvia. Mandarina viitannee humalalajiin, eikä mandariinin makua ole mitenkään erotettavissa. Maussa on heinää ja vähän tervaakin ja ripaus makeampaa sitruunaa. Jälkimaussa on vähän poreilevaa humalan katkeruutta, mukavasti. Kokonaisuus on toimivampi kuin osastensa summa. Tölkin taisin ostaa Espoon Sellon Citymarketista. 330 ml, 5,3 %, 3/5

Fiskarsin Panimo Will O' Wisp Wild Berry Sour

Fiskarsin hapanolut on punertaava, eikä se juuri vaahtoa. Wikipedian mukaan oluen nimi tarkoittaa virvatulta. Etiketin avainsana on spontaanihapanmäskätty, kuulostaa kyllä aika pahalta. Maku on hapan, mausteina on käytetty ruusunmarjaa, vadelmaa, karpaloa ja tyrniä, ei noita marjoja kyllä maussa pysty erittelemään. Makuja on mutta silti jotenkin ponnetonta. Jotenkin tulee mieleen sake, silloin kun luulee juovansa jotain viiniä. Sahtikin on makukartalla lähimaastossa, mutta vetisyyttä on liikaa. 33 cl, 5,2 %, 2/5

Raudonų Plytų Bocmano Ūsai Amerikietiškas IPA

Liettua Klaipedassa pantua amerikan IPAa kaatui lasiin perjantain kunniaksi. Olut on tumman oranssia ja tuoksuu hedelmäiseltä ja sokeriselta. Maku on hedelmäinen, sitruunaa, hapantahan tämä oikeastaan on. Uutta huikkaa ottaessa kyllä mallasta on reilusti, no makuja on paljon, ja ovathan osaset hienosti tasapainossa. Toisaalta makujen harmoniaan ei oikein pääse mukaan, on niin paljon maisteltavaa. Vähän simafiilis tulee mieleen. 22 EBC, 45 BU, 330 ml, 6,0 %, 3/5

Fat Lizard Saison Rose

Shampanjahiivaalla käytettyä saunaolutta oli ilo siemailla. Vaaleanpunaisen häivähdys on mukana värimaailmassa, vaahtoa on vähän. Tuoksussa ja maussa on vadelmaa. Hiilihappoisuus tuo mieleen  shampanjan hiivoineen. Mielikuva laittaa miettimään että tämän olisi voinut toisenlaisestakin lasista, pienempi annos kerrallaan. Kuivuutta ja hiilihappoa, vadelma maistuu tasaisesti. Humalat maistuvat vain aavistuksen jälkimaussa. Tätä voi ostaa juhlajuomaksi. 0,44 l, 5,5 %, 4/5

Mikkeller No Cow On The Ice Gluten Free

Työviikon päätteeksi yksi hyvä olut maistuu aina. Mikkellerin IPAn etiketissä on luisteleva lehmä jäällä vaikka nimi viittaa päinvastaiseen, ehkä etiketissä jää on vähän ratkeamassa, joten ehkä nimi sitten lopulta pitää paikkansa. Olut on tyylikkään ruskeanoranssia ja vaahto on tiivis ja valkoinen, kaunista. Tuoksussa on makeaa hedelmää. Maussa on hedelmäistä humalaa, persikkaa, makeutta, henkäys greippiä ja jälkimaussa humalia ja pientä kitkeryyttä, silti olut on lempeää niin kuin lehmän henkäys. Jälkimaku on sopivan painava. Kaikki on tasapainossa. 330 ml, 6,9 %, 5/5

Espoon Oma Panimo Verticom APA 25 vuotta

Joulupukki sujautti boksin Verticomin omia oluita. Pieni tutkailu paljastaa että serverifirma ei ollut alkanut itse panna vaan Espoon Oma Panimo on takapiruna. APA on vaahtoavaa ja se tuoksuu hedelmäiseltä. Väri on kirkkaan keltainen, mutta pientä sameutta. Maussa on vähän humalaa, vähän hedelmää ja vähän hiivaa.  Jälkimakuna on lämpöä, vähän liikaa hiivaa tai jotain puumaisuutta. 0,5 l, 5,5 %, 3/5

Stadin Panimo Modern Pils

Etiketin alatekstissä sanotaan että tämä oljenkeltainen valkoisella vaahdolla kuohuava juoma on uuden aallon pils-olut. Tuoksussa on ruohoa ja sitruunaa. Maku on puhdas ja virheetön. Uudenlaisessa pilsnerissä on enemmän sitrusta ja vähemmän humalaa. Kokonaisuus muodostuu helpoksi ja raikkaaksi, mukana pyörii jotain raikkaita yrttejä tai saunavihtaa. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Pühaste Guava Groove

Tarto oli taas mielessä, joten kaipuuseen avasin sitten tartolaisen hedelmäisen IPAn. Tuoksu on hedelmäinen, ananasta ja varmaankin guavaa. Vaahto on siisti valkoinen. Ulkonäkö on kamala. Oluessa pyörii jotain paakkuja ympäriinsä, hirveä pyöriminen, onkohan tuo jotain hiivaa. Maku on silti ihan maukas, hedelmäistä humala, makeaa, silmät kiinnihän tämä olisi pitänyt juoda. IBU 30, 0,33 l, 6,5 %, 3/5

Lumi Stonewater English Pale Ale

Taisin napata tämän oluen Sellon Citymarketista matkamuistoksi Espoosta. Tölkistä kaateassa olut kuohuaa reippaasti, hyvä kun lasissa pysyy. Valkoinen vaahto on vahva ja kestävä. Oluen väri on on vähän likaisen ruskea. Tuoksussa on makea mallasta. Maku on mallasta, lievää makeutta, puista pähkinää. Kuivuus vie loppua kohden voiton, mutta ihan lopuksi pähkinä ja maltaan makeus palaavat. Pubitunnelmaan ei nyt kotona päässyt, kyllä tämä olut pitäisi juoda hanaversiona. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Pyynikin Amarillo Pale Ale

Keskiviikkosaunan vilvoitteluun löytyi vielä yksi Pyynikin sponsoroima olut. Amarillo-humalalla ryyditetty pale ale on tumman oranssia ja vaahtoa on mukavasti, mutta katoavaisesti. Tuoksu on makeahko ja maltainen. Maku on katkera, maltainen ja hedelmäinen. Kokonaisuus on painava. Jälkimaussa on katkeroa. Vähän ristiriitaista tunnelmaa jää mieleen, hiilihappoisuus tuntuu keventävän, mutta jotenkin tulee viski mieleen. 500 ml, 5,3 %, 4/5

Olvi Export 5,2 %

Olvin sponsorilaatikon pohjalla oli vielä yksi olut. Export, varmaan on kyllä aikanaan antanut vähän paremman tunnelman, oikein vientiolut, vai mitä ihmettä tuo nyt tarkoittaa. Vähän sama juttu kun Otto-automaatilla lukee aina hetken että rahat tulossa, kyllä ne on siinä vaiheessa jo menossa. Olut on kauniin tasaisen kirkkaan tumman oranssia ja vaahto on tiivis valkoinen matto, joka kestää pitkään. Maku on tasainen kuin Maamme-laulu, ei laaksoa eikä kukkulaa. Ei löydy  virheitä eikä paljon muutakaan. Toimii varmasti parhaiten isoissa määrissä, jo ensimmäistä juodessa maku paranee loppua kohden. 0,33 l, 5,2 %, 2/5