Keskiviikon yömyssyksi nappasin olutkellarista mustaa, vienosti vaaleana kuohuavaa balttiportteria. Tuoksuu maltaiselta ja hivenen kaakaolle. Maku on paahteinen, maltainen ja kuten tuoksukin hitusen kuivan kaakaoinen. Maun paahteisuus ja maltaisuus ei käänny raskaudeksi, vaan tuntuma on jopa vähän ohut. Maku on silti täyteläinen, loppuluisussa humalointi antaa kirpakkuutta. Ei sisällä mitään yllätystä, vaan on kunnon perinteinen portteri. Etiketti kertoo että Poterman on muinaisten merimiesten uskomusten mukaan laivojen suojelija, jolle rakennusvaiheessa laitettiin lahjukseksi maston alle kultakolikko, ehkä pullollinen tätä olisi myös kelvannut. 440 ml, 6,8 %, 4/5
Pullollinen
keskiviikko 21. lokakuuta 2026
lauantai 17. lokakuuta 2026
Tired Uncle Orange Sabbath
Juovassa piti pysähtyä, kun kävely alkoi sopivasti vaatia taukoa. Hanasta nappasin appelsiiniportteria. Väri on mustanruskeaa ja vaahto on ohuehkoa. Kahvi tuoksuu. Suutuntuma on aluksi aika ohut. Kahvia ja ihan mukavaa humalointia, hiilihappoa, vähän blackipamainen. Paahteisuutta on, appelsiinia ei löydy. Ohuuden alta löytyy kuitenkin mallasta. Varmaan olisi parempaa vähän lämpimämpänä. 0,4 l, 5,9 %, 4/5
perjantai 16. lokakuuta 2026
Olarin Trippin' On Spruce Tips
Espoolainen kuusenkerkkä-ipa taidettiin valita vuoden olueksi, parempi siis maistella ennen vuodenvaihdetta. Olutta maistelin Haka-ravintolassa Kalliossa. Hanasta valutettu olut kuohuaa kestävällä valkoisella vaahdolla. Väri on melkein kirkasta oranssia, mutta sameaahan tämä on. Tuoksussa tuntuu kuusenkerkkä. Maku on alkuun aika makea, hedelmäinen, mutta humalat ottavat komennon ja pitävät kitalaen kuivana. Kuusipuu tekee oluesta metsäisen. Makua on paljon. 0,4 l, 6,9 %, 4/5


