Juhannusaatonaattona kävi Lohjalla panimokaupassa ostamassa tuliaisia, yhden ostin tuplana, joten saunan päälle maistelin kirkkaansameaa kultaa, jonka päällä oli pitsikerros. Tuoksu on trooppista hedelmää, houkuttelevaa. Maku on aluksi samalla linjalla, mutta lopuksi tunnelma vaihtuu vähän mäntyisempään tai ruohoisempaan. Kokonaisuus on pehmeä, täyteläinen ja raikaskin, pieni puumaisuus lopussa tuo ryhtiä tai toisaalta ei. Pappakin tykkää. 0,33 l, 6,5 %, 4/5
Juhannuspäivän juhlintaan sopi perinteinen sahti, tällä kertaa naantalilaisena versiona. Sitä ei tarvinnut säilyttää kylmässä, mikä on perinteiselle sahdille tyypillistä. Väritys on nimenmukaisesti tummaa suklaata, ei vaahtoa. Tuoksussa löytyy makea mallasta reippaasti, vähän banaaniakin. Täyteläinen olut muistuttaa että jotain tällaista on nautittu päivittäin Hämeen linnassa litratolkulla palkaksi joskus hämärällä keskiajalla. Katajaisuus on vähän piilossa, enemmän on maltaan makeutta. Jälkimaku on vähän jopa hapan. Alkoholit pysyy piilossa, kuten sahdissa on tapana. Makeaa on sen verran että lasi tuntuu tahmealta. Muistelen että joku sukulainen Tuuloksesta olisi sanonut että kunnon sahti menee jalkoihin. 330 ml, 9,0 %, 4/5
Kävin Katinalan lihakaupassa ostoksilla ja siellähän oli kylmähyllyssä paikallisia oluita, nappasin maisteluun delfiinirakkautta, uusiseelantilaista pale alea. Väri on kultaista ja kirkasta, vaahto käväisi valkoisena jättäen vähän haikuja itsestään. Tuoksussa on hedelmää, tupakkaa ja katkeroa. Maku on humalainen, vähän kuivahko, hedelmät ja humalien katkero on tasapainossa. Jälkimaku on miellyttävästi mäntypuinen. Kevyttä mutta makuisaa. Etiketissä mainitaan humalina olevan teiheke, southern cross ja wai-iti. 440 ml, 5,3 %, 4/5
