Mad Scientist Liquid Cocaine Double IPA

Csak a jó sör -olutkaupasta oli onneksi yksi olut jotenkin siirtynyt budapestilaisen majoituspaikan jääkaappiin, sille tuli käyttöä helteisen kaupunkikierroksen jälkeen. Nestemäinen kokaiini tuoksuu hedelmäiselle, vaahtoa on vähän ja väritys on kauniinkuparisen kirkas. Maussa huomaa että kokaiinin sekaan on kehittynyt reippaasti alkoholia. Helteisen päivän rauhoittamiseen tämä voi olla aika rankka valinta, mutta budapestilainen olut kyllä laittaa nauttimisen rauhalliseksi. Ehkä vähän viileämmän illan olut, nyt täytyy olla varovainen. Melkein pitäisi juoda rinnalla joku peruslageri, että voisi nautiskella tarpeeksi tästä humalapommista, sillä humalaa on reilusti. Humalat kuitenkin kääntyvät pehmeiksi. Mad Scientist -panimo on pakko laittaa muistilistalle muiden unkarilaisten nerojen rinnalle, Rubik ja kuulakärkikynän ja paprikan keksijät ja mitä niitä muita onkaan. 330 ml, 9 %, 4/5

First IPA

Budapestin ykkösrauniobaariin piti päästä uudestaan. Pari iltaa sitten tsekkasin paikallisen First-panimon pubin ja siellä kahvimukista nautittu Fake Coffee nosti panimon tuotokset odotusarvomittarissa tappiin. Szimpla Kertissä nautittu saman panimon IPA on aika kirkkaan oranssia ja vaahto on normaali. Tuoksu on miedon havuinen. Maku on täyteläisemmän havuinen. Humalia on kyllä miellyttävästi. Oluen juonnissa oudointa oli että pikkukärpäset pitivät oluesta tai tuopista todellla paljon, ehkä baarimikon kaatotyyli helpotti kärpästen ihastusta. Pikkaisen greippiä tuo mukavaa piristystä. Heh, kärpäset eivät jaksa koko tuopillista vaan putoilevat vähitellen. 0,5 l, 5,6%, 4/5

Monyo Spontan Syrah

Brewdog Budapest sattui olemaan samalla kadulla kuin majoituspaikkamme, joten olihan paikka tsekattava. Kaikki oli kuten pitikin. Iltapäiväolueksi valikoitui viinilasillinen budapestilaisen panimon erikoisolutta. Monyo on tehnyt yhteistyötä paikallisen viinitilan kanssa ja lopputuloksena on Syrah-rypäleen ja spontaanin käymisen yhteistyönä syntynyt erikoisolut. Tarjoilukoko oli pieni, mutta suosituksen mukaan piti mennä. Oluen värinä on sellainen haljakka epäonnistunut kotiviini, vaahtoa ei juuri synnny. Tuoksu on hapan. Maku on hapan vain vähän. Hiilihappoa ei ole juurikaan. Sitten tulee yllätys, jotain runebergintorttua. Erikoinen on kyllä, ei tämä ainakaan ole pilalle mennyttä, vaan kyseessä taitaa ollakin mestariteos, mitä kaikkea nyt voikaan myydä oluena.  0,1 l, 8,1 % 5/5

Soproni IPA

Budapestista löytyi rauniobaarien lisäksi myös yksi erikoinen baari Csendes Vintage Bar & Café, oman tyylinsä löytäneessä baarissa ei ollut kahta samanlaista tuolia, eikä seinillä ollut yhtään kohtaa missä ei olisi ollut jotain romua tai kirjoitusta. Olutvalikoima ei ollut kovin erikoinen, unkarilainen olut kuitenkin löytyi vaivatta. Samea oranssi olut vaahtoaa kauniisti. Tuoksu on hedelmäinen, mangoinen, aivan vähän havuinen. Lempeän helppo olut tuoksahtaa joka hörpyllä hedelmämehulta. Jälkimaku jää vähän ohueksi. 0,5 l, 4,8 %, 3/5 

Budapest IPA

Lyhensin pitkäperjantaita käymällä Budapestin rauniobaarissa. Szimpla Kertissä riitti väriä ja iloittelua. Sama juttu oli tuopissakin. Tumman oranssi olut kuohui reilusti vaaleaa vaahtoa. Maku on lämpimään päivään sopiva, hiukan hedelmää, enemmän humalaa. Havuisen humaloinnin rinnalla leijuu sopivasti makeutta. Ei tämä ainakaan pitkästytä, otan toisenkin. 1/2 litraa, ehkä yli 5 %, 5:5

Vakka-Suomen Prykmestar Pääsiäisporter

Pääsiäinen polkaistiin oluen voimalla käyntiin. Alkon hyllyltä mukaan hypännyt  tumman mustanruskea porter tuoksuu reilun maltaiselta, vähän lakritsaltakin, mutta suklaa on päällimmäisenä. Vaahtoa on vähän kellertävänä kerroksena. Maussa varmistuu että kyseessä on pääsiäisen suklaamuna. Makeus on kohtuullista, mämmimäinen-sana vaan tunkeutuu aivoista esille. Jännittävästi hiilihapot kuplivat ja kaivavat mallasta uudelleen esille. Suklaa on aika kuivaa, voimakasta mutta ohutta ja kyllä se pääsiäismämmi puskee lopuksi taas esille. Kyllä tällä mämmin mielellään korvaa, mutta ei tähän kyllä kerma ja sokeri enää mahdu, sillä maku on aika voimakas, miellyttävän lempeän pistävä. 50 cl, 7,5 %, 4/5 

Mikkeller Female Brunette Girls Are Awesome

Mikkellerin kuukausiboxista oli säästynyt yksi olut. Sauna ja pieni hetki keväisellä terassilla, tanskalainen olut sihahtaa aika terävästi auki. Väri on likaista ruskeaa, vaahto on vaaleaa ja sitä on kohtuudella. Tuoksu on vähän pelottavankin makea mallas. Olut on käyty panemassa taas Belgiassa, De Proof Brouwerillä. Luultavasti sieltä ei saa ulos huonoja oluita ollenkaan. Mallasta on maussa ja humalaa on jälkimaussa. Tämän brunetin jätin niin kuin takahyllylle, kun en ollut niin innoissani tällaisista brown aleista. Mutta tämä kyllä vähän yllätti humaloineen ja pienine poreiluineen, pakko suositella tätä kaikille naisillekin. Netissä on kyllä jotain juttua tästä, kyllä on taas tehty väärin kun tämä on nimetty naisten olueksi. En kyllä oikein saanut selvyyttä että oliko tuo osa mainoskamppanjaa. Fem ale kun on sitten tanskaksi että naisten alea. 330 ml, 5 %, 5/5 

RPS Scissors Indie Pale Ale

Kivi-paperi-sakset-arvontaa ei tarvittu kun arvoin tämän oluen kaupan hyllyltä ostoskärryihin. Jonkun verran on tullut luettua hyviä arvioita tästä kuopiolaisesta panimosta. Etiketissä sanottiin että oluen maustamisessa on käytetty verigreippiä, joten olut näytti heti vähän punertavalta. Vaahto on tiivis valkoinen kerros, joka kestää oluen juomista. Tuokussa on hedelmäisyyttä, maku korjaa hedelmäisyyden suunnaksi greipin eli tietysti piti sanoa että verigreipin. Humalia on reilusti, kuivuutta riittää. Verigreipit kantavat makua pitkälle ja pitkään. Greippisyys hallitsee. 330 ml, 5,4 %, 4/5

Lehe Must Siid Wheat Porter

Tartossa kävin Genialistide klubin Göök-kasvisravintolassa syömässä ja samassa tilassa olevasta Möku-ravintolan hanoista valitsin pienen pohdinnan jälkeen tummaa olutta. Pakkohan sitä oli heti ottaa toinenkin lasillinen ja heti sen jälkeen suunnistin Õllepoodiin ostamaan yhden tuliaispullollisen, olisihan sitä tietty siitä Mökustakin voinut ostaa, mutta kun ne perinteet velvoittivat. Ei voi kuin hämmästellä että mikä ihmeen ajatus sanoi että älä osta koko varastoa tyhjäksi. Musta silkki -oluen takaetiketissä sanotaan että must nagu öö, kyllä se tulikin mieleen. Olut on tietty mustaa ja todella silkkistä. Vaahto on ok. Maussa on kahvia todella paljon, vähän kaakaotakin. Pehmeää, silkkiä, jälkimaussa on jotain eksotiikkaa, olisiko paahdettua vehnää, mausteista. Makeutta ja vaniljaa, arvosteluasteikon katto taisi tulla vastaan. Jälkiruokaahan tämä voisi myös olla, ja miksei myös aamukahvia. 330 ml, 6,5 %, 5/5

Black Light Cow Lady is Crazy Vanilla Coffee Milk Stout Second Edition

Liettualaisen panimon mieto portteri on mustaa ja vaahto on kunniallinen. Pullollisen ostin Kaunasin olutkaupasta. Olut on todella maukasta, kaikki etiketissä luvatut maut on löydettävissä. Kahvi on vähän parempaa juhlamokkaa, vanilja vähän pistelee ja kuivattaa, makeutta on mukavasti. Vanilja yhdistyy lopulta humaliin. Todella onnistunut kokonaisuus, ennakkoluulot murskautuivat taas, kyllä mietokin portteri voi olla sykähdyttävää. 330 ml, 4,4 %, 5/5

Laitilan Brown Ale

Takatalvi ei yllättänyt, mutta laittoi maistelemaan jotain maltaisempaa. Alkon hyllyltä käsityöläisvalikoimasta aikanaan napattu olut on mahonkista ja vaahtoaa hetken kaadettaessa. Tuoksu on kuten makukin maltainen. Vähän liian kylmänä nautittu olut tuntuu oudon hiilihappoiselta, yritän vähän antaa oluen lämmetä, mutta oluen lämpötilan muuttumisen odottelu ei ole kyllä ollut koskaan mikään vahvuuteni. Olut on maltaista, ehkä keksistäkin. Kyllä tästä brittipubit tulee mieleen, ehkä takatalvinen hämeenlinnalaissaunatunnelma ei oikein vielä tuo sopivaa viitekehystä. Makua oluessa on reilusti, pähkinäkin alkaa lopussa maistua, humalat maistuvat lopuksi ja kuivattavat nielua. 33 cl, 5,0 %, 4/5

Iso-Kallan Baltic Porter

Musta, vähäisesti vaahtoava olut tuoksuu maltaiselta, vähän jopa mämmiltä. Maku on maltainen. Pikimusta olut tuntuu suussa ohuelta, makua on kyllä reilusti. Humalat ryömivät esille lempeästi. Alkoholi puraisee hiukan. Täyteläinen maku hidastaa koko iltapäivää, täyttää kyllä vatsankin nopeasti. Makeus on varsin maltillista, mieluummin aika kuivaa. 0,33 l, 7,0 %, 4/5

Pruulius G-Punkt Greibine IPA

Työpisteeni on G-rakennuksessa, sen kahvihuoneen nimi on G-piste. Sama nimi on osunut virolaiselle greippiselle IPAlle. Olut on väriltään kauniin oranssi ja vaahto on tiivistä valkoista ohutta kerrostumaa. Tuoksu on hedelmäinen. Greippiä on selvästi maussa, ei se nyt peitä humalointia, mutta jotenkin humala ja greippi täydentävät tai vähän niin kuin neutralisoivat toisiaan, eli olut on helppoa juotavaa.  Ehkä greippi kuitenkin valloittaa maata eniten. Paranee koko ajan juodessa. Alkoholia ei edes huomaa.  Taisin ostaa oluen Tarton jostain olutkaupasta, miksen ostanut kahta. Onnistunut on. 330 ml, 6,9 %, 4/5

Brooklyn Lager

Isänpäivänlahja kuohui kovasti avatessa, vaahto pysyy vähäisenä nauttimisen loppuun saakka. Newyorkilaisen tuoksu on maltainen ja makeahko. Hiukan sellaista keväistä märkää ruohoa, lopussa sitten humalat tasoittavat kokonaisuutta, ei ihan kuivaksi, mutta vähän märkä ruoho katkeroituu. 355 ml, 5,2 %, 4/5

Mõisakeldri Hamburgi Lager

Tallinnan Peetri Selverin hyllyllä huomasin arvokkaan näköisen olutpullon etiketin ja nostin pullon saman tien ostoskärryyn ja sieltä sitten jääkaapin kautta saunaolueksi. Olut on kirkasta peruslagerin väristä, pieni kiva vaahto muodostuu.  Maku on makean maltainen, hiilihappoinen. Oluen valmistaja on kait liettualainen. Aika perus-karjalalta tämä vaikuttaa, pieni tuntemattomamman oluen makuvivahde, olisiko vähän makeampaa. Saunaolueksi tämä kyllä kelpaa. 21  IBU, 8 EBC, 0,5 l, 5,0 %, 3/5