Mikkeller Stedsegrøn Hazy Session IPA

Sameakin olut voi olla kirkasta, kun se on tarpeeksi kultaista. Valkoinen vaahto pitsiytyy lasiin hienosti. Tuoksussa on hedelmiä ja vähän ylikypsyyttä. Oluen nautin palautusjuomana salibandyn ja saunan jälkeen, mukavasti uppoaa. Etiketissä Mikkellerin heput yrittävät maastoutua jostain syystä pensasaitaan, ei ainakaan oluen huonouden takia. Hiilihappo kuplituttaa suussa, maku on maistuvan kuivan hedelmäinen. Jälkimaku jää poskiin rapeana humalaisuutena. Pullon pohjalle jäi vähän hiivaa, kaadoin nekin mukaan lopuksi. Samaa makua sieltäkin tuli. Rapeaa ruohoa, mäntyä, kypsää sitrusta, hiilihappoa, niistä syntyy kelpo kokonaisuus. 330 ml, 3,5 %, 4/5, sarjassaan varmaankin paras.

Hedönist Harry Porter

Saimaalta tullut sponsoripaketti sisälsi hienosti nimetyn jouluoluen. Etiketin mukaan se saa kulkusesi kilisemään helkkyen ja välkkyen, tuosta tulikin mieleen Monkey Business -joululevy varmaan 10 vuoden takaa. Olut on mustaa ja päälle kertyy tyylikäs vaahto. Maitokauppavahvuisen oluen tuoksu on voimakkaasti kallellaan kaakaoon, vaniljaan ja kaneliin. Maku on kuivaa, vähän niinkuin tiramisu-leivoksen päältä vahingossa imaistua kaakaota kurkussa. Kuivaa paahdetta ja humalan katkeruutta, makeus on kaksipiippuinen juttu, onko sitä vai ei.  Erikoinen on olut kuten etiketissäkin luvataan. Jouluun sopiva erikoisuus, syöhän suomalaiset jouluna kaikkea outoa, lipeäkalaa, monen kilon kinkkuja, luumukiisseliä, lanttulaatikkoa ja rosollia. Kanelivaniljaporter sopii hienosti joukon jatkoksi. Sopii aperatiiviksi ja jälkiruoaksi. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Lehe Anderson's Einstein New England IPA

Virolainen yhteistyöolut on nimetty jonkun tiedemiehen mukaan ja se on oikein kirkkaan keltaista ja suurikuplaisesti vaahtoavaa. Kirkkaus on kuitenkin sameaa. Lisäkaadolla vaahto tiivistyy. Tuoksu on hedelmäinen. Maku on hedelmäinen, makea, mäntyisen humalainen, kaikkea tätä tasapainoisesti. Jälkimaku on samaa makusinfoniaa, humalat ottavat vähän niskalenkkiä varovaisesti. Maussa on jotenkin jännästi lievästi mentholia. Eihän tässä ole mitään ylimääräistä tai kikkailua vaan yksinkertaisesti kyseessä on vaan onnistunut olut. 330 ml, 6,6 %, 5/5

 

Emendo Saunatuoksu Olut

Tätä en ole maistanut, eikä vaahtoakaan näkynyt. Pullollinen on varmasti pienin blogitettu olut.  Löylykauhan veden joukkoon heitin muutaman tipan.  Tuoksu on vähän maltainen, mutta kääntyy pian makeaksi hedelmäiseksi esteriksi.  Aina välillä jonkun on jossain kokeiltava ja heitettävä kiukaalle vähän olutta. Siitähän tulee sellainen paahdetun leivän tuoksu, eipä se kovin mukavalta tuoksu sekään. Ei tämä olut-tuoksu nyt oikein siltäkään tunnu. Onhan tämä erikoinen ja kiinnostava pullollinen, mutta ei tästä ihan vakiohankintaa tule. Kiitoksia Turusille.  10 ml, 1/5

Genys Dark Forest Chocolate Porter Teeling Whiskey Barrel Aged

Askel veti uudestaan Kaunasin vanhan kaupungissa HopDociin. Ensin piti käväistä Ruta Sokoladas -kaupassa, maistiaisiakin sai. Sitten kujan toiselle puolelle craft-baariin. Tiskin takaa jääkaapista valikoin liettualaisen tai tarkemmin kaunaslaisen panimon tumman oluen. Lasit ja pullot ovat baarissa jääkaappikylmiä, maassa maan tavalla siis. Etiketissä on männynkäpy, se vihjannee humalista. Viskitynnyrissä kypsytetyn oluen väri on musta, vaahtoa ei synny tai se käy vain kurkkaamassa. Makeutta kertyy, vähän yskänlääkemäisesti. Suklaa on tummaa, viski maistuu harmoonisesti, ei ollenkaan pistävästi.  Paahdettua mallasta, ehkä hiven kahvia kääntyy jälkimaussa humaliin ja lopuksi hyvällä tavalla viskiin. Kävisiköhän vielä Rutassa ja sitten toinen samanlainen, ehkä jätän suklaakaupan väliin.  IBU 37, EBC 147, 8,6 %, 5/5

Hopdoc maistelulauta

Kaunasin vanhasta kaupungista löytyy parikin olutbaaria. Iltapäiväolutpaikaksi valikoitui Gastropub HopDoc. Neljän oluen maistelulaudassa ensimmäinen olut oli Genys Baltas Melas -witbier. Vähän samea vaalea olut on hiilihappoinen, vähäinen sitruuna. 4,2 %, 2/5

Genys Tattoo Lager on lautaan kiinnitetyn lapun mukaan European Pale Lager. Ohuen keltaisen vaalea olut on maltainen, vähän tunkkainen tai tuhkainen ja olkinen. 4 %, 3/5

Volfas Engelmanin Is Stockholm Mango Milkshake Ale on laudan puolivälin saavuttamisen kunniaksi oikein maistuva olut. Väri on vähän likaisen oranssi. Kaunaslainen panimo on taikonut olueeseensa mangoa reilusti, aika makeaa. Vähän tulee mieleen kuohuviini. Lasin reuna muuttuu makeaksi. 5,5 %, 5/5

Viimeinen on myös kaunaslaisen Genys-panimon Dvi Laisves IPA. Tummempaa kuparia on värissä, maussa on humalia. Sitruunaista mäntyä, toisaalta vetisyyttä, kyllä tätä voisi isommankin lasin juoda. 6 %, 4/5 Maistelulautasellinen, n 5 %, 4/5

Kauna Šviesusis Alus Lager Beer

Kaunasin tutustumiskävelyn jälkeen kämpillä maistui yksi olut. Valinnaksi tuli kaunaslainen lager. Oluen ostin Akropolis-kauppakeskuksen Vynotekasta, joka ei olutvalikoimallaan pröystäillyt. Olut on kirkkaan keltaista, vaahtoa muodostuu mukavasti, mutta se katoaa. Tuoksussa on päällimmäisenä mallas. Sama mallas on päällä myös maussa. Muuta ei oikeastaan maussa olekaan, vaan makea mallas jyllää. Sama juttu tuntuu olevan myös vallalla muissakin liettualaisissa. Onneksi poikkeuksiakin tuntuu löytyvän. 0,5 l, 5,0 %, 2/5

Saimaan Valkiajärvi Jouluolut

Saimaa Brewing Co lähetti oman jouluoluensa maisteltavaksi. Olut on likaisen ruskeaa ja vaahto käy pikaisesti oluen pinnalla. Tuoksu on vaimea, vähän mallasta. Maku on aika turvallisen vaatimaton, vähän kotikaljamainenkin. Makeaa, hiilihappoja on jotenkin pehmeästi, kotikaljaan liikaa. Jouluaterian juomaksi on tunkua, tämä hakee paikkaansa helppoudella, vähän lopuksi pientä katkeruutta. Makeus kuitenkin vallitsee ja se vähän raskauttaa olutta. Ehkä lanttulooran kanssa sopisi hyvin yhteen, ilman ei oikein uppoa. Pullolllisen poika sanoi oluesta näin. "Saimaan EKO-maltaasta pantua olutta voi ostaa hyvällä omatunnolla pullollisen ilman ilmastohipsterien vihaisia tuijotuksia. Olut on väriltään tummahko, mutta lasin pohjassa näkyy pieni kullankajastus. Hajusta voi löytää hieman käpyä, siksiköhän kyseessä on jouluolut? Maussa on vivahde tummaa suklaata, mutta ennenkuin huomaakaan joulun taika on mennyttä, kun kitkeryys ottaa vallan. Ehkä tätä voisi possua grillaillessa nauttia yhden. 2/5" Pullollinen sanoo 500 ml, 4,5 %, 3/5

Olvi Jouluolut

Joulukuu alkoi, joten pieni joulujuhlan vietto sopi mukavasti. Olvi oli aiemmin lähettänyt oman joululahjapakettinsa, jonka nyt sitten avasin. Olut kaatuu lasiin voimaakkaasti kuohuen. Itse olut on mahonginväristä. Olut tuoksuu maltaiselta. Ensin vähän pientä pettymystä, että mikäs tällainen tumma lager ja joulu, onko niillä jotain yhteistä. Maun maltaisuuteen sekoittuu reiluhkosti humalaa, joka kuivattaa suuta. Vähitellen maku alkaa tuntua oikein sopivalta, miksi jouluna pitäisi juoda vaan tummia oluita. Tässä on tällaista mukavaa nostetta perinteisesti raskaahkon jouluruoan pariksi. 0,5 l, 5,0 %, 4/5

UJH Man's Lääne Äär West Coast IPA

Mikkeliläistyyppinen apteekkipullo sisältää siistinväristä IPAa. Oranssiin taipuva olut on vähävaahtoista. Virolaisen oluen tuoksussa tuntuu ruohoa ja vähän jotain hedelmääkin. Maku on hedelmäinen, sitruksinen, humalat ovat lempeitä. Metallisuus ja vähän rusinatkin  maistuvat sitruksien ohella. Kokonaisuus on pehmeä. Jälkimaku asettaa humalat estradille. Pullollisen ostin Ülemisten Rimistä. Maku petraa loppua kohden.  IBU 70, 33 cl, 6,5 %, 5/5

Perlenbacher Premium Pils

Kaveri toi tuliaisia Berliinistä, olihan jo tästä aiemmin vähän varoittanut. Saatesanoina mainittiin oluen hinta 58 senttiä ja pantti 25 senttiä. Ostospaikka on varmasti ollut Lidl. Saksalainen olut kaatui lasiin helposti ja kaataessa merkille panin oluen kirkkauden. Väri on todella vaaleankeltainen ja vaahtoa muodostuu vähän. Tuoksussa on maltaan makeutta. Maussa on ensin mallasta, lopuksi mukaan astuu heinää humalan muodossa. Maku on sanotaanko että tasainen ja varma. Sopii hienosti berliiniläiseen katukuvaan, eikun ei sovikaan kun on tölkillinen. Joka tapauksessa janon sammuttamiseen tämä on mainiota, suuremmissa määrin parhaimmillaan. Soveltui hyvin myös asennusjuomaksi. Yllille kiitoksia! 0,5 l, 4,9 %, 3/5

Mikkeller Chill Pils

Mikkeler on lorauttanut yuzu-mehua pilsneriinsä. Tuoksu on voimakkaan simamaista, väri on kultaisen vaaleankeltainen. Vaahtoa muodostuu mukavasti, se katoaa pitsiksi lasin reunoille. Maku on reippaan sitruksinen aluksi, sitten taustalta paljastuu hyvä pilsneri mukavine humalineen. Pehmeys kohtaa terävyyden ja pehmeys vie voiton. Kun valitsin oluen olutkellarista, niin toiveikkaana ajattelin että yuzu olisi joku chililajike ja oluen nimen Chill viittaisi jotenkin chiliin. Sitkeästi kuvittelen että joku tässä maistuisi chilille ja kun oikein puristan mielikuvistani, niin ihan jälkimaun viimeisellä hetkellä juuri ennen seuraa huikkaa tunnen chiliä suussani. Kaikkea se mielikuvitus teettää. 330 ml, 5 %, 4/5

Pöide Saarlane Island Saison

Saarenmaalaispanimon pale ale on kauniin oranssia, vaahdotonta olutta. Saarlane tarkoittaa etiketin mukaan saarenmaalaista, jotka ovat etiketin mukaan mutkattomia. Tuoksua ei oikein löydy. Vähähiilihappoisen oluen maku on mutkaton, vähän hiivaa, etiketin mukaisesti vähän vehnäinen. Etiketti sanoo että kyseessä olisi pale ale. Mallas maistuu vähän sellaiselta light-sahdille, pikkaisen mineraaleja ja hiivaakin. Onhan tämä mutkatonta ja helppoa. 330 ml, 4,7 %, 3/5

Prosepia Imperial Stout B. A.

Satttumalta askeleet eivät vetäneet TommyKnockeriin, mutta valikoiman runsaudessa pyysin apua olutvalintaan tiskin toiselta puolelta. Jotain tummaa kommentilla, lasiin kaatui sherrytynnyrissä kypsytettyä espanjalaista pikimustaa imperial stouttia. Brunssin jälkeinen jälkiruoka oli mustaa mönjää kermaisella vaahdolla. Tuoksussa on reilusti sherryn makeutta. Maussakin on sherryä, ehkä vähän liikaakin. Öljyisesta oluesta nieluun jää makeutta reilusti. Tämä ei todellakaan sovi kiireisille, pullollinen tuntuu ehkä ensimmäistä kertaa liian isolta. Maussa on myös salmiakkia, suolaista maustekastiketta ja rusinaa. Aika lähellä viiniähän tämä on, vähän vaikea arvostella, kun liikutaan kuitenkin olutkentän yhdellä äärireunalla.  33 cl, 11 %,  5/5

Sam'l Smith Organic Strawberry Handcrafted Fruit Beer

Tartun nro 1 Õllepoodista tuli ostettua muutamia oluita, viimeisenä nappasin mukaan mansikkaoluen, ajattelin että pitää vähän haastaa itseään pienellä erikoisuudella. Olikohan olut vielä jossain tarjouksessakin, best before -päiväys on jo joulukuussa. Olut tuoksuu reipaasti mansikalle, väritys on likaisen punaruskea. Vaahto katoaa nopeasti, lasin keskelle jää kirkkaan valkoinen pieni vaahtosaareke, joka ei tunnu katoavan millään. Maku on reippaan mansikkainen, mallastakin on mukana, ihan haituva hiivaakin maistuu. Brittipanimo kyllä onnistuu yllättämään blogistin täysin. Mansikkamehumainen olut sopiikin saunan jälkeiseen lämpöön, aika makeaa tämä on kyllä, mutta oluen virkistävyys ja häivähdys sitruunasta jotenkin vaan osuu ja uppoaa. Googletus osoittaa että tätähän olisi löytynyt Alkostakin. 355 ml, 5,1 %, 5/5