Tallinnan Balti Jaamissa on ainakin panimon ravintola, Tallinnassa on aina niin paljon nähtävää että paikka on jäänyt väliin. Yhden oluen kuitenkin ostin Tarton Gambrinuksesta. Väri on samean keltainenj ja se kuohuaa reippaasti. Tuoksussa on kuusenkerkkää. Maku on vähän karhea, kuusenhavuja, hitusen multaa, jotain lääkemäisyyttä taustalla, happamuutta ja makeutta, oikeastaan ihan hyvää. Olut on valmistettu yhteistyössä Tallinnan yliopiston kanssa. 330 ml, 4,2 %, 4/5
Tallinnalaisen panimon toinen alkuaineolut maistelussa. Punajuuri lienee värjännyt oluen limodinpunaiseksi. Komea pinkki vaahto katosi nopeasti. Tuoksuunkin riittää punajuurta ja jotain maustetta, onhan se aika lähellä ukrainalaista perinneherkkua eli borsch-keittoa. Makuna edelleen makeahkoa punajuurta, mutta kevyesti. Kivaa pientä happaman ja suolaisen jälkimakua. Etiketissä sanotaan että sopii kokeiluun, siihen kyllä mutta ei uusintaan. Oluen ostin Tarton Gambrinuksesta. 330 ml, 4 %, 3/5
Tarton Gambrinuksesta ostin tämän oluen. Luin oikein etikettiä ennen ostopäätöstä, siinä sanotaan että 11 eri mallasta on tähän käytetty, ja vain yksi niistä on tumma. Silti olut on lähes pikimustaa. Kotona opin että kyseessähän olikin portteri. Vaahto oli kermainen. Tuoksu on makean kermainen ja kahvinen. Maku on paahteisuutta, kahvia ja lievää makeutta. Parin hörpyn jälkeen voi todeta että on ihan ok portteri, eikä ole ainakaan turhan väkevä, lopussa tuntuu että onko vähän ohutta ilmassa. 30 IBU, 440 ml, 5,5 %, 4/5
