Vaalean kullankeltaista lageria löytyi Olvin lähetyksestä. Kuohu on reipas ja valkoinen. Tuoksuu vähän kuivahtaneelta sitruunalta, hyvällä tavalla. Maku on humalainen, aika kuiva, jälkimaku tuntuu tiiviitä humalalta, mutta se jää jotenkin teräväksi, vaikka jääkin pitkäksi aikaa pyörimään kielen päälle. Kyllä maussa on myös sitruunaa, kun oikein puristaa. Kokonaisuus on helppo ja rapsakka, kevyesti. Täytyy vielä perehtyä aiheeseen toisella tölkillisen. 0,5 l, 5,0 %, 3/5
Rüütlilla pysähdyin aperatiivilla Kelderissä. Tartolainen amerikkalainen ipa on kirkasta kultaa ja vaahto on hohtavan valkoista. Tuoksu on vähän hedelmäinen ja enemmän humalainen, yksinkertaista. Maku on rapsakan humalainen. Humalat tanssivat jälkimaussa koko suun täydeltä. Havupuun humina jää suuhun pitkään lämmittämään. 0,33 l, 6,9 %, 5/5
Berliiniläinen dipa on vaaleankeltaista ja sameaa. Vaahtoa on vähäisesti. Tuoksuu yrteiltä, humalalta ja sitruksilta. Maistellessa sitruunan lisäksi erottuu vähän muita persikan ja nektariinin kaltaisia hedelmiä. Yrttisyys kääntyy suussa mukavaksi pirskahteluksi. Alkoholi ei erotu. Tuoksu on voimakas loppuun saakka, sen yrttisyys ei ole oikein ok. Maku on kyllä mainio. Tölkillisen ostin Alkosta. 44 cl, 8,1 %, 4/5
Saunan jälkeen avasin kotimaisen keltaisen ja samean ipan. Tuoksussa on puuta ja hedelmää. Etiketti kertoo että humalina on citra, mosaic ja motueka ja kyllä ne hallitsevat makumaailmaa. Hedelmäisyyttä tropiikin suunnalta täydentää pieni sitruunan puraisu. Maku on täyttävä, pieni puumaisuus kummittelee maussa. Ostan toisenkin jos vastaan tulee, tämän ostin Lohjan teollisuusalueelta eli United Gypsiesin myymälästä. Jälkimaku on kyllä koukuttava ja erinomainen. Yhtäkkiä huomaakin että lasillinen on hörpitty tyhjäksi. 0,33 l, 6,5 %, 5/5
United Gypsiesin myymälän ostosreissun saaliinjako jatkui helteisen akryylilevynmetsästysreissun jälkeen kotiterassilla. Värikkään etiketin takaa paljastuu ruskeaa hienosti kuohuvaa ipaa. Mallasrunko on tukeva jo tuoksussa, maussa vahvistuu vielä. Maku on lupaavasti kirpeyttä, vähän multaa ja humalia. Tunnelmaksi jää yllättävä raikkaus. 33 cl, 6 %, 4/5
Lohjalta ostin itselle tuntemattoman oululaisen panimon kuparista pilsneriä. Se vaahtoaa tiiviillä valkoisella vaahdolla. Tuoksu on vähän makeaa mallasta. Ensihörppy on aika humalaisen katkera. Sellaista kunnon oluttahan tämä on. Hiilihappo kutittelee suuta, peloista poiketen mandariinia ei onneksi löydy, vähän ehkä kirpeitä ananaskarkkeja. Humalia on tavallista pilsneriä enemmän, ei haittaa. Jälkimaku on pitkä ja vahva. 0,33 l, 6,0 %, 4/5
Leedsistä Alkon kautta tullut pale ale on sameaa, harmaaseen hitusen taipuvaa keltaista, valkealla kuohuvaa olutta. Tuoksu on hedelmäinen, reippaasti, vähän humalat virkistävät. Etiketissä luvattua punaista greippiä ja muita sitruksia on antamassa kirpeyttä, puuduttavat vähän kieltä. Humalien havuisuus on kohdillaan. Etiketti kuvaa hyvin oluen tunnelmaa. Luulisi vähän väkevämmäksi, sopii hyvin saunan jälkeiseen vilvoitteluun. Varmaan pitää ottaa uusintamaisteluun vielä. 440 ml, 4,8 %, 5/5
Ateenan Neapolisin tai lähialueiden sokkeloissa pysähdyin Paliomagazo tai jonkun senkaltaisten baarin terassille. Tarjoilija kertoi soittavansa iltaisin bouzukia ja sanoi että baarissa ei ole Heinekenia, vaan jotain hänen kaverinsa pienpanimo-oluita. Valitsin lähinnä kreikankielisen selostuksen perusteella punaista olutta. Amber ale paljastui punaruskeaksi ja vaahto ohueksi mutta tiiviiksi. Tuoksussa on hitusen hedelmää ja hiivoja. Jälkimaku on vähän hapan ja vähän humalainen. Baarin kaiuttimista soi Foreignerin I Wanna Know What Love Is, Stingin Fragile ja Terence Trent d’Arby Sign Your Name, kadun toisella puolella olevasta CBD-kaupan kulmilta pöllähtää välillä omia tuoksuja. Lämpötila on yli 30 astetta. Tunnelmaa on. 330 ml, 5,6 %, 4/5
Lomapäivän iltapäiväolut nautitaan taas helteisellä paroikialaisella terassilla. Kreikkalainen pilsneri on sameaa kultaa, vaahto on tiivis ja tyylikäs. Tuoksussa on paljon kukkasia. Mausta ei ensimmäisenä tule mieleen saksalaiset pilsneri, hedelmäisyyttä täydentää lievät humalat, jotenkin jälkimaku on kuitenkin kuivuuttakin tarjoava. Jännä olut on. 0,33 l, 5 %, 4/5
Alikinretken jälkeen taas omalla terassilla kuivuneet ikenet saivat voitelua. Kreikkalainen ipa on ruskean kultaista ja sameaa, vaahto on tiukkaa, likaisen valkoista. Tuoksusta löytyy trooppisia kypsiä ja ylikypsiä hedelmiä. Kypsää persikka ja mangoa greippipedillä on. Jälkimaku on sopivasti kirpakkaa humalointia, eihän tässä ole mitään vikaa. 0,33 l, 5,7 %, 5/5
Paroksen kiertoajelun jälkeen maistui omalla terassilla ateenalainen vaaleankeltainen ipa. Vaahto on tiivis, ohut ja kestävä. Tuoksuu mangolta. Hedelmäisyys täydentyy humalien kirpeydellä, lopputulos on aika raikas. Etiketti on tyylikäs, jonkinlainen kunnianosoitus Ateenalle. Kivan helppo olut soljuu kuivaan kurkkuun helposti. 0,33 l, 6,5 %, 4/5
Kaunis syvä keltainen tuusulalainen neipa vaahtoaa upeasti valkealla. Tuoksuu yrttiseltä humalalta ja pehmeiltä hedelmiltä. Maku on yllättävän paljon havuinen, hedelmiäkin on, kunhan niiden edestä terevät hiilihapot väistyvät. Pientä puumaisuutta pyörii tuoksussa, ihan sopivasti. Jälkimaku on rapsakan humalainen. Oluen ostin Goodmanin Alkosta. EBU 50, EBC 12, 330 ml, 6,5 %, 4/5
Kasarmin K-supermarketin hyllyltä otin saunaolueksi yhden kotimaisen ipan. Olut on punaista, jopa kirkkaan punaista. Vaahtoa on, tiivistä ja hennosti vaaleanpunaista. Tuoksu on makea mandariini. Maku on humalaa mandariinilla ja hennolla multaisuudella. Vähän humalat kuivaavat kokonaisuutta. Kuivuutta jälkimaussa, ohuutta etumaussa, ipaksi on erilainen. 44 cl, 6,0 %, 3/5
Tallinnan Koplissa majaansa pitävä panimo on pannut lageria paikallisen leipomon hapanleivän kannikoista. Väri on kultainen, pieni harmaus samentaa hiukan. Vaahto on valkoista. Tuoksussa on makeutta ja happamuuttakin. Ruis antaa makuun omaa makeuttaan, humalat rapsakoittavat kokonaisuutta, lopputulos on aika suuntäyttävä. Jotenkin tulee mieleen vahvasti sana käsityöläisolut kaikkine positiivisine piirteineen. 0,44 l, 4,7 %, 4/5
Tarton Gambrinuksen valikoimasta nappasin tallinnalaisen tripla-ipan. Väri on syvän keltaoranssi, vaahto on tiivis samettimatto. Tölkistä jo levisi kukkainen humalointi nenään. Tuoksu on pehmeän kukkainen. Makukin on sitä samaa kukkaniittyä, makuun lisääntyy pehmeää humalointia. Alkoholi ei kyllä prosenttien mukaisesti maistu. Tölkillisen lastenkirjan kuvituksen oloinen etiketti soveltuu petolliseen kokonaisuuteen, alkoholi maistuu vasta pienenä mausteisuutena jälkimaussa. Olut on tasapainoinen esitys, jossa kukkaisuus, makeus, kevyet humalat ja alkoholi antavat parastaan. 0,44 l, 10,5 %, 5/5
Tarton pyöräkilpailujen aitojen välistä livahdin Lossi-kadun majoitukseen sadekuuroa pakoon. Jääkaapista löytynyt kirkkaan oranssi olut kuohuaa mukavasti valkoisena. Tuoksu on voimakkaasti mangoinen ja makea. Maku on vähemmän makea, edelleen mangoa on reippaasti. Makeus ja mangoisuus katoaa, tilalle tulee pientä humalaa. Jälkimaussa mango esiintyy taas. Kesäoluttahan tämä on selvästi, mukavasti raikasta. IBU 30, 440 ml, 4,7 %, 4/5
Tartossa majoituksen jälkeen askeleet suuntautuivat Rüütlille ja Pühaste kelderiin. Hanasta löytyi parikin uutuutta, valitsin maapallon toiselta puolelta innoituksen ja humalat saaneen samean oranssisen tupla-ipan. Tuoksu on hedelmäinen, märkää persikkaa ja vähän makeaa sitruunaa. Maku on hedelmäinen ja päälle ilmestyy lempeää humalointia. Makeus tuntuu ensihörpyllä, mutta humalat tasapainottavat kokonaisuutta ja jättävät sopivan kihelmöinnin jälkimauksi. Kyllä Pühasten ipat toimii aina. 50 cl, 8,0 %, 5/5
Värikkään tölkillisen sisältö on läpikuultamatonta oranssia ja se vaahtoaa pienikuplaisena ja valkoisena. Tuoksuu yrteiltä, humalilta ja hedelmiltä. Maku on trooppisen hedelmäistä, makeus ja humalat on onnistuneesti tasoissa. Kokonaisuus on pehmeä, mutta jotenkin ohut tai ehkä mieluummin terävähkö tai kai tätä voi myös sanoa raikkaaksi. Oluen ostin Goodmanin S-marketista. Kyllä tätä pitää maistella uudelleen. 500 ml, 6,0 %, 3/5
Italialainen apa on tummaa kultaa ja se vaahtoaa rikkaanoloisesti. Sillä palkitsen itseni kesän ensimmäisestä ruohonleikkauksesta. Tuoksu on humalainen ja raikkaan appelsiininen. Maku on vähän enemmän humalien värittämä, enemmän katkeruutta, mutta kyllä mukana on edelleen lempeää sitrushedelmää. Miellyttävä tunne jää mieleen, kun tätä hörppii. 330 ml, 5,0 %, 4/5
Spaccanapolin toisen pään jälkeen vastaan tuli Bibendum-baarin kylmäkaappi, jossa olikin hieno valikoima italialaisiakin oluita. Valitsin mustan tölkillisen dipaa. Olut on tummempaa oranssia, vaahto taas heikohkoa. Tuoksussa on mangoa ja makeutta. Makua vahvistaa reipas greippisyys ja hiilihapot. Alkoholi lämmittää sopivasti. Humalat tuntuvat lämpimän havuisilta. Kallonhalkaisuolut on ehkä paras juomani italialainen. 33 cl. 8 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
