torstai 31. joulukuuta 2015

Sinebrychoff Porter (blogistien yhteispostaus)

Olutblogistit päättivät julkaista arvion samasta oluesta, joka äänestettiin blogien Facebook-sivuilla. Olueksi valikoitui historiallaankin kunnioitusta herättävä, vanha, kotimainen, mainetta niittänyt portteri. Itse tämän oluen arvioin jo aiemmin. Kun reilu kolme vuotta sitten aloittelin blogitusta, niin ajattelin että lopetan sitten, kun tulee arvioitua sama olut toisen kerran. Yhteisen huvin vuoksi on tästäkin periaatteesta joustettava, ehkä aiemminkin on tullut liipattua aika läheltä.

Koffin portteri oli aikoinaan se kotimainen olut, jonka pystyi Alkon valikoimasta tunnistustestissä varmuudella tunnistamaan. Kuulin myös juttua, että jotkut ovat jo ammoisina aikoina sekoittaneet kotimaista "pilsneriä" ja Alkosta haettua Koffin porteria, lähinnä kait laimentaakseen porterin makua ja vahvistaakseen pilsua, olutdrinkiksi tuota voisi nykyaikana kait kutsua.

Porter on mustaa ja vaahto on tyylikäs. Tuoksu on mallasta, makukin on samaa, ehkä jopa mämmimäistä, jälkimaku on kuiva, kitkerähkö. Kruunukorkissa on historiallinen IVB-merkintä, alkoholi ei kuitenkaan erityisesti erotu. Makuja on paljon, savuakin vähän, kitkeryyttä, mallasta, kuivuutta, silti makeaakin tämä on.  33 cl, 7,2 %, 4/5

Mukana yhteisblogituksessa ovat ainakin nämä blogistit. Hyvää uutta vuotta kaikille!

 
 

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Käbliku Mestiitsi American Red Ale

Välipäivien viihdykkeeksi nautin virolaista lahjaolutta joululahjalasista. Punaiseen taipuva olut on kuivaa ja lievästi hiivaista. Kaunis vaahto kestää. Uusi lasi korostaa mukavasti tuoksua, vähän kuivaa, pitkähkö jälkimaku. Olut on vähän kuin Suomen U20-jääkiekkomaajoukkuueen peli, ensin loistavaa ja sitten takaisku, tämän oluen takaiskut ei näy liikaa tulostaululla, kuivuuden jälkeen paljastuu vähän ohuutta. Olut sopii janoiselle nautiskelijalle. IBU 36, 0,33 l, 5,4 %, 4/5

perjantai 25. joulukuuta 2015

Nøgne Ø Imperial Rye Porter

Joulupukin lahjakontista löytyi yksi musta herkkupala. Olut tuoksuu jotenkin viskiltä aluksi, tai Islay-viskin turpeelta, lakritsalta. Vaahto katoaa nopeasti ja maku on täyteläinen, makea ja pyöreän runsas. Ei ole terävyyttä vaan pelkästään pehmeyttä. Makeus on tahmaista ja kypsää. Humalat lopuksi peittävät makeuden, jälkimauksi jotenkin jääkin kuivuus, aika uskomaton muutos alkutuntumaan. Tumman oluen hyvät ominaisuudet on onnistuttu tiivistämään yhteen pullolliseen. Etiketissä mainitaan tekijäksi myös Terrapin. 0,5 l, 9 %, 5/5


torstai 24. joulukuuta 2015

Mikkeller Black Hole

Sattumalta toisen peräkkäisen belgialaiselle De Proef -panimolla valmistetun stoutin maistelin jouluaattona pukkia odotellessa. Olut on joululahjaksi saatu, kiitos Jarno! Lahjahevosen suuhun on nyt katsottava tiukalla asenteella. Asenne kyllä jo alkaa sulaa kun pikimustan oluen kaataa lasiin ja vahva mokkavaahto kehkeytyy pinnalle. Alun kuusentuoksu, ei tule joulukuusesta, muuttuu suklaakahviksi, johon on pudotettu muutama sokeripala. Jälkimaku täyttyy humalilla. Stout pitää  otteessaan pitkän ajan, ei mene ykkösellä tämä olut tosiaan, pitkä jälkimaku ja yleinen suuntäyttävä makupommi huolehtivat siitä. Musta aukko imee kyllä itseensä. Vahvuus pistää miettimään miksi joisi viiniä. De Proefilla on selvästi homma hanskassa, kannattaa laittaa seurantaan.  375 ml, 13,1 %, 5/5

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Vaat Jailhouse Brew Russian Imperial Outmeal Stout

Tallinnalainen vankilaolut on pantu Belgiassa, De Proefbrouwerij-panimolla. Tyylikkään etiketin mukaan tällaista olutta panijat tekisivät vankilassa. Itse maistelin olutta perinteisen joulukinkun grillauksen oheistoimintona tai toisinpäin. Stout on varsin mustaa ja siinä on kaunis kermainen vaahtokerros, joka kylläkin katoaa. Täyteläistä olutta värittävät suklaan ja kahvin maut, ovelan kuiva olut on kuitenkin lievästi makea. Nautin tämän oluen lämpinänä, kylmänä tällainen herkku menisi kyllä hukkaan. Etiketti on sinimusta, siitä tulikin mieleeni tämän vuoden kohujuttu siitä valko-kulta-mekosta. Vähän samalla tavalla olutkin on kuivaa tai makeaa, eli tämä on kuivaa, sopivan lievää kitkeryyttä. 0,33 l, 9,1%, 5/5

lauantai 19. joulukuuta 2015

Pühaste Pillerkaar

Suosikkipanimokseni muodostunut tartolainen Pühaste ei petä tälläkään IPAlla. Kaikki on kunnossa tässäkin oluessa, varsinkin kun on päivän kiertänyt ostoskeskuksia, niin kyllä kunnon IPA palkitsee mieltä, kieltä ja nielua, aah. Ensin tuoksahtaa hedelmät, sitten havupuut, maussa samat toistuvat, katkerot ovat helppoja, silti vakuuttavia. Vähän kevyt runko, vaahto kestää. Oluen väri on oranssi ja kirkkaansamea. Ei voi olla huono ominaisuus oluelle, jos sanoo että helpostijuotavaa, mutta silti maukasta. 0,33 l, 6,5 %, 5/5


perjantai 18. joulukuuta 2015

Lükati Imperial Black IPA

Tyylikäs etiketti oli varmasti yksi peruste tämän virolaisen oluen poimimiseen. Mänty tuoksuu pullonsuusta, maussa jopa kuusi. Ulkoinen olemus on täydellinen, musta olut, kermainen kestävä vaahto. Jälkimaku on vähän jopa terävä, yksiulotteinen mutta humalainen, jää mukavasti koko päähän seikkailemaan.  BIPA-sarjassa on haastavaa kilpailla, sarjassa ei taida olla huonoja kisaajia ollenkaan.  Mukavasti on makeuttakin, äh puuttuvat pisteen lisäkymmenykset etiketistä.  330 ml, 8,5 %, 5/5 

tiistai 15. joulukuuta 2015

Kirin Beer Kirin Original Brew

Kiinan pullollisagentin terveisiä nautiskelin kinkunoston jälkeen. Kyllä joulumieli heti nousi kun kinkku on kotona. Vähän alkaa käydä sääliksi Pullollisen Kiina-agenttia ja pitkää päivystystä Kiinassa. Etiketistä ei irtoa paljoakaan tietoa, mutta 100 % on mainittu. Oluesta on aika hyvin saatu suodatettua kaikki maut pois, jäljelle on jäänyt aavistus mallasta ja pieni metallin maku. Olut on kauniin kirkas, puhtaan lagerin värinen, mutta läpinäkyvä kuvastaa hyvin olutta myös maun osalta. Puolivälissä tulee mieleen että voisiko loput oluesta jättää huomiseen. No jos olisi helle ja pitkä päivä terassilla olisi tiedossa, niin tätä voisi ehkä juoda sitten koko päivän humaltumatta ja ilman ärsyyntymistä turhista mauista. Pientä makeutta pukkaa lasin loppuosassa, ehkä vähän kuitenkin peruslageria. Paranee loppua kohdin.  500 ml, 4,1 %, 2/5

lauantai 12. joulukuuta 2015

Anderson's Mrs Robinson Raspberry Wheat & Raspberry Sour

Tarton De Tolly barissa tutustuin tartolaiseen gipsy-panimomieheen, Sten Andersoniin. It-alalla toimiva oluthemmo esitteli omia oluitaan ja kertoili omasta toiminnastaan. Sten pitää elokuvista, kertoi De Tollyn baarimestari ja sen takia oluet ovat elokuvista tuttuja, kuten Mrs Robinsonkin. Olut oli kuulemma pantu tyttöystävälle/vaimolle. Panimona oli ollut vironvenäläinen panimo jossain pohjoisemmassa, ja Sten ei ollut ihan tyytyväinen siihen että oluesta oli jäänyt vähän makeaa. De Tollyssä olin maistavina myös liikaa makeutta, mutta nyt olut on kyllä yllättävän kuivaa jopa terävää. Sten lahjoitti kotioloissa pantua Raspberry Souria pullollisen vertailtavaksi, joka oli Stenin mielestä parempaa. Mrs Robinson on kyllä vadelmaista, kriek-olut tulee heti mieleen, aito vadelma pomppaa myös mieleen. Olut on kauniin kirkkaan vaaleanpunaista ja vaahtoa kehkeytyy juodessa. Vadelmaa on reilusti. Vadelmaolut ei vastaa kyllä perinteistä näkemystäni oluesta, mutta erikoisen hyväähän tämä on. Poikkeuksellisesti blogitukseen kuuluukin tällä kertaa kaksi olutta, kun avasin Raspberry Sour -pullon heti perään. Väri on sama, tosin hiivapartikkeleita leijailee oluessa, mutta tuoksussa on vähän kumimaisuutta. Maku ei ole mielestäni niin hyvää, ehkä makean jälkeen ei pitäisi vaihtaa happamampaan. Jätän arvioissa Sourin huomioitsematta. Myöhemmin Sten kertoi hakevansa mahdollisuutta tuoda oluitaan Suomeen, toivottavasti sopiva kanava löytyy. 0,33 l, 6,0 % 4/5















Sten Anderson De Tolly barin baaritiskillä Tartossa,
ei ole Dustin Hoffman elokuvassa Mrs Robinson

perjantai 11. joulukuuta 2015

Founders Dirty Bastard Scotch Style Ale

Viikon päätökseksi oli pikkujoulut ja sen jälkeen tarvittiin yksi olut tasamaan tunnelmaa. Kotona odotti amerikkalaisskotlantilainen ale ja uusi Viinilehti olutjuttuineen. Tumma vähän likaisen samea olut tuoksui maltaiselta ehkä vähän mämmiseltäkin. Maku on makea, nopeasti suun täyttävä, karamellimäinen, mutta ei liian makea, humalakattaus tasaa makeutta. Alkuun tuntuu että on vähän turhankin siirappista, mutta olut alkaakin rakentua kokonaisuudeksi vasta, kun se on nielty. Nielusta vatsaan muodostuu sellainen olutrunko. Suuhun jää vähän liikaa rusinaa tai jopa mummun jälkiruokaviinejä. Aika voimakas on tuo olutrunko. Pikkujoulut olivat muuten judoseuran ja ne päättyivät ennen yhdeksää, eli olutta ei tarvittu sellaiseen tasaukseen. 355 ml, 50 IBU, 8,5 %, 4/5

torstai 10. joulukuuta 2015

Saku 1820 Eripruul Special Brew Premium Lager

Kutkuttava olut tarttui Tallinnan satama-alueen kaupasta mukaan, siis koko laatikollinenhan sitä oli ostettava. Taisi olla kaupan halvinta olutta, oli vähän sivussa ja vähän niin kuin armosta koppasin laatikon ostoskärryyn. Perinteisesti voisi todeta että miksen ottanut kahta laatikkoa tai kolmea. Kirkas kuparinen olut tuoksuu kukkasille. Maku on makeahko, hiilihappoinen, kukkaisjuomaa, jotenkin jännästi banaania tai vehnäolutta. Tällainen flowerpower piristää mukavasti marraskuista pimeyttä. 0,33 l, 4,8 %, 4/5

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Suomenlinnan Försti Ale Tallink Silja Line

Keskiviikkoinen saunaolut oli matkamuisto tallinnanlautalta. Tallinkin toinen laivan oma olut on Suomenlinnan panimon panema ale. Uskon Suomenlinnan panimoon, koska tiedän että heidän tietokonesysteeminsä ovat ainakin osin suomalaista laatutyötä. Försti on sameahkon kirkas, kuiva, aika katkera olut. Nautiskeltavaksi hitaasti, tosin nopeasti tulee mieleen että tätä pitäisi olla kassillinen kylmänä Suomenlinnan kallioilla hellepäivän ratoksi, ehkä siis sopisi myös nopeampaan nautiskeluun. Maku on selkeä, ei erikoisuuksia. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

lauantai 5. joulukuuta 2015

Bevog Tak Pale Ale

Itävallan Slovenian rajan pinnasta ponnistaa Bevogin panimo. Panimon oluiden etiketeissä siekkailee
outoja piirroshahmoja, ihan sellaisen takia tämän oluen valitsin olutkaupan valikoimista. Sihahdus oli vaimeahko, tuoksu pullonsuusta oli hedelmäinen. Maku on aika täydellisen sopivaa pale alea. Mukavasti makeutta, sopivasti katkeruutta, silti helppoa, nämä ominaisuudet takaisivat varmasti useamman pullollisen menekin, mutta kun en sitten olutkaupassa ymmärtänyt että kyseessä oli jotain muutakin kuin mukava etiketti ja puolustuksesi sanotaan että siellä taisi olla satoja muitakin kiinnostavia oluita. Voisi sanoa tätä ongelmaan olutblogistin first world problem. Jälkimaku on kirkas, vähän eucamentholia ja silti hiivanhäivähdystä. 0,33 l, 5,5 %, 5/5

tiistai 1. joulukuuta 2015

G. Menabrea e Figli 150 Anniversario Amber Ale

Joulukuun alkua voi juhlia aina niin varman ilahduttajan eli Niksi-Pirkan ja italialaisen juhlaoluen kanssa. Lahjat voi Pirkan mukaan kääriä biojätepussiin, niin on sitten kierrätettävää valmiiksi. Italialainen juhlaolut on tarttunut mukaan jostain õllepoodista. Korkin simahdus on vaimea, mallasta tuoksahtelee. Juodessa huomaa hiilihappojen runsauden, lievä toffee ja hunaja ja joulupuurosta löytyneen  mantelin vieno maku. Juhlaoluen juotuaan on pakko miettiä että haluaako juoda panimon perusolutta. Mantelinvärinen olut ei jätä oikein mitään muuta kuin röyhtäyksen aineksia. En käärisi tätä biojätepussiin. 330 ml, 5.0 %, 2/5.

perjantai 27. marraskuuta 2015

Thornbridge Otto Weizen Doppelbock

Black Friday kääntyy viikonlopuksi juomalla pullollisen brittiläistä tummaa vahvaa vehnäolutta. Korkki sihahtaa vaimeasti, olut tuoksahtaa reilusti banaanilta, maussa on mallasta,  lievää mausteisuutta, etiketti kertoo että kyse olisi neilikasta. Etiketti puhuu myös purukumista? Mallasbanaanineilikkapurukumivehnäolut ei oikein sovi mielikuvaani hyvästä oluesta, ehkä saksalaiset osaa paremmin panna vehnäolutta. Alkoholi kyllä toimii taustalla. 500 ml, 8 %, 3/5

torstai 26. marraskuuta 2015

Vormsi IPA Okkaline Õlu

Virolainen IPA sihahti sopivasti ja pullonsuusta nuuskaisu kertoi hedelmällisestä mausta. Ensimmäinen huikka vaikutti ikävän lievältä, onneksi katkeron ja hedelmän liitto alkoi potkia heti seuraavasta huikasta lähtien. Pullossa olut näytti vähän öljyiseltä ja lasissa vähän samealta mutta maku paranee koko ajan juodessa, pettymyksen aiheuttaa pullon koko. Appelsiinin maku on miellyttävästi kietoutunut havumetsään, makeus sopii torstaisen siivouspäivän jälkeiseen tunnelmaan. Jostain pilkistää menthol.  33 cl, 7,5 %, 5/5


maanantai 23. marraskuuta 2015

Naale Pineapple Low Alcohol Beer

Pullollisen Kiinan agentti piipahti Suomessa ja toi tuliaisena kiinalaisia oluita. Aloitin urakan polkupyörän kumin paikkaamiseen jälkitunnelmissa. Ananas ja olut yhdistelmänä on paljon lupaava, jos oikein avarakatseisesti pystyy ajattelemaan. Naalen versio limonadioluesta on oikeastaan ananaslimonadi, jos tölkin kyljessä olisi ollut mansikan kuva ja väriaineena olisi ollut punaista, niin olisi voinut luulla myös mansikkalimonadiksi. Aika esanssista on, mutta oudointa tässä oluessa on se että ei tämä kyllä maistu yhtään oluelle. Lyhyenä jälkimakuna on puu. Kiitos Mikalle! Ehkä tämä Kiinan helteissä menisi välihuikkana.  330 ml, 0,6 - 2,25 %, 1/5

lauantai 21. marraskuuta 2015

Rukki Õlu Aukstaitijos Bravorai Tarusku

Liettualainen ruisolut löytyi taas Anna kauplus -kaupasta Tallinna-Tarto -tien puolivälistä. Saman panimon kannabisolut maistui riittävän erikoiselta, joten tällainen reilummankokoinenkin pullo lähti mukaan. Olut on kirkasta ja aika hennon keltaista. Maku on makea, vähän hedelmääkin on mukana.  Makeus alkaa isossa pullossa tai annoskoossa vähän tympimään. Pullonpohjalta pääsi hiiva kyllä yllättämään, viimeinen lasillinen olikin ihan sameaa. 1 l, 5,2 %, 3/5


perjantai 20. marraskuuta 2015

Sauna Session Tanker Kaseviha Jõud Pudelis

Maistelin melkoista speciaaliolutta perjantaisaunan päälle. Virolainen Tanker-panimo on tehyt olutta, jossa on käytetty koivunlehtiä. Rumasti sanottuna on kuin joisi vihtaämpäristä, mutta jotain alkukantaista houkuttelevaa maussa on. Kyllähän tässä on saunavihta saatu parhaalla mahdollisella tavalla yhdistettyä olueeseen, jos mukaan ei lasketa hellepäivän illan kunnon saunaa ja vihdontaa ja sen perään laiturilla sihautettua lageria. Oluessa tuoksuu mukavasti sahtihaarikka, maussa on makeutta, mutta koivutwistiä. Tästä voi pitää tai sitten todeta että aika hirveätä, varmasti mielipiteitä jakava olut on tämä. Mainion Tarton De Tolly Beershop and Barin baarimikko vihjaili jotain sellaista että olut tulisi suomalaiseenkin valikoimaan, en tiedä oliko puhe Alkosta vai jostain kaupasta. Vihtojille maistuu varmasti tämä olut. Mielenpainuvat olut, arvioksi voisi laittaa mitä tahansa, mutta totuus on tässä. 330 ml, 4,7 %, 4/5

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Käbliku Tussu Imperial India Pale Ale

Nyt maisteltavaa olutta on kyllä lähestyttävä nimen takia hartaudella. Googletusta on ensin harjoitettava, kun nuo vironkielen taidot on kuitenkin aika heikot. Käbliku tarkoittanee peukaloista, siis sitä lintua. Tussun tarkoitus on googletuksen mukaan ihan sama kuin suomeksikin, jossain kyllä puhutaan myös nössöstä. Mutta blogituksen idea ei ole kielitiede vaan olut. Ibuja oluessa on etiketin mukaan 100+, jotenkin epäilen aluksi tuota. Mutta jo toinen huikka antaa uskoa siitä että kyllä tämä on kunnollinen IIPA! Alun makeus katoaa täysin ja tilalle tulee happamuutta ja suuta kuivattavaa humalaa, vähän sekahedelmää. Panimo sijaitsee Põlvamaassa, kaakkois/etelä-Virossa, kyllähän siellä tunnutaan tietävän miten olutta tehdään. Suhteellisen vahvaa olutta harvoin jää kaipaamaan toista, tähän jää vähän koukkuun. Keskiviikko-iltaan ei ikävä kyllä mahdu toista Tussua. Olut on lahja panimolta. 0,33 l, 8,3 %, 5/5


sunnuntai 15. marraskuuta 2015

AleCoq Kohviporter Tume Õlu

Blogin 3-vuotisjuhlien ja päivän judomitalien kunniaksi oli tietysti nautittava mitali- ja synttärikahvit. Tartolaisen AleCoqin uutuus, kahviportteri, sai toimia kahvina. Tuoksussa on todella paljon kahvipapu-suklaakarkkien hajua. Maussa on samaa, mutta vähän on pientä ohuutta hiipii jostain mukaan. Etiketti on kyllä tyylikäs. Taitaa olla parasta AleCoqia. Suklaakarkkia on vähän liikaa, jos olut olisi vähän jähmeämpää, niin olisi huippua. Lopussa sana esanssi alkaa väijyä mielessä. 0,33 l, 6 %, 4/5


lauantai 14. marraskuuta 2015

Põhjala Batch Zero Transatlantic Amber Ale

Tarton Tollyn puiston viereisen nakkikioskin alla olikin pieni olutkauppa ja -baari. Sieltä tiskin takaa satojen pullojen valikoimasta silmiin osui Põhjalan ja Norway Brewing Companyn yhteistyöolut, jonka asiantunteva baarimikko heti esitteli valitun oluen ja myös tartolaisia oluita ja myös läheistä punaviiniä ja chilivodkaa. Mukavan asiantuntevaa toimintaa ja paikkakin on katu-uskottava ja karuntyylikäs, baari on avattu keväällä aiemmin toimineen kaupan kylkeen. Olut on makeaa ja maistuu tummemmalta kuin punertava väritys. Makeaa olut on, mutta ei liikaa vaan sopivasti.  Karamelliä ja lievää hedelmää, tunnelma ei vähennä makua. Serranon kinkkua en ostanut mukaan vaikka sitäkin oli tarjolla, pari olutta kylläkin. Uusi suosikkipaikka on löytynyt. 0,33 l, 8,7 %, 5/5





perjantai 13. marraskuuta 2015

Ōllekōrs India Pale Ale

Taas marraskuun puolivälissä blogin syntymäpäivä lähestyy ja sitä on tullut vietettyä aina Tartossa ja niin tälläkin kertaa. Tallinna-Tarto -tien puolivälissä oleva Anna Kauplusin surkeanmahtava kauppa tarjosi taas olutvalikoimastaan jotain uutta. Virolainen IPA tuoksahti oudosti savukinkulta, maussa on kyllä hiukan katkeroa, mutta mieleen tulee jotenkin sana esanssi. Sitruuna häivähtää, mutta maku ei ole ok.  33 cl, 5,2 %, 2/5

torstai 12. marraskuuta 2015

Thornbridge Wild Raven Black IPA

Brittiläistä mustaa ipaa maistelin pienen loman alkamisen kunniaksi. Tämäkin olut löytyi Arkadian Alkosta, oliskohan muuallakin tätä saatavilla. Tumma, punertavaan taipuva olut kerää hienon vaahdon pintaansa. Olut tuoksuu havulta, makuun tarttuu jostain sekahedelmäistä polttoöjyä. Pientä loivuutta on suutuntumassa, lievää ohuutta. Makeutta on mukavasti, kahvin kitkeryyttä kerääntyy nieluun. 500 ml, 6,6 %, 4/5
+

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

BrewDog Electric India Vibrant Hoppy Saison

BrewDogin kesäolutta tarttui Arkadian Alkon jääkaapista maistettavaksi. Kesäinen olut tuoksahtaa vähän tiskivedelle tai hiivalle. Sitrusta on mukana reilusti, ensin on vähän epäselvyyttä että onko tämä nyt oikeasti olutta vai onko laimeaa hiilihappoista sitruunasoodaa. Hiivat potkaisevat vähän jälkimaussa. Vaalean keltaisessa mukavasti alussa vaahdonneessa oluessa mukana pyörii vähän erilaisia mausteita. Keväämmällä tämä olisi parempaa, jotenkin tulee mieleen saksalainen olut, lievä vehnäolut. 330 ml, 5,2 %, 4/5

tiistai 10. marraskuuta 2015

Karksi Hele Eripruul

Tavallisen tiistain kunniaksi nautin tavallista virolaista lageria. Etiketti sanoo että on perinteistä, samat perinteet on kyllä Suomenlahden tälläkin puolella. Ei ole pahaa, mutta ei oikein ole muutakaan mainittavaa. Peruslagerissa maistuu lievästi makeaa, hiilihappoa on täsmälleen sopivasti, pientä pahvinmakua lopussa. Kaikki on tässä oluessa pientä. Jotenkin kuitenkin ihan on ok, mutta marraskuun ilta ei paranna ohuehkon lagerin pisteitä. 0,5 l, 5,0 %, 2/5


lauantai 7. marraskuuta 2015

Elixir Baladin

Italialaista olutta sain synttärilahjaksi, pullo löytyi Arkadian Alkosta, joka on kyllä käymisen arvoinen olutkauppa. Elixir on punaiseen taittuvaa olutta, pullo on pelottavasti viinipullon oloinen. Vaha suojaa korkkia, jonka avaamisen tarvitaan viinipullonavaaja. Sisällön kyllä tunnistaa ihan olueksi, kun juomaa kaataa lasiin. Tuoksu on hedelmäinen, maussa on rusinaa, hiivaa ja vähän niinkuin omenaviiniä. Suussa tuntuu vähän ohuelta, mutta jälkimaku on vahva, alkoholimainen. Tölkistä juotuna olisi huonoa, mutta pullon tyylikkyys asettaa juoman eri katsantokantaan, koko pullollista ei ole tarkoitus vetää kerralla, pullollinen ei tällä kertaa kuitenkaan tingi tyylistään, kerran olen tainnut tinkiä (Ultrapres). Paranee lämmittyään, olut on kyllä arvosteltava vähän niinkuin omassa sarjassaan.  75 cl, 10 %, 4/5

torstai 5. marraskuuta 2015

Svaneke American Pale Ale

Ruotsalainen American Pale Ale tuoksuu hitusen metsältä,  ja humalalta. Tumman oranssin oluen päällä viivähtää mukava vaahto, joka kyllä katoaa melkein heti. Maku on hiipivän humalainen, vähän mummonmehua, makua on, mutta taustalla väijyy vetisyyttä. Kuitenkin janojuomaksi olisi varmasti mitä mainioin. Fin-Rus -lätkämatsi on toistaiseksi 1-1, oluen etiketissä on vähän samaa kuin tv:ssä Hartwall-areenan kaukalon ääniefekteissä. 50 cl, 4,8 %, 3/5


lauantai 31. lokakuuta 2015

Panimo Hiisi Humulus Lupus Double IPA

Talkooharavointien päälle, ennen ribsien grillausta teki mieli vähän olutta. Syntymäpäivälahjapaketista löytyi jyväskyläläinen tumman oranssi dipa, joka täytti mieliteot. Olut on kunnon tuplaipaa, eli humalat jyräävät. Mutta runko tuntuu silti makealta, pientä hiivaakin maistuu. Alkoholikin antaa kyllä liikaa viitteitä itsestään. Takaetiketissä suositellaan Maj Karman Kauniita kuvia, hauskaa juttua muutenkin, mutta Spotifyihin saakka suositus ei yltänyt. Hyvää, mutta toisen pullollisen juominen olisi vähän liioittelua. 330 ml, 9,0 %, 4/5


torstai 29. lokakuuta 2015

Camba Imperial IPA

Kun työpäivän aikana on ollut kokouksessa, joka yhdistää työsuojelua ja tietoturvaa, niin tietää ansainneensa pullollisen imperial IPAa. Saksalainen pullo vahvaa olutta tuoksahtaa makealta. Sen jälkeen esiin tulee sitrusta reippaasti. Vähän maussa häivähtää Marie-keksit. Onko sellaisia enää olemassakaan, ja syökö kukaan enää sellaisia? Olut tuntuu myös vahvalta. Jotenkin ei nyt vaan sytytä riittävästi, ehkä se on tuo päivän työhommat, jotka laittavat makuanystyrät vähän passiiviseksi vastaanottamaan herkkuja. Maku on voimakas kyllä, lopuksi humalat kerääntyvät runsaaksi pommiksi. Toinen pullollinen varmaankin selventäisi eli parantaisi arvostelua. 0,33 l, 8,4 %, 4/5


lauantai 24. lokakuuta 2015

Tommyknocker Green Chile

Kun on käynyt perjantai-iltana Patronassa ja sitten lauantailounaalla Ahoritassa, niin ei kyllä mitenkään voi vastustaa Tommyknocker baarin omaa chili-olutta. Tuoksu on täydellinen chili ja sitten maku on samalla linjalla. Baariin tullessa ajattelin, että nyt riittää päivän blogitukstet ja valitsin jotain muuta, mutta Jossun olutnenän valinta sai aikaan oikean olutkateuden. Ei tässä ole ehkä niin paljon kyse hyvästä oluesta vaan täydellisestä chilistä tai näiden yhdistelmä on vaan koukuttava. Tätä olisi kiva saads korillinen kotiin tai kaksi. Chili ei ole liian polttavaa, vaan täydellisen sopivaa. 0,33 l, 5,3 %, 5/5 

Evil Twin Falco IPA

Olut nautittiin helsinkiläisen illan huminassa Bier Bier -ravintolan tyylikkäässä ilmapiirissä, mahtavan katon alla. Tanskalais-amerikkalainen olut on paikan tyyliin sopiva hienostunut kuiva IPA. Himmeän keltainen IPA Erottajan iltavilinää tiiraillessa maistuu kireältä, röyhtäys on vähän liian pinkeä. Arvostelu vähän kuivuu suuhun. 0,33 l, 7 %, 3/5

Malmgård Red Rye

Helsingin Kampin kauppakeskuksessa olevan Bier Huis Rotterdamin olutvalikoimasta valitsin Hok/Elannon kuukauden oluen rentotukseen. Hanasta täytetyn tuopin pinnalle kerääntyi täydellisen samettinen vaahtohattu. Samettisuus ja pehmeys jatkui maussa. Kuparisen punaiseen taipuva olut maistui myös aavistuksen kitkerältä, olisiko ruis siihen syynä. Kitkerän pehmeä yhdistelmä täydentyi jotenkin hiivalla ja makeudella. 0,5 l, 5,5 %, 4/5

torstai 22. lokakuuta 2015

Panimo Hiisi Raivoava Rakki Maanpäällisten Kesken IPA

Tuoksun makea hedelmäisyys katoa jyväskyläläisestä IPAsta maistellessa. Mahonginvärinen olut maistuu aika happamalta, makua on reilusti ja siinä on katkeroa reippaasti, 62 IBUa kertoo etiketti. Vaahtoa muodostuu oluen pinnalle joka huikan jälkeen ohut kerros, mutta hiilihappoisuus on jotenkin piilotettu pehmeäksi. Ehkä vähän makeutta saisi olla lisää, nyt on liian tylppää. Pluspisteitä etiketin tyylistä ja takaetiketin jutuista, mm Motörhead mainitaan ja uhkaillaan että Rakki puraisee jalan poikki jos päästää liian lähelle. Käykää Alkossa lukemassa etiketti tai siis lukekaa sitten kotona rauhassa. Paranisi toisella pullollisella varmasti, katkero maistuu pitkään. 330 ml, 6,2 %, 4/5

tiistai 20. lokakuuta 2015

Koch Vunk Hele Lager

Tallinnalaisen Kochi Ait panimoravintolan vaalea lager maistuu vähän makealta. Väritys on lähes kirkas keltainen, tuoksussa on vähän appelsiinia, hiivaa ja ruohoa. Maussa toistuvat samat elementit, ihan ok olut. Joskaan ei tässä mitään yllätystäkään ole. Hiivanmaku on hyvä piristys. Vaahto on kaunis ja kestävä. Jos olisi mahdollista ostaa korillinen saunajääkaappiin, niin voisin ostaa. Kahdesta syystä tuo ei onnistu, ei ole kaupassa myynnissä, eikä saunassa ole jääkaappia. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

lauantai 17. lokakuuta 2015

Miss Haizon Kalamaja Pruulikoda

Tallinnalaista Saison olutta maistelin syksyisessä grillaustunnelmassa. Sekavan ruskea väri ja tiivis vaahtohattu täydentyy vähän happamalla ja anikseen viittaavalla mausteyhdistelmällä. Etiketissä lupaillaan korianteria, appelsiininkuorta ja inkivääriä. Jotenkin lievästi tympeä maku koukuttaa ja kun mieleen tulee että kyllä tätä voisi ostaa toisenkin, niin koukutus ja ostohalut määrittelevät arvosanan. 330 ml, 6,4 %, 5/5

perjantai 16. lokakuuta 2015

Thornbridge Jaipur India Pale Ale

Perjantai ja pullollinen hyvää englantilaista ipaa, kyllä on aika hyvä yhdistelmä. Suu oli sopivan kuivana salibandyn jäljiltä, jalat sohvapöydälle ja stereoista hyvää musiikkia. Olut on kynttilänvalossa täydellisen oranssi. Tuoksussa on havua ja hitunen hiivaa. Maku on janoiseen suuhun sopivan kirpakka, pullo on sopivan kokoinen. Maussa on pientä hiivaa ja metallia, mutta janoiselle täydellistä. Kiinalaiset pullollisfanit pitäisivät varmasti tästä. 500 ml, 5,9 %, 5/5

lauantai 10. lokakuuta 2015

Mikkeller Beer Geek Breakfast

Mustaa herkkua, riittäisikö tuo arvioksi. Tuoksu on kahvilikööriä, maku on  paahtunutta mokkaa, jota terävöittää humalat. Mikäs tätä on nautiskellessa, grillin hiilloksen valmistumista odotellessa, mukavasti lämmittää, kun ulkona on aika kirpakkaa. Hipoo kyllä täydellistä. Kaurapuuron sijaan tämä on kai suunnattu heavyusereille, mutta ei kyllä kannata odottaa tämän kanssa aamupalalle saakka. 330 ml, 7,5 %, 5/5

perjantai 9. lokakuuta 2015

Muddis Golden Ale

Virolainen Golden ale maistuu kunnon oluelta. Vähän samean ruskea väri, aavistuksen makea mutta neutraali tuoksu, maku on kuivahko. Helposti juotava olut, toivoisi että toinen pullollinen olisi heti tarjolla. Ehkä liian yksinkertainen, mutta miksi oluesta pitäisi tehdä liian monimutkaista. Liian pieni pullo, tuopillinen olisi jo varmasti parempi. 0,33 l, 5,2 %, 4/5

torstai 8. lokakuuta 2015

Brooklyn American Ale

Amerikkalainen New Yorkin Brooklynistä tuleva ale on kauniin ruskeaa, mutta vaahto katoaa oluen pinnalta pian. Tuoksussa on mallasta, maussa häivähtää vähän havuja ja sitrusta, aika paljon karamelliä. Etiketissä annetaan varmasti sopiva vihje, kokeile pizzan, burgerin tai mausteisen ruoan kanssa, sopii varmasti. Saunan päälle raakana jää suuhun vähän tympeä pahvinen maku.  335 ml, 4,5 %, 3/5


tiistai 6. lokakuuta 2015

To Øl Black Ball Porter

Tanskalaista mustaa portteria, saunan päälle, illan päätteeksi kelpaa kyllä maistella. Ensin tuoksussa on samettia, heh sametintuoksua! Sitten jotenkin pirskahtelevaa, jälkimaussa sopivasti humalaa. Pehmeää ja vahvaa tai tukevaa, maussa on paahdetta sopivasti jeikä makeutta ole liikaa. Tuoksussa on suopursua, maussa ei ole kyllä yhtä suomaista. Ostin tämän jostain Viron olutkaupasta, jos törmään jossain uudestaan, niin kyllä ostan pari pulloa olutkellariin.  33 cl, 8 %, 5/5


perjantai 2. lokakuuta 2015

Óllenaut Kuldne Eil Amber Ale

Superisti vaahtosi tämä virolainen kultainen punainen olut. Olut on punertavaa, makuna on toffeeta. Miksiköhän tämä on nimetty kultaiseksi. Maku on aika makea, mutta ovelalla tavalla hyvää. Vähän rusinaa kyllä on maussa. Vähän ristiriitainen makuelämys, voisi sanoa että pahaa, mutta kun ei ole, jotenkin ummehtunutta, mutta hyvällä tavalla. Toinen tai kolmas tällainen antaisi vähän varmuutta arvosteluun. Olisiko tossa tuollaista belgihiivaa vähän mukana. 330 ml, 5,6 %, 4/5



torstai 1. lokakuuta 2015

Hello My Name Is Holy Moose

BrewDogin pitäisi palauttaa vanhat etiketit takaisin, sen verran outo on tämä Alkon valikoimista löytyneen pohjoismaisiin marjoihin tukeutuvan oluen hirvietiketti. Lakkaa, puolukkaa ja mustikkaa kertoo takaetiketti, minun suussaani ne maistuvat mansikalta. Oluen väri on sekamehumaisen punainen. Mukavan kirpeä jälkimaku, jotenkin kuitenkin sokerista, ei kuitenkaan maistu yhtään makealta.   330 ml, 5,5%, 3/5 



lauantai 26. syyskuuta 2015

Mufloni IPA

S-marketin oluthyllystä lähti maisteltavaksi porilainen. Kuivan rapsakkaa tummaa oranssia, eli ruskeaa?, olutta on humaloitu reippaasti, katkero kuivattaa maun. Jälkimaku on pitkä ja kuiva. Ripaus makeutta olisi tervetullutta. Vaahtoa ei oluen pinnalle ilmestynyt. Tuoksussa on vähän hedelmä tai sitrusta, mutta yksioikoisessa maussa ei sitä enää löydä.  33 cl, 4,5 %, 3/5



perjantai 25. syyskuuta 2015

Promeneerija Haapsalu Pale Ale

Perjantai-ilta, ilta-ajelulla tuoreen ajokortin omistajan kanssa, kotiin ja jääkaapista matkamuiston sisältö lasiin ja nauttimaan, mutta ei mennyt sittenkään ihan putkeen, Hopsalun Pale ale ei kyllä oikein nappaa. Vähän oudon makuista, katkeraa on mutta, aikamoista tiskivettä taustalla. Jälkimaku on kitkerä, ehkä parasta tässä oluessa, jotenkin hapanta. Haapsalun promenaadipuiston muistot on erilaiset kuin tämä olut. Hajukin on outo. 330 ml, 5 %, 1/5

torstai 24. syyskuuta 2015

Óllenaut Punahabe American Red Ale

Virolainen punaparta-olut on Óllenaut-panimon pullon etiketissä tyypitelty Hipster-tyyppisen oluenjuojien olueksi. Sopii hyvin Punavuoreen varmaankin. Olut on tietty punaista, tosin sameaa ja vaahto on lyhyt. Maku on kyllä katkera tai jopa hapan. Hiilihappo on lievää, mutta maku on yksioikoinen ja vähän tylsä, tuntuu kyllä vahvalta. 330 ml, 5,1 %, 3/5