Schneider Weisse TAP 4

Vehnäolutta lääkärin määräyksestä maistelin vapunaatton kuohuviiniksi. Historiarekisteristä palautui selkeästi se makuelämys 80-luvulla tehdystä olutsokkotestistä: parikymmentä eri Alkosta ostetua olutta, joista tunnistin muistaakseni oikein 3/20, yksi niistä oli pahalta maistunut Weissenfest, mistä tuo nimikin nyt tuli mieleen. Tässä saksalaisessa oluessa v. 2014 vaahto on tiivis ja väri juomassa on sameahko ja maku on siis vehnäolut, luomu ei haittaa. Hiiva maistuu kuten pitääkin, ehkä liiankin voimakkaasti, maistuu aidolta. Kävin tänään työterveydessä, edellisen kerran 2008, lääkäri kysyi että mitä olen tehnyt toisin kun kolesteroliarvot olivat laskeneet. Valehtelin kun sanoin että en mitään, en arvannut sanoa että olen viime aikoina juonut parempia oluita. 0,5l, 6,2%,5/5

Mufloni CCCCC IPA

Pelottavan vaimea sihahdus saatteli tämän porilaisen mukavan punaruskean oluen maisteltavaksi. Tuoksusta tuli mieleen kataja ja maku oli samalla linjalla. Matala hiilihappoisuus peittyy humalien alle. Oikoluku yritti tuohon korjata että jumalien. Maku on täyteläinen, mukavasti kielen päälle jää pyöriskelemään makuharmonia nautiskeltavaksi.  50 cl, 7,0%, 5/5

Ultrapres Beer Liquor

Todellista erikoisolutta maistelin karkoittaakseni pientä orastavaa flunssaa. Belgialaisen panimon älynväläys on tehdä oluesta likööriä, okei. Maku on makeaa, kuin suoraan niistä kahvipapukarkeista, joita ainakin joskus myytiin ruotsinlaivalla. Olutta lienee eniten nimessä. Tämä pitäisi lämmittää ja juoda kermavaahdon kanssa. Kyseessä on siis olut, joka onkin likööriä, joka haluaisi ollakin kahvia. Ihan mukavan väkevältä maistuu. Ei mennyt kyllä koko pullollinen. Voiko tätä edes arvostella, harvemmin tulee juotua kahviliköörejä? No tätä ehkä tulee juotua vielä harvemmin, kun oli Jannen hiivanäytetilaus. Kiitos Jannelle. Sarjassa kahvilikööriä: 70 cl, 20%, 4/5

Švyturys Old Port Ale

Skotti-alea Liettuasta saunajuomana tuli testattua. Väri on mukavan ruskea ja kirkas. Skottilaisisuus on aika ohutta, vai onko se sitä saituutta. Lusikallinen siirappia makeutusaineena sammiossa, joten maku on ohut. Vähän on myös mallasta maussa. Tämänköhän takia matkalaukussa meinasi olla ylipainoa Vilnan lentokentällä, niin turhaan.  0,5 l, 5,6%, 2/5

Laitilan Kukko Vehnä

Vehnäolut on mainio saunaolut, varsinkin tämä Laitilan vehnäolut. Helpostijuotava olut ei sisällä liikoja aromeja, perusvehnä, jossa ei ole liikaa makeutta, eikä hiivoja. Maku on lyhyt, mutta jää jotenkin kummittelemaan silti. Saunavehnäolut-luokassa pärjää, mitäs muita tuossa sarjassa nyt olikaan?Hiilihappoa on samean keltaisen kirkkauden joukossa sopivasti, pieni multaisuus väijyy taustalla. 50 cl, 4,7%, 4/5 Sattumalta tuli juotua peräkkäin kaksi Laitilan panimon, täysin ääripäiden, olutta: Mämmi ja Vehnä, olutta saa näköjään mistä vaan.

Laitilan Kievari Mämmi

Pakkovalinta pääsiäisolueksi oli tämä mämmistout. Musta olut kerää päälleen mukavan vaaleahkot vaahdon. Varmasti tämä riittäisi ateriaksikin värin puolesta ainakin. Pientä vetisyyttä on, no oluthan on suurimmaksi osaksi vettä. Kivaa kuplintaa ja kahvin makua on ujutettu tähän limppumaiseen nesteytettyyn mämmiin. Ehkä kuitenkin vuoden viimeinen mämmi. 33 cl, 5,8%, 4/5

Ørbæk Påske Bryg

Syövätkös norjalaisetkin mämmiä, tuli heti mieleen kun tätä maistelee. Ehkä tuo etiketin pääsiäispupu ja pitkäperjantai vähän auttoivat mieltä kysymyksen mietinnässä. Mausteita on mukavasti, etiketti lupaa kardemummaakin. Jälkimakua analysoidessa löytyy viitteitä mausteista.  Mukavan makea, silti hiilihappoakin mukavasti. Ihan hyvää, kyllähän tätä voi aina pääsiäisenä juoda, onneksi pääsiäinen on vain kerran vuodessa, vähän niinkuin mämmiäkin. 50 cl, 7,2%, 4/5. 

Chimay Tripel Peres Trappistes

Etiketin mukaan ainakin trappistiolutta juomalla tekee hyvää, sehän sopii pääsiäisen hyväksi työksi. Tämä pakottaa uudelleensijoittamaan itseni maailmassa, henkisesti. Hiivaa, kuivuutta, hiilihappoa ja lopuksi maustekoukku (pippuri) on analyysinä. Hienosta analyysistä huolimatta suutuntuma on yllättävän mauton, maku tulee esiin vasta nielaistessa, mutta jälkimaku on täyttävä. Väri on punaiseen taittuva ja samea. Olut paranee juomalla. Tuo kyllä pätee kaikkiin maailman oluisiin. 

0,33 l, 8%, 5/5 

Fake Lager

Brew Dogin versio böömiläisestä pilssistä viitannee Urkkiin. Olut on punertavan keltaista ja maku on kohdillaan, katkeroa, greippiä, mukavaa kuivuutta ja asennetta. S-marketin hyllyltä bongasin tämän, jotenkin Brew Dog -fanille (tunnustaudun) hetki oli iloinen. Hinta oli oluelle kyllä kova, samalla rahalla olisi saanut kyllä monta tölkillistä jotain toista merkkiä. Mutta ei nyt vaan tehnyt mieli vaihtaa suurempaan määrään. Tuossa pohdinnassa kiteytyi varmaan paljon olutblogistin ajatusmaailmaa. Avatessa tuli jotenkin heti mieleen että tätä kyllä pitää juoda suoraan pullosta, kyllä se siitäkin maistui. Oluen nimellä lienee joku oma syynsä, lienee jotain huumoria. 330 ml, 4,7%, 4/5, meni kyllä nyt hinnoittelupolitiikan puolelle osa arviosta. 

Berliner Kindl Weisse

Sponsorin vitsiksi kait tarkoitettu Berliinin tuliainen osoittautui erikoisuudeksi, josta saattoi pitääkin. Berliiniläinen mieto vehnäolut olisi tarkoitus juoda terassilla kesällä ja pillillä. Etiketissä kehotetaan kaatamaan lasiin vadelma"hilloa" antamaa makua. Ilman mausteita olut on ovelaa sweet and sour, ovelasti tosi hapanta, sitruunaista ja makeaa. 0,33l, 3,0%, 3/5 Kannattaisi varmasti maistella tarkemmin Berliinissä. 

GB FinAle

Päivän SM-judofinaalien seuraamisen jälkeen maisteltiin Gourmet Beer FinAlea. Olut olikin tummahkoa. Etiketti on kyllä huolestuttavan Pirkkamainen, mutta oluthan on oikein maukasta. Makeus on kyllä sietokyvyn ylärajalla, mutta sopivaa humalaakin löytyy. Virolainen olut yllätti jääkaappikylmänä. 500 ml, 6,5%, 5/5

Vilkmergés Tamsusis

Liettuanmatkan viimeisiä muistoja maisteltiin saunan päälle. Komeasta tummasta pullosta kaatuikin punaiseen taittuvaa tummahkoa olutta. Tuoksu on makea ja maku on samalla linjalla. Mallasta on, ehkä Vilnassa olisi maistunut paremmalta, vähän kuin kotikaljaa väkevämpänä versiona. 

0,41l, 5,8%,2/5

St Feuillien Tripel

Pääsiäistä odotellessa maistuu belgialainen luostariolut. Miksi muuten tämä on muka pääsiäisolut? Kyllä tätä sopii nautiskella muinakin aikoina, no miksei pääsiäisenäkin. Olut tuoksahtaa hiivaiselta. Maku on myös hedelmäinenkin, ja hiivaisen raikas. Ei tätä kyllä voi janoonsa juoda, pakottaa nautiskeluun, mukavan voimakas potku. Piristäisi varmasti pääsiäistäkin. 33 cl, 8,5%, 5/5

Kuohu Valioluokka Pale Ale

Amerikan kalpea kaljaa S-marketista kannoin innokkaana kotiin. Kupariseen taittuva APA maistui ensi huikalla pettymykseksi vetiseltä, vähän niinkuin olisi laimennettu vedellä. Ei kai sellaista tehdä oikeasti? Kyllä tuota katkeroa pikku hiljaa poskiin kertyy. Tuntuma on pehmeä, vähähiilihappoinen, lisä ei olisi pahitteeksi. Samaa olutta olisi ravintoloissa internet-tietojen mukaan tarjolla vähän vahvempana. Olisi varmaan parempaa, tämäkin tosin paranee loppua kohti, olisipa ollut isompi tölkki. 33 cl, 4,7%, 3/5

Piebalga

Hampurilaisten grillauksessakin tarvitaan olutta. Latvialainen alus eli olut toimittaa tehtävää. Olut raahattiin Riikan lentokentältä maisteltavaksi ja osoittautuu pehmeäksi ja miellyttäväksi olueksi, ei mitään kikkailua, ehkä pientä makeutta on mukana, mutta ei liikaa. Täyteläistä lageria. 

0,5l, 5,6%, 4/5

Shepherd Neame & Co Brilliant Ale

Kenttiläinen olut jo sanayhdistelemänä kuulostaa hienolta. Britannian vanhimman toiminnassa olevan panimon tyylikäsetikettinen ale maistuu kevään kunniaksi mukavalta. Tuoksussa on vähän hedelmäestereitä, maussa on ryhtiä ja jälkimaku on sopivan kuiva. Ensituntuman makeus ei oikein sovi tähänkään olueeseen. Pullo on hankittu Tallinnasta, sieltä sataman läheltä, sieltä kun voikin ostaa olutta myös pienemmissä erissä kuin 24 tölkkiä.  500 ml, 5,6%, 4/5

Bernard Celebration Lager

Tšekkiläinen pastöroimaton shampanjatyylin käy toisen kerran pullossa kertoo etiketti. Pullossa on vuosi 1597 ja tämäkään aika ei ole opettanut että miten se olut saataisiin valmiiksi ennen pullotusta? Mukavasti kirkkaan samea olut sisältää paljon hiilihappoa, se peittää tehokkaasti muut maut, ehkä se on sitä shamppanjaa. Ehkä tämä on vähän sellainen oman tiensä kulkija? Jälkimausta kai löytyy aromia. 0,5l, 5,0%, 3/5

Keisari Kellari

Nokialainen kellariolut on sameaa ja väriltään kuparisen ruskeaa. Tuoksussa on mallasta, maku on terävämpi, makeus katoaa ja tilalle tulee jotenkin tyly maku. Ehkä maussa on vähän hiivaa ja jotenkin keskeneräisen oloista on, metallista, suodattamattomuus ei ehkä olekaan hyvä.

0,5l, 4,5%,2/5