maanantai 22. heinäkuuta 2019

Hedönist Strawberry Milkshake IPA

Hedönistien lähettämän 4-packin kolmas ipa on aika erikoinen. Väri on vähän likaista oranssia, vaahtoa ei oikeastaan synny. Tuoksu on kuin aukijääneestä sulaneesta litran mansikkajäätelöpurkista, eli voisi kait sanoa että nimenmukaista. Tuoksu on kyllä turhankin voimakas. Maku on aluksi vähän liian makeaa, vähän niinkuin Hermesetas-nappi kielen päällä. Muutaman lähes pakotetun hörpyn jälkeen maku on edelleen mansikkapehmistä, toisaalta happamuus alkaa vahvistua tai kuivat humalat. Erikoisuutta on varmasti haettu ja sitä on kyllä löydetty. Tuoksu ei lisää nautintoa. Ehkä mansikkapirtelö ei ole tarkoitettu IPAn mausteeksi, mutta kyllä tähän pikkuhiljaa oppisi. Ei kun ei, pieni tauko ja vanhat synnit palaavat. 330 ml, 5,5 %, 2/5

lauantai 20. heinäkuuta 2019

Suomenlinnan Chapman Lager

Majakkalaiva Reladersgrundilla tuuli vilvoittavasti ja näkymät kannelta oli hienot. Suomenlinnan panimon oluita oli mukavasti valikoimassa. Chapman tarjoiltiin helteeseen sopivassa lämpötilassa, vähän liian kylmänä. Lager on mallia perus. Vähän hedelmää, pieni piristys, ihan pikkuisen mineraaleja, janojuomatyyliä. Sopii hyvin Helsingin helteeseen. 0,33 l, 5,0 %, 3/5



torstai 18. heinäkuuta 2019

Panema Craft Beer Flight

Kalliossa eksyin Panemaan, ravintola oli torstai-iltana mukavasti täynnä. Tiskillä huomasin valikoiman olevan ainakin riittävä. Annoin baarimikon valita oluttarjottimelle oluet, itse valitsin viimeisen. Ensimmäisenä tumma, ei ihan musta Northmonk Imperial Maple Brown maistuu makealta ja täyteläiseltä, todella hyvää, vaahterasiirappia on makeuttamassa. Heti tulee mieleen että miksi nämä on vain 1 dl -laseja. 5/5 Kakkosena on vaalea Northmonk West Coast IPA on hedelmäinen lievä katkero, maussa on vähän makeaa omenaa, ok 4/5 Kolmantena maistelin Northern Powerhouse Small IPA, kuitissa luki Northmonk. Aika vaalea ja haalea, vähän hiivainen maku on. 2/5. Coolhead Cucumber Sour tuoksuu vähän pistävältä. Kurkkua, etikoituneena, väri on keltainen, vaalea. Tuoksussa on vähän multaa. Erikoinen olut, välillä maistuu liikaa kurkku, välillä oikein hyvää janojuomaa. 4/5 Viimeisenä maistelin Northmonk Napolitan Icecream Pale Ale. Kauniin vaalean piparkakun väristä, vaahto on niukka. Makeahko keksimaku on hienostunut, välillä vähän maku vesittyy, mutta ei pahasti. 4/5 
5 * 0,1 l, 4/5 



maanantai 15. heinäkuuta 2019

LAB Punica Blonde Ale

Splitintuliainen rauhoitti espoonreissun jälkeen. Pieni sateenripottelu saunan jälkeisellä terassilla paljasti kuparisen blonde alen. Splittiläispanimon tuotoksen tuoksu on vaikeasti havaittavissa. Maku on aika vetinen, vähän kaikkea: vähän mallasta, vähemmän hedelmää ja vähän hiilihappoa. Lievästi puumainen, humalia on lopussa. Etiketissä on vielä kiukkuisen näköinen eukko. Etiketti kertookin siiten että punica tarkoittaa anoppia. Anoppi on ystävällinen ja anteeksiantavainen blondi ja anoppi on syytä säilyttää pimeässä ja kylmässä. Lisäpisteitä näistä tiedoista on pakko antaa.  0,33 l, 4,2 %, 3/5

lauantai 13. heinäkuuta 2019

Oriel Beer / HopSaSam Țuiple'Up Aged In Tuica Barrels

Tuiple'Up on trippeli, siihen on saatu makua tuicasta eli romanialaisesta luumuviinasta. Tätä olutta on kypsytelty omena-, päärynä- ja luumutuicatynnyreissä. Olut on belgialaisromanialaista yhteistyötä. Väritys on kellertävän oranssia, vaahtoa on ja se kestää. Tuoksu tuntuu kypsän hedelmäiseltä ja hiivaiselta. Maku paljastaa että kyseessä on vahva olut, jossa on reilusti hiilihappoa. Alkoholi hyökkää päälle. Luumuviinan jälkeen makuun alkaa löytyä muitakin vihahteita, luumua, säilöttyjä hedelmiä. Ensijärkytys on aika vahva, mutta kyllä olut pehmenee loppua kohti. Etiketti kertoo että mausteena olisi myös sitruunaruohoa, sen luettuani maistoin sitäkin. Täyttää mukavasti, loppua kohti oluesta oppii pitämään. 330 ml, 9,5 %, 4/5

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Pivovara Medvedgrad Fakin IPA

Pahaltakuulostavan nimen takaa paljastuu hyvä IPA. Hikinen päivä Splitissä päätetään ukkosen jylistessä ja juomalla pronssisen kirkasta olutta, vaahto on valkoista katoavaista. Tuoksussa on hedelmää, kypsiä kumkvatteja, ei kun se oli vaan tossa pihalla, no jotain trooppista. Maussa huomaa mallasrungon olevan tukeva. Humalat ovat poskiatäyttävät. Sitrusta vähän, hippusen makeutta ja sopivasti katkeroa. Kroaatinkielen fakin kai tarkoittaa kaveria tai jotain kalkkunaa, kun sellainen tuohon etikettiin on piirretty.  70 IBU, 0,33 l, 7,0 %, 5/5




maanantai 8. heinäkuuta 2019

Varionica Pale Ale

Splitin-matkan perinteisen parvekeviilennyksen lähteenä oli kroatilaisen panimon pale alea. Aika tummaa kalpeaksi olueksi, vaahto on tiivis ja sitkeä. Maussa on ensin puuta, sitten hedelmää. Ensin tuntui että nyt on tullut ohilaukaus, mutta pikkuhiljaa hedelmät tropiikista ja kirpeämpi appelsiinikin ilmaantuvat. Vähän hedelmäkarkkien makeutta vielä ja lopputulos onkin jo ihan hyvä. Humalat ovat niin miellyttäviä kuin aluksi puisevat voivat olla.  330 ml, 5,2 %, 4/5



sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

LAB Barba Pale Ale

Siitä Splitin toisesta olutkaupasta löytyi paikallista olutta. Pale Alen etiketissä on kait paikallinen merikarhu. Oluella on tarkoitus viilentää hellepäivän iltaa.  Kirkasta ja kauniin tumman kultaista on. Serbokroatialaisesta vai kai täällä pitäisi sanoa kroatiankielisestä etiketistä ymmärrän että humalina on käytetty Cascadea, Columbusta, Mosaicia ja Simcoeta, mutta silti lopputulos on puinen. No jos malttaa lukea etiketin loppuun saakka, niin siinä on teksti englanniksikin, mutta blogistille tuo serbokroatia antaa enemmän uskottavuutta, ehkä? Puisen ulkokuoren takana on sitten vähän parfyymistä sitruunaa.  Lounaalla join Corte Maltese -ravintolassa saman panimon lagerin, se vei janon hyvin. 0,33 l, 5,4 %, 3/5 



torstai 4. heinäkuuta 2019

Minipivovar Angeluš Pale Ale

Splitin-reissun Brac-risteilyn jälkeen piti vähän yrittää viilentää itseään Luxuryrooms Dinon terassilla. Olueksi valikoituu Splitin toisesta olutkaupasta ostamani olut. Molemmissa kaupoissa vierailin ja molemmista vähän puuttuu touchi, oluita on jonkun verran mutta ehkä vain Rivan jatkeella oleva Little Beer Shop voi sanoa että tiskin takana oli ymmärrystä. Enkeliolut on kuparista, vaahto on mukavan tiivis. Tuoksussa on hedelmää ja maussa on mukavasti humalaa. Miinuspisteitä ei kai voi antaa siitä että olut lämpenee liian nopeasti. Maussa on täyteläisyyttä, kosteata mäntymetsää, ripaus sitruunaakin, mitä sitä kiertelemään: hyvää.  0,5 l, 5,2 %, 5/5 



keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Pivovara Medvedgrad Grička Vještica

Diokletianuksen palatsissa olevan St. Domniuksen kellotorniin kipuamisen ja cuttlefishin merkityksen valkentumisen jälkeen löytyi vilvoittavaa tuulta Para Di ’Soto -terassilta. Tilasin ihan vaan oluen ja pöytään tulikin oletetun Ozujskon asemesta Medvegrad-panimon doppelbock. Helle ja doppelbock olivat vähän ristiriidassa ennakkokäsityksissäni, mutta ensihörppy paljasti oluen viileäksi. Väri on tummunutta löylykauhan kuuppaa. Vaahtoa ei kestä kauaa. Tuoksu jotenkin katoaa. Maku on viileänäkin lämmittävä, vähän tummia hedelmiä, pähkinöitä, mallasta, makeaakin, mistä tämä raikkaus tulee? . Hellejuomakategoriassa tämä on kyllä todellinen musta hevonen. Olut on saanut nimensä kroatialaisen kirjan mukaan, se kertoo Grickalaisesta noidasta. No onhan tämä eräänlaista taikajuomaa, aika makeata. 0,50 l, 7,5%, 4/5 (dobbelbock korjattu doppelbockiksi, kiitos kommentoijalle)



maanantai 1. heinäkuuta 2019

Ožujsko Hoppy Lager

Yritin pakoilla Splitin hellettä varjoisaan baariin. Na Kantunun terassi oli varjossa ja listan ykkösenä oli Hoppy Lager. Se olikin kroatialaisen toisen suuren panimon humalainen lager. Kirkkaan oranssia, vaahtoa vähän, mutta se pitsittää lasia loppuun asti. Tuoksussa on reilusti hedelmää. Humalat ovat makeita ja tuovat mieleen amsterdamilaiset  coffeeshopit. Aika makeaksi maku kääntyy lopulta. Kyllä tämä tuntuu ilmaa viilentävän, ei tosin lämpömittarin mukaan. Tarkempi analysointi vaati toisen pullollisen, eli aika hyvää oli. 0,50 l, 5 %, 5/5