Muskottipähkinää, kanelia ja neilikkaa sisältävä olut odotteli uudenvuodenpäivän iltakävelyn välietapissa töölöläisessä panimoravintolassa, Mad Hopperissa. Tuopillisen väritys on kirkas ja vaalea kupari, vaahto on valkeaa ja runsaahkoa. Maku sisältää mausteita, kanelia ja neilikkaa, ihan talvimaisemaahan tämä tuo mieleen. 0,4 l, 5,0 %, 4/5
Ostin tämän nestemäisen joululahjan itselleni suoraan panimolta Tallinnasta. Olut on mustaa ja vaahto on nopeaa ja tummaa. Tuoksuu suklaalta, maistuu myös. Makeaa maitosuklaata, jotain maustetta, hitusen humalointia, alkoholin lämmitystä, vähän vanhaa kunnon liköörikonvehtia ja lopuksi löytyy vähän terävyyttä. 330 ml, 10 %, 4/5
Kuparinen olut valkealla tiiviillä vaahdolla näyttää kunnon ipalta. Ostin oluen Tallinna Koht-baarin kaupasta, on se pieni, mutta oluita on. Etiketti yksinkertaisuudessaan miellyttää. Tuoksuu makealta, vähän hedelmää ja hiivaa. Maku on puhdas, maltainen ja hitusen katkera. Kokonaisuus on eheä, oikein perinteinen helpohko ipa, joka kyllä antaa jälkimaussa mukavasti humalaisuutta. Panimo osaa homman. 440 ml, 6,7 %, 4/5
Pikku kävely Kalamajan suuntaan ja vastaan tuli Shishi, onneksi naapurissa aukesi juuri Põhjala Breweryn taproom. Listalta valikoin alkupalaksi vähän erikoisempaa sieni-stouttia. Tryffelillä maustettu olut on mustaa, vaahtoa syntyi niukasti. Tuoksu on maltainen, vähän öljyinen tunnelma. Maistelu alkaa toteamuksella että on vähän ohutta, alkoholin lämpöä. Mutta missäs tryffelit? Paahteisuutta ja ei niin makeaa siirappia, vahvaa makua ja täyteläisyyttä, lämpöä riittää kurkussa pitkään. 0,25 l, 10,0 %, 4/5
 |
Tallinnan majoituspaikan naapurissa oli sattumalta tutunoloinen pub, jonka omaa nimikko-olutta piti tietty maistaa. Ale on hienosti valkoisella vaahtoavaa ja väriltään kirkkaan kuparista. Tuoksuu maltaan makeudelle ja käsityöläisyydelle, aivan ohutta multaisuutta, hiivaa ja humalia. Maku on sama, mukavasti makeutta, pehmeyttä ja ripaus ruohoa. Ihan kelpo pubiolut on. 0,5 l, 5,2 %, 4/5
Napolilaisen kävelykadun baarista ostin matkamuistoksi paikallisen muusikon, Pino Danielen kappaleen innoittamaa alifelaista kevyt-stouttia. Olut on mustanruskeaa ja vaahto on beigeä. Tuoksuu kaakaolle ja kahville mallaspedillä. Maku on enemmän maltainen, vähän marjaisuutta jälkimaussa. Pientä mielenhäiriötä tuottaa kun oluen nimessä on stout ja light, mutta tästä oluesta on väkevämpi versio olemassa. Muistaakseni nautiskelin tämän oluen WineCafè Da Mariossa, maistui siellä niin hyvältä että tein ostopäätöksen, kotona on vähän vaimeammat tunnelmat. Kevyt-stout-kategoriassa on kyllä hyvää. 33 cl, 6 %, 4/5
Lohjalla pantu tunnistuksenaktivoimis-neipa on sameaa keltaisuutta, joka kuohuaa valkoisena. Tuoksussa on hedelmiä ja jotain multaista mausteisuutta. Ensihörppy on lempeän löysä. Mietoa greippiä, vähän mäntyä, pikkaisen pihvimausteita ja humalan katkeruutta, niistä muodostuu mieleenpainuva olut. Citra, superdelic, nelson sauvin muodostavat nimen koodituksen. 330 ml, 6,7 %, 4/5
Laitilalainen tupla-neipa on keltaista ja sameaa, vaahto on tiivistä ja valkoista. Tuoksussa on hedelmiä ja erikeeperiä. Maku on hedelmäinen, alkoholi tuikkaa nopeasti esille. Sitruuna ja greippi vähän häviävät alkoholin kanssa painiskelun. Jälkimaku on lämmin, katkeroinen ja pitkä. Kokonaisuus paranee viimeiseen pisaraan saakka. 50 cl, 7,7 %, 4/5
Tartolainen stoutti on mustaa kuin moottoriöljy, vaahto ruskeaa pienellä punoituksella. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Maku on mallasta, ruisleipää, paahdetta, vaniljaa, vähän kahvia ja suklaata. Nielaisun jälkeen rommi maistuu ja jää kieltä puuduttamaan. Makeaa tahmaa jää hampaisiin, alkoholi lämmittää pitkään. 0,33 l, 12%, 4/5
Lohjalaisesta jääkaapista löytyi bipaa, pakkohan sitä on aina maistaa. Olut lienee hervantalaisen pubin tuotoksia. Väri on mustaa ja komea rusehtava vaahto on tiivis. Tuoksussa on mallasta, makeutta ja vähän lakritsaa. Ensihörppy kertoo ohuudesta, ehkä väri vähän laittaa odotuksia raskaammasta mausta. Humalointi on mietoa katkeruutta, hiilihappo terävöittää tunnelmaa. Ihan mukava tunnelma jää kokonaisuudesta. 330 ml, 5,5 %, 4/5
Vähän läpikuultava keltainen neipa Tallinnasta kuohuaa isohkoilla kuplilla valkoista vaahtoa. Tuoksuu hedelmäiseltä, ei makealta. Maistuu enemmän greippiseltä, aika kirpakkaa. Nautiskelin oluen ehkä liian kylmänä, jotenkin ohutta vaikka humalia on ryydittämässä jälkimakuun saakka. Hiilihappoa on paljon. Greipin lisäksi mukana on sitruunan kirpeyttä. Pikkuhiljaa maku miellyttää enemmän, ihan osuva katkeruus jälkimakuun jää. 0,44 l, 6,0%, 4/5
Turun Mallaskukon hanavalikoimasta valitsin ruotsalaista neipaa. Väri on sameaa keltaista ja vaahto on kestävää, tiivistä ja valkoista. Tuoksuu ananakselta, vähän appelsiinia. Maku on hedelmäinen myös, ananasta on, ei liikaa kirpeyttä kuitenkaan. Humalat ja alkoholi ryydittävät jälkimakua. Hiilihappoa on, samoin pientä puumaisuutta. Oikein maistuvaa sameaa ipaa on. 0,5 l, 7,0 %, 4/5
Virolais-latvialainen tölkillinen sisälsi aika rumaa olutta, vaikutelma on Bloody Mary - vispipuuro, heikko vaahto oli vähän oranssia. Vähän tulee mieleen että onkohan kaikki hyvin. Tuoksu paljastaa että ihan raikasta oluen pitäisi olla, vesimeloonia ja mangoa. Makeaa ja vähän hapanta tuntuu suussa hörpyn jälkeen. Täytyy vähän miettiä että mitä tämä oikein on. Ulkonäkö kyllä hämää ja melko paksu suutuntumakin ei ihan viittaa raikkauteen. Erikoisolut, kirsikka hyppää lopuksi vielä edustalle. Sekavantuntuinen, mutta lopulta ihan selkeä ja makea hedelmä-sour. 0,44 l, 5,0 %, 4/5
Musta mausteinen stout tuo vähän joulutunnelmaa. Tuoksu on paahteinen ja mausteinen, no jouluinen ja vähän salmiakkia. Vaahto oli isokuplaista. Maku on kuin Maustemesta-käynnin ostoslistalta, anista, inkivääriä, muskottia, kanelia, neilikkaa ja mallasta. Vaikka lista on pelottavan pitkä, niin kokonaisuus on ihan makuhermoja miellyttävä. Jälkimaku on lempeä, vähän joulupullaa, jännästi salmiakkia taas. 330 ml, 7,8 %, 4/5
Tarton Gambrinuksesta ostettu puolalainen matkamuisto-ipa näyttää melkein keltaiselta appelsiinituoremehulta, vaahto oli valkoista. Tuoksuu kypsältä ananakselta. Samea olut maistuu ananaksen lisäksi appelsiinilta. Hiilihappoa on reippaasti. Humalointia on, mutta maltillista. Kokonaisuutena maku on kylläinen, mutta jotenkin ohut. Humalointi on jälkihuurussa greippistä. 500 ml, 6,9 %, 4/5
Tarton Gambrinuksesta löytyi paikallista pilssiä. Se vaahtosi hermeettisesti, piti ihan hörppiä välillä ettei kuohu yli. Tuoksu on puuhedelmäistä. Maku on hedelmäistä, sitruunaista, poreilevaa ja lopussa havuisen kuivattavaa. West coast on kyllä hienosti yhdistynyt pilsneriin, helppoa ja maku on kuitenkin palkitseva. 0,33 l, 5,5 %, 4/5
IOlvi lähetti pimeneviä iltoja varten tummempaa olutta. Portteri on pantu panimon vanhalla reseptillä. Väri taittuu valossa aika punaiseksi, mutta hämärämmässä sitä voi sanoa mustaksi. Vaahto on vähän kellertävää. Tuoksussa on mallasta ja lakritsaa. Maku on, no hyvä. Mausta löytyy paahdetta, maltaisuutta, makeutta minimissä, pehmeyttä ja lempeyttä, olisiko mukana lusikallinen kahviakin. Huomasin kauppareissulla että S-marketin hyllylläkin oli näitä, ei ole ollenkaan huono valinta ostoskärryn täytteeksi, jos haluaa helppoa portteria. 0,5 l, 6,5, 4/5
Amsterdamilainen maaemo-ipa on oranssia läpinäkymättömyyttä valkoisella vaahdolla. Tuoksussa on vanhaa kunnon ipamaisuutta, makeita hedelmiä hiukan, humalia ja greippiä. Maistelu lisää vähän karamellia taustalle. Katkeruus on pinnalla, muttei mitenkään liikaa. Pientä mausteisuutta tuntuu lopuksi, alkoholi maistuu vain miedosti. 330 ml, 7 %, 4/5
Tarton Gambrinuksesta ostin tartolaislatvialaista humalalageria. Väri on läpikuultamaton keltainen, vaahto on valkeaa ja vähäistä. Tuoksu on hedelmäistä tai jopa marjaista. Ensihörppy paljastaa aika paljon katkeruutta. Lempeyttä ei ole, aika rapsakkaa on. Nelson sauvin -humala antaa vähän viinimäisyyttä, citra sitruunaa vähemmän, eihän tässä ole mitään vikaa. Jälkimaku on humalainen. 0,33 l, 5,3 %, 4/5
Läpikuultamaton hollantilainen ipa kuohuaa todella niukasti, vaikka tölkillinen näytti saaneen jossain aika paljon osumaa. Tuoksuu lämpimien maiden hedelmiltä, persikkaa ja muita keltaisia hedelmiä, ehkä ripaus havuja. Maku on samalla linjalla, lempeä katkeruus ryydittää vähän jälkimakua. Annoksen loppupuolella huomaa että humalointi ikäänkuin kertyy ikeniiin, hienosti siis. Kyllä tätä voisi ostella, jos sattuisi jossain kaupassa vastaan tulemaan. Tölkillisen ostin Utrechtiin Albert Hejn -kaupasta. 330 ml, 6,5 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
