Puolalainen ipa on oranssia ja se vaahtoa mukavasti valkoisena. Tuoksussa on makeaa, humalaa, vähän hiivaa ja hitusen hedelmiä. Ensihörppy on vähän ohut ja terävä. Maku on enemmän humalainen, vanhaa kunnon ipaahan tämä on. Humalan katkeruus alkaa kuivattaa kitalakea. Maltaan pehmeyttä vähän kaipaisin. 500 ml, 5,7 %, 4/5
Työviikko vilahti taakse, perjantaisauna ja yksi Gambrinus-hankinta lasissa, on aika ok tilanne. Kauniin tiivistä keltaista sameutta ja valkeaa vaahtoa, vaikuttaa lupaavalta. Tuoksu on hedelmäinen, ehkä vähän eukalyptusta myös. Puolalaisbulgarialainen samea tupla-ipa maistuu, oikein helppoa juotavaa, aika kevyttä, ei ole mikään humalapommi. Maussa on lempeää sitrusta. 500 ml, 7 %, 4/5
Saunaolueksi nautin helsinkiläistä vaaleankeltaista ja mukavasti vaahtoavaa neipaa. Tuoksuu vienosti makealta ja hedelmäiseltä. Maku on melko kuiva tai puinen tai siis tausta on sellainen, kyllä tässä on hedelmiä enemmän. Jotenkin vähän paksuutta puuttuu. Jälkimaku on humalainen kuivuus, mikä kyllä miellyttää. Yksinkertainen oluthan tämä on, se on hyvän oluen tunnusmerkki. Oluen ostin 5 Pennistä. 440 ml, 6,3 %, 4/5
Tallinnan Balti Jaamissa on ainakin panimon ravintola, Tallinnassa on aina niin paljon nähtävää että paikka on jäänyt väliin. Yhden oluen kuitenkin ostin Tarton Gambrinuksesta. Väri on samean keltainenj ja se kuohuaa reippaasti. Tuoksussa on kuusenkerkkää. Maku on vähän karhea, kuusenhavuja, hitusen multaa, jotain lääkemäisyyttä taustalla, happamuutta ja makeutta, oikeastaan ihan hyvää. Olut on valmistettu yhteistyössä Tallinnan yliopiston kanssa. 330 ml, 4,2 %, 4/5
Tarton Gambrinuksesta ostin tämän oluen. Luin oikein etikettiä ennen ostopäätöstä, siinä sanotaan että 11 eri mallasta on tähän käytetty, ja vain yksi niistä on tumma. Silti olut on lähes pikimustaa. Kotona opin että kyseessähän olikin portteri. Vaahto oli kermainen. Tuoksu on makean kermainen ja kahvinen. Maku on paahteisuutta, kahvia ja lievää makeutta. Parin hörpyn jälkeen voi todeta että on ihan ok portteri, eikä ole ainakaan turhan väkevä, lopussa tuntuu että onko vähän ohutta ilmassa. 30 IBU, 440 ml, 5,5 %, 4/5
Tallinnalais-kuopiolainen tupla-ipa on kauniin keltaista ja vaahto on myös kaunista ja valkeaa. Tuoksu on trooppista hedelmää, houkuttelevaa. Maku on aika kuivaa ja puumaisuutta riittää. Pehmeää kissaa ei oikein löydy, valkoviiniä ja sitruuna-greippiä löytyy. Jälkimaku on hapahkon humalainen, aika terävä ja lyhyt. Ihan hyväähän tämä on, vaikka ensihörppy ei täysin vakuuttanut, paranee koko ajan. Alkoholi nostaa päätään, kun kurkku lämpenee. 0,44 l, 8,2 %, 4/5
Tarton Ihamaru-pizzeriavierailun jälkeen kävin Rüütlin Gambrinuksesta hakemassa yhden Käblikun oluen. Olut on tasaisen oranssia kultaa ja vaahto tiivistä valkoisuutta. Tölkin rapsautuksesta lähtee jo humalainen tuoksu. Maku on hunajaisen makea. Etiketti vihjaa että tässä oluessa on munaa tai jotain käärmettä. Makuna vilahtaa vielä jotain raikasta. Humalainen vehnäolut on aina tervetullutta, tähän alkoholia saatu reippaasti mukaan, kyllähän sekin vähän maistuu, mutta periaatteessa lopputulos voi olla pettävä. Jotenkin vähäisesti makua voi kuvailla 9 V -pariston kielitestiin, jotain outoa, mutta kuka nyt ei haluaisi testata patteria vielä varmuudeksi uudestaan. 30 IBU, 440 ml, 8,3 %, 4/5
Kirkkaan keltainen hiidenmaalainen pilsneri kuohuaa komeasti. Paratiisi tuoksuu märältä graniitilta ja vähän kuivalta heinältä. Saunan jälkeen olut on sopivasti kuivaa ja raikasta. Peruspilsneri on aina hyvää. Oluen ostin Peetri Selveristä. 440 ml, 4,6 %, 4/5
Muskottipähkinää, kanelia ja neilikkaa sisältävä olut odotteli uudenvuodenpäivän iltakävelyn välietapissa töölöläisessä panimoravintolassa, Mad Hopperissa. Tuopillisen väritys on kirkas ja vaalea kupari, vaahto on valkeaa ja runsaahkoa. Maku sisältää mausteita, kanelia ja neilikkaa, ihan talvimaisemaahan tämä tuo mieleen. 0,4 l, 5,0 %, 4/5
Ostin tämän nestemäisen joululahjan itselleni suoraan panimolta Tallinnasta. Olut on mustaa ja vaahto on nopeaa ja tummaa. Tuoksuu suklaalta, maistuu myös. Makeaa maitosuklaata, jotain maustetta, hitusen humalointia, alkoholin lämmitystä, vähän vanhaa kunnon liköörikonvehtia ja lopuksi löytyy vähän terävyyttä. 330 ml, 10 %, 4/5
Kuparinen olut valkealla tiiviillä vaahdolla näyttää kunnon ipalta. Ostin oluen Tallinna Koht-baarin kaupasta, on se pieni, mutta oluita on. Etiketti yksinkertaisuudessaan miellyttää. Tuoksuu makealta, vähän hedelmää ja hiivaa. Maku on puhdas, maltainen ja hitusen katkera. Kokonaisuus on eheä, oikein perinteinen helpohko ipa, joka kyllä antaa jälkimaussa mukavasti humalaisuutta. Panimo osaa homman. 440 ml, 6,7 %, 4/5
Pikku kävely Kalamajan suuntaan ja vastaan tuli Shishi, onneksi naapurissa aukesi juuri Põhjala Breweryn taproom. Listalta valikoin alkupalaksi vähän erikoisempaa sieni-stouttia. Tryffelillä maustettu olut on mustaa, vaahtoa syntyi niukasti. Tuoksu on maltainen, vähän öljyinen tunnelma. Maistelu alkaa toteamuksella että on vähän ohutta, alkoholin lämpöä. Mutta missäs tryffelit? Paahteisuutta ja ei niin makeaa siirappia, vahvaa makua ja täyteläisyyttä, lämpöä riittää kurkussa pitkään. 0,25 l, 10,0 %, 4/5
 |
Tallinnan majoituspaikan naapurissa oli sattumalta tutunoloinen pub, jonka omaa nimikko-olutta piti tietty maistaa. Ale on hienosti valkoisella vaahtoavaa ja väriltään kirkkaan kuparista. Tuoksuu maltaan makeudelle ja käsityöläisyydelle, aivan ohutta multaisuutta, hiivaa ja humalia. Maku on sama, mukavasti makeutta, pehmeyttä ja ripaus ruohoa. Ihan kelpo pubiolut on. 0,5 l, 5,2 %, 4/5
Napolilaisen kävelykadun baarista ostin matkamuistoksi paikallisen muusikon, Pino Danielen kappaleen innoittamaa alifelaista kevyt-stouttia. Olut on mustanruskeaa ja vaahto on beigeä. Tuoksuu kaakaolle ja kahville mallaspedillä. Maku on enemmän maltainen, vähän marjaisuutta jälkimaussa. Pientä mielenhäiriötä tuottaa kun oluen nimessä on stout ja light, mutta tästä oluesta on väkevämpi versio olemassa. Muistaakseni nautiskelin tämän oluen WineCafè Da Mariossa, maistui siellä niin hyvältä että tein ostopäätöksen, kotona on vähän vaimeammat tunnelmat. Kevyt-stout-kategoriassa on kyllä hyvää. 33 cl, 6 %, 4/5
Lohjalla pantu tunnistuksenaktivoimis-neipa on sameaa keltaisuutta, joka kuohuaa valkoisena. Tuoksussa on hedelmiä ja jotain multaista mausteisuutta. Ensihörppy on lempeän löysä. Mietoa greippiä, vähän mäntyä, pikkaisen pihvimausteita ja humalan katkeruutta, niistä muodostuu mieleenpainuva olut. Citra, superdelic, nelson sauvin muodostavat nimen koodituksen. 330 ml, 6,7 %, 4/5
Laitilalainen tupla-neipa on keltaista ja sameaa, vaahto on tiivistä ja valkoista. Tuoksussa on hedelmiä ja erikeeperiä. Maku on hedelmäinen, alkoholi tuikkaa nopeasti esille. Sitruuna ja greippi vähän häviävät alkoholin kanssa painiskelun. Jälkimaku on lämmin, katkeroinen ja pitkä. Kokonaisuus paranee viimeiseen pisaraan saakka. 50 cl, 7,7 %, 4/5
Tartolainen stoutti on mustaa kuin moottoriöljy, vaahto ruskeaa pienellä punoituksella. Tuoksu on maltainen ja marjainen. Maku on mallasta, ruisleipää, paahdetta, vaniljaa, vähän kahvia ja suklaata. Nielaisun jälkeen rommi maistuu ja jää kieltä puuduttamaan. Makeaa tahmaa jää hampaisiin, alkoholi lämmittää pitkään. 0,33 l, 12%, 4/5
Lohjalaisesta jääkaapista löytyi bipaa, pakkohan sitä on aina maistaa. Olut lienee hervantalaisen pubin tuotoksia. Väri on mustaa ja komea rusehtava vaahto on tiivis. Tuoksussa on mallasta, makeutta ja vähän lakritsaa. Ensihörppy kertoo ohuudesta, ehkä väri vähän laittaa odotuksia raskaammasta mausta. Humalointi on mietoa katkeruutta, hiilihappo terävöittää tunnelmaa. Ihan mukava tunnelma jää kokonaisuudesta. 330 ml, 5,5 %, 4/5
Vähän läpikuultava keltainen neipa Tallinnasta kuohuaa isohkoilla kuplilla valkoista vaahtoa. Tuoksuu hedelmäiseltä, ei makealta. Maistuu enemmän greippiseltä, aika kirpakkaa. Nautiskelin oluen ehkä liian kylmänä, jotenkin ohutta vaikka humalia on ryydittämässä jälkimakuun saakka. Hiilihappoa on paljon. Greipin lisäksi mukana on sitruunan kirpeyttä. Pikkuhiljaa maku miellyttää enemmän, ihan osuva katkeruus jälkimakuun jää. 0,44 l, 6,0%, 4/5
