Näytetään tekstit, joissa on tunniste pisteliäs. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pisteliäs. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Olvi

Olvi lähetti kassillisen oluita maisteltavaksi. Varmaankin sen takia että ne on pakattu niin tyylikkäisiin, uusiin, kapeahartiaisiin ruskeisiin pulloihin. Pullossa on vielä hienosti isolla Olvin niin tyylikäs tynnyrilogo hallitsemassa etikettiä, ei mitään turhaa. Yksinkertainen on kaunista. Olutkin on kyllä aika yksinkertainen. Tuoksu on vienon maltainen. Olut on kirkasta ja hiilihappoista, vaahto on nopea. Ehkä tämä sopiikin hyvin salibandyn jälkeiseksi palautusjuomaksi. Maku on ohut, vähän viileän pisteliäs ja aika helppo. Pari kertaa piti tarkastaa, että onko tosiaan jäänyt tämä aiemmin blogittamatta. On tätä joskus tullut siitä oranssisesta vanhemmasta olutpullosta tullut juotua, mutta blogitus on sitten odottanut vuoteen 2019 saakka. 0,33 l, 4,5 %, 2/5

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Nøgne Ø Imperial Stout

Synttärijuhlinnan päätin kruunata jollain erityisen hyvällä oluella. Olutkellarin kätköistä olin valinnut jo hyvissä ajoin ennakkoarvailujeni perusteella yhden herkun: Norjalaiseen Nøgnen panimoon olen oppinut luottamaan. Ø-merkki pullon etiketissä on vähän niinkuin laatusinetti. Imperial Stoutin nautin upouudesta lahjastani, Soda Shopin oluttuopista. Musta, rauhallisesti pullosta ulospulputtava olut tuoksuu mokkakahvilta ja yrteiltä. Maussa vilahtaa alkuun alkoholi. Suutuntuma on pehmeä. Mokkamaisuus valtaa kielenpäällisen, täyteläinen maku. Yrttimäisyys tuntuu mukavasti pisteliäältä, vähän vahvaa lakritsaa. Alkoholi vilahtelee välillä taustalla, mutta jotenkin siitäkin tässä makuelämyksessä osaa pelkästään nauttia. Lopulta mausta löytyy vielä mallasta. Kaikki maut sekoittuvat täydelliseksi olueksi, josta ei löydy mitään moitittavaa (ei edes norjalaista huonolaatuista huulirasvaa), vaikka ihan heti ei tee mieli juoda toista tällaista. Hitaastihan tätä pitää juoda, riittää vielä koko loppuillaksi. Ostan varmasti tällaisen tai parikin, jos jossain näen, tämän ostin aikanaan virolaisesta õllepoodista. 75 IBU, 0,5 l, 9 %, 5/5


perjantai 22. huhtikuuta 2016

Vormsi Tammine Õlu Estonian Stout

Musta virolainen stout päätti työviikon. Monenmoista matkailua sisältänyt viikko on mukava päättää kotioloissa hyvää olutta nauttien. Nautin oluen vähän ohjeita kylmempänä, mutta ei se haitannut. Vähäisesti vaahdonnut olut on pehmeää, ei ole hiilihappo ollenkaan. Pehmeän paahteisen tasapainoisen maun sisältä löytyy kuusennäreitä. Vähän alkoholikin pilkistää vaivaiskuusen juurelta, salmiakkiajauhe tuntuu kuusenneulasten seasta. Jälkimaku on vähän pisteliäs. 33 cl, 9 %, 4/5

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Pyynikin Vahvaportteri

Päivä turistina Tampereella -kierros koukkasi Sokoksen Alkon oluthyllyn kautta ja sieltä ostoskoriin poimin paikallisen mustan portterin. Tuoksussa on vähän lakritsaa. Maku on lempeä. Paahteisuutta on mukavasti ja makeus pysyy aisoissa. Jälkimakuna sitten pientä humalaa, joka jättää makeuden keskelle mukavaa pisteliäisyyttä. Sanotaan että nyt on tasapainoinen olut. Etiketti on sekava kuten hetkeksi internetin sekoittanut (?) sotkukuva. EBU 38, 0,33 l, 7,5 %, 5/5


lauantai 23. toukokuuta 2015

Brewdocs Rehti IPA Kontulan Piraattipanimo

Lääketieteellisen tarkasti panimomestari Joonatanin panema Rehti IPA sponsoroitiin blogistille arvioitavaksi. Vaahto on täydellinen ja väri on syvän oranssi. Tuoksu on hedelmäinen, maussa on vähän kuusta. Panimon  ja oluen nimet ovat mainiot, etikettiä vähän kaipaisi, mutta olut on selvästi tarkoitettu nautittavaksi eikä katseltavaksi. Maku on vähän pistävä, mutta toisaalta ohut. Tämän oluen yhteydessä ei ole ihan helppo puhua IBU:sta, se kun tarkoittaa myös Katsuuran International Budo Universityä, mutta IBUt ovat molemmat kunnossa. Panimo taitaa kuitenkin löytyä nykyään Töölöstä. 0,33l, 5,5%,4/5 sarjassa kotipanimot.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Mikkeller Simcoe Imperial India Pale Ale

Pieni pintaremontti on valmis ja aurinko paistaa sopivasti terassille, lasissa tanskalaisbelgialaista imperial IPAa, radiossa soi U2 ja B.B. King, tilanne on siis suhteellisen hyvä. Olut on kyllä huolestuttavan sameaa ja hiivojako sielä lasissa pyörii. Kylmä olut maistuu hyvältä ja niin palkitsevalta, suu täyttyy greippisellä mäntypihkalla, siis hyvällä tavalla. Pehmeää, mutta taustalla väijyy pisteliäs koukku. Vahvuuskin huomauttaa mahdollisuuksistaan. 330 ml, 8,9%, 5/5

lauantai 24. tammikuuta 2015

Shepherd Neame Double Stout

Hankin eilen uuden uuden vahvistimen ja eilisen illan sitten asentelin sitä niin innokkaana että asennusolutkin jäi juomatta. Nyt virhe korjattiin, onneksi asennus ei vielä tullut valmiiksi eli säätöä riittää, ainakin kaukosäätimen ohjelmointia. Kenttiläinen stoutista ajattelin että se on sopivaa hifistelyä, mutta tylppää olutta se on. Olut on mustaa ja mukavan ruskeasävytteinen vaahto kehittyy kaadettaessa, mutta maussa on vähän pientä pisteliäisyyttä ja kuivuutta, kaipaisi vähän rehevyyttä enemmän. Vähän hiilihappo jotenkin häiritsee, onpas kriittistä arviointia. Liikaa kitkeryyttä kuitenkin, ei aiheuta mitään Ahaa-elämyksiä. 
500 ml, 5,2%, 3/5

lauantai 29. marraskuuta 2014

Svyturys Baltijos

Kastanjanruskea liettualainen Märzen Tamsusis olut hyppäsi ostoskoriin Viron-lautalla, taisi olla Viking Expressillä. Hieno väri ja siisti vaahto, tuoksu on maltainen ja maku on myös makea. Pullo on tyylikäs. Liettuaksi olut on alus, vähän vähissä on jutut tästä oluesta, jotenkin oluessa on jotain pisteliästä jälkimaussa, vähän limauttavaa. 0,5 l, 5,8%, 3/5

tiistai 27. toukokuuta 2014

Tuborg Green

Peruslager tanskalaisittain maistuu pikkaisen pisteliäämmältä kuin suomalaiset serkukset, mutta tunne on sama. Hiilihappoa on reilusti ja olut katoaa suussa kuplintaan. Jostain syystä tulee mieleen kaukaiset muistot 5 litran oluttynnyristä juhannuksena, kuinka hieno se olikaan, vaikka olut siinä lämpeni ja maistui jotenkin laimealta. 50 cl, 4,5%, 2/5

perjantai 21. helmikuuta 2014

Double Oat Malt Stout

Stadin panimon panos Alkon käsityöläisolutsysteemiin on lähes musta kaura-stout, jossa tiivis kermainen kestävä vaahto. Tuoksu on vähän makea ja paahteinen. Oluen maku on myös paahteinen, vähän kahvinen, mutta erityisen pehmeä. Jälkimakuna iskee pisteliäs humala, vähän liikaa. Mukavasti suuhun jää tummaa makua pitkäksi aikaa ja pienen alkupoltteen jälkeen pisteliäs maku loppuu. Ehkä päivän lätkämatsin lopputulos laittoi tuon pisteliäämmän maun kummittelemaan. 0,33 l, 6,8%, 4/5

torstai 26. syyskuuta 2013

Pilsner Urquell

Kaivattu arvostelu olueiden parhaimmistosta tsekkiläinen kaikkien pilsnereiden äiti: Pilsner Urquell on vihdoin täällä. Urquell on yhtaikaa silkin pehmeää ja samalla sopivan pisteliästä. Tätä (tätäkin) voi juoda toisenkin (useamman). Pakko myöntää että tämän piti olla 200. blogitus, kun olin varannut merkkipaalulle varman hyvän oluen, mutta Istanbulin keikalla tuli sitten otettua yksi olut, mitä ei ollut suunniteltu. 100. olut piti myös olla harkittu, mutta se olikin randomipallo, joka tosin osoittautui hyväksi. Yritän terästäytyä 300. oluen kohdalla. No 201. olut on hyvää. 50 cl, 4,4%, 5/5.



keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Beck's

Saksalainen Becks taisi olla ensimmäinen ulkomaalainen olut, jonka olen juonut: oli todella outoa että Kanarialla ei saanutkaan Lahtelaista. Mieleen jäi ensikohtaamisesta kitkerä ja pisteliäs maku. Kroatian versiossa tai vuosien totuttelulla kitkeryyttä tai metallia ei enää löydykään. Maku on laimeahko, vain vähän persoonallinen. 50 cl, 5,0%, 3/5

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Karlovacko

Dubrovnikin konoba Pjatancassa lounaan  (kalakeitto) kyytipojaksi nautittiin paikallista suosituinta olutta, Karlovackoa.  Kivaa pisteliään makeaa, joskin aika tavallista, uskon että tätä voi juoda useamman kerran. Olut on uskon asia. Kotona on terassin seinällä kyltti: Everyone should believe in something, I believe I'll have another beer. 50 cl, n 5%, 4/5