lauantai 27. syyskuuta 2014

Wisby Oaked Porter

Tallinnan Drink Bar&Grillin valikoimasta esittelypullon mainoksen voimasta valitsin ruotsalaista mustaa portteria. Wisbyn ja viskin erotan, mutta tuo tammitynnyri heittää viskiaromeja pullolliseen. Pehmeää, mutta pieni kitkeryys puskee kitalakeen, makeutta häivähtelee, vähän suklaata ja kahviakin tietty. Pullo on tyylikäs ja etiketissä sanotaan että olut säilyy vuoteen 2022. 
33 cl, 8,5%, 4/5




Odensholm

Telliskiven alueelta Tallinnasta löytyi pari hienoa ravintolaa, lounasta nautittiin F-Hooneessa, herkullista oli, ja jälkiruokaa Pudel Baarissa. Pieneen pubiin oli tungettu järjettömän paljon eri oluita, pientä valinnanvaikeutta kyllä alkoi tiskillä ilmenemään. Mutta olenhan aina pitänyt ongelmanratkaisusta ja tähänkin ongelmaan löytyi Põhjala/Lervig akselilta Odensholm-niminen portteri ratkaisuksi. Olut on mustaa ja hanasta otettuna aika viileää, maku on yksinkertaisesti vaan erittäin hyvää. Vähän suklaata, mutta vahva runko ja silti helppo, pehmeää samettia. Olut on kuulemma uutuus, ja sitä saa vain hanasta. Itse olen vähän opetellut juomaan tummat oluet vähän lämpimämpänä, mutta kyllä viileäkin portteri on hyvää.  
0,3l, 9,0%,5/5





lauantai 20. syyskuuta 2014

Royal Dutch Post Horn

Hollantilaisten postimiesten välipalajuomassa ei maistu yllättäen isoista etikettimerkinnöistä huolimatta alkoholi. En tiedä mikä tässä nyt sen maun peittää, vähän on makeutta, onko jotain mallasta. Poskia kyllä alkaa kuumottaa. Kitkeryyttä häivähtää nieltäessä ja kyllähän se alkoholikin alkaa maistumaan, kun lasi alkaa tyhjenemään. Ennakkoluuloihin nähden olut on parempaa, mikä ei näy kyllä pisteytyksessä, mikä on kait ok. 
500 ml, 8,5%, 2/5

perjantai 19. syyskuuta 2014

I Hardcore You

BrewDogin Hardcore IPA + Mikkellerin I Beat YoU = I Hardcore You, tällä matemaattisella yhtälöllä voi todistaa että yhteistyöllä syntyy hyvää olutta. Yhtälön vasemman puolen alkutekijät ovat hyvin samanlaisia, joten oikeallakin puolella on hyvää Imperial IPAa. Yllättävän makeaa, hedelmäistä, humalat ovat aika piilossa mutta maku on paksu. Olut on aika sameaa oranssia, vaahto on nopea. Onkohan IPA-innostukseni nyt lähtenyt pullollisesta, kun tekisi mieli sanoa että ei ole tarpeeksi humalaa. Jälkimaussa on kyllä humalaa varmasti riittävästi, itse maussa ei ole liikaa. Olut-mentori-Jannelle kiitos tästä tuliaisesta. 
330 ml, 9,5%, 5/5

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

To Øl Cloud 9 Wit

Mahtavan tiivis ja kestävä vaahto on tanskalaisessa Wit-oluessa. Humalointi peittää vähän muita aromeja, mutta pientä sitrusta on maussa kuitenkin. IPA-wit on vähän hiivainen. Makua on selkeästi maitokauppatarjontaan sopimattoman paljon. Kuivuutta tai terävyyttä on vähän liikaa. 
33 cl, 4,6%, 4/5

lauantai 13. syyskuuta 2014

I Beat yoU

IBUt on kohdallaan. Tanskalainen Mikkeller on käynyt Skotlannissa BrewDogin panimolla ja pannut paljon mäntyä, humalaa ja pehmeitä hedelmiä mukaan olueeseen. Vaahto on tässä Imperial IPAssa lyhyt, väri on samea, vahvaa on. Hitaastihan tätä on tissuteltava, sahti tulee takaportista mieleen. Makeutta ja alkoholia on vähän liikaa. 330 ml, 9,75 %, 4/5

torstai 11. syyskuuta 2014

To Øl Baltic Frontier

Katajan- ja tyrninmarjat maustavat Skandinavian ja Balttian olutskenen kunnianosoituksena pannussa tanskalaisessa IPAssa. Tuoksu on havuinen, maku on tymäkkä ja vahvan humalainen, tyrni sekoittaa makunystyröitä. Vahvuus tuntuu ja maku on äärirajoja hakeva. Nerous ja hulluus ovat lähellä toisiaan, niin tämänkin hiukkasia sisältävän samean oluen arvioinnissa ovat 1 ja 5. Pakko kuitenkin aina pienellä uudella huikalla varmistaa maku, jano ei lähde siis. 33 cl, 6,5 %, 5/5

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Mikkeller P1

Tanskalaisen puheradioaseman mukaan nimetty humalainen pilsneri on puolisamea ja maukas vaalea olut. Kaadettaessa lasiin olut vaahtosi jättäen hyvää vaahtoa. Humalointi tuo kyllä IPAn mieleen. Runko on vähän kevyen oloinen, mutta se ei jotenkin tunnu haittaavan. Kuivan kesän mäntymetsää ja hentoa sitrusta ehkä greippiä, yksinkertaista ja hyvää. 330 ml, 5%, 5/5

perjantai 5. syyskuuta 2014

Jaw Gate Buxton

Hedelmäinen tuoksu, kirkkaan oranssinen väritys, humalainen tai mäntyinen maku, selkeän kirkas olemus, ovelan hyvänmakuisen pahvin loppuyllätys, pienellä metallisuudella, englantilaisen APAn analyysin voinee tiivistää tuohon. Maku on voimakas ja maku vahvistuu, luulisi olevan väkevämpää. Nimi viitannee johonkin tappeluun, kun etiketin pääkalloiltakin lentelee hampaita. 330 ml, 5,6%, 5/5

torstai 4. syyskuuta 2014

Ruis Reiska

Teerenpelin ruisolut tuntui aluksi laiskalta, mutta parin huikan jälkeen Reiska terhakoitui. Maltaisen makeus kääntyy vähän makeaan ruisleipään, onkohan sellaista edes olemassa? Väri on tyylikkään punertava ja vaahto on nopea, maku on ihan hyvä ja tehokas, ensin tuntuu vähän lyhyeltä, mutta tunnelma täydentyy pikkuhiljaa, tuopillinen tätä kyllä varmasti uppoaisi, jos ei toinenkin. Ehkä jälkimaussa on vähän liikaa makeutta. 33 cl, 4,7%, 4/5