Espoon Oma Panimo Verticom APA 25 vuotta

Joulupukki sujautti boksin Verticomin omia oluita. Pieni tutkailu paljastaa että serverifirma ei ollut alkanut itse panna vaan Espoon Oma Panimo on takapiruna. APA on vaahtoavaa ja se tuoksuu hedelmäiseltä. Väri on kirkkaan keltainen, mutta pientä sameutta. Maussa on vähän humalaa, vähän hedelmää ja vähän hiivaa.  Jälkimakuna on lämpöä, vähän liikaa hiivaa tai jotain puumaisuutta. 0,5 l, 5,5 %, 3/5

Stadin Panimo Modern Pils

Etiketin alatekstissä sanotaan että tämä oljenkeltainen valkoisella vaahdolla kuohuava juoma on uuden aallon pils-olut. Tuoksussa on ruohoa ja sitruunaa. Maku on puhdas ja virheetön. Uudenlaisessa pilsnerissä on enemmän sitrusta ja vähemmän humalaa. Kokonaisuus muodostuu helpoksi ja raikkaaksi, mukana pyörii jotain raikkaita yrttejä tai saunavihtaa. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Pühaste Guava Groove

Tarto oli taas mielessä, joten kaipuuseen avasin sitten tartolaisen hedelmäisen IPAn. Tuoksu on hedelmäinen, ananasta ja varmaankin guavaa. Vaahto on siisti valkoinen. Ulkonäkö on kamala. Oluessa pyörii jotain paakkuja ympäriinsä, hirveä pyöriminen, onkohan tuo jotain hiivaa. Maku on silti ihan maukas, hedelmäistä humala, makeaa, silmät kiinnihän tämä olisi pitänyt juoda. IBU 30, 0,33 l, 6,5 %, 3/5

Lumi Stonewater English Pale Ale

Taisin napata tämän oluen Sellon Citymarketista matkamuistoksi Espoosta. Tölkistä kaateassa olut kuohuaa reippaasti, hyvä kun lasissa pysyy. Valkoinen vaahto on vahva ja kestävä. Oluen väri on on vähän likaisen ruskea. Tuoksussa on makea mallasta. Maku on mallasta, lievää makeutta, puista pähkinää. Kuivuus vie loppua kohden voiton, mutta ihan lopuksi pähkinä ja maltaan makeus palaavat. Pubitunnelmaan ei nyt kotona päässyt, kyllä tämä olut pitäisi juoda hanaversiona. 330 ml, 5,5 %, 4/5

Pyynikin Amarillo Pale Ale

Keskiviikkosaunan vilvoitteluun löytyi vielä yksi Pyynikin sponsoroima olut. Amarillo-humalalla ryyditetty pale ale on tumman oranssia ja vaahtoa on mukavasti, mutta katoavaisesti. Tuoksu on makeahko ja maltainen. Maku on katkera, maltainen ja hedelmäinen. Kokonaisuus on painava. Jälkimaussa on katkeroa. Vähän ristiriitaista tunnelmaa jää mieleen, hiilihappoisuus tuntuu keventävän, mutta jotenkin tulee viski mieleen. 500 ml, 5,3 %, 4/5

Olvi Export 5,2 %

Olvin sponsorilaatikon pohjalla oli vielä yksi olut. Export, varmaan on kyllä aikanaan antanut vähän paremman tunnelman, oikein vientiolut, vai mitä ihmettä tuo nyt tarkoittaa. Vähän sama juttu kun Otto-automaatilla lukee aina hetken että rahat tulossa, kyllä ne on siinä vaiheessa jo menossa. Olut on kauniin tasaisen kirkkaan tumman oranssia ja vaahto on tiivis valkoinen matto, joka kestää pitkään. Maku on tasainen kuin Maamme-laulu, ei laaksoa eikä kukkulaa. Ei löydy  virheitä eikä paljon muutakaan. Toimii varmasti parhaiten isoissa määrissä, jo ensimmäistä juodessa maku paranee loppua kohden. 0,33 l, 5,2 %, 2/5

Thornbrige Melba Peach IPA

Pienen pintaremontin tauolla kelpaa juoda yksi hedelmäinen IPA. Oluen sitruksisen vaaleankeltainen väri antaa ymmärtää että mitä on tulossa. Tuoksu on myös hedelmäinen, vaahto on pikainen häivähdys. Ei ole vaikea arvata oikein, että myös maku on sitruksinen, persikkainen, aavistuksen humalainen. Ihan tasapainoinen maku, mutta jotenkin lievää ohuutta pilkistelee ja välillä vähän parfyymejä, persikka maustaa jälkitunnelmaa. 330 ml, 5,2 %, 4/5

Sori Brewing Maximón Imperial Baltic Porter With Cacao & Chili

Olutkellarin perukoilta nappasin pitkään mieltä kuumottaneen virolaissuomalaisen oluen. Juoma on mustaa, vaahto on turhan pikainen. Tuoksussa on suklaata ja marjoja. Lasissa näkyy kovasti kuplintaa. Kuplinta tuntuu myös alkuhörpyissä. Paahteisuutta on, suklaata ja mausteita maistuu myös poreilevan oluen soljuessa kurkkuun. Suuhun jää mukavaa pientä poreilua, alkoholin ja chilin poltetta, jotain marjaisuutta on maussakin. Olut paranee vielä loppua kohden, jotenkin se asettuu pehmeämmäksi, kun turha poreilu katoaa. 33 cl, 10,5 %, 5/5

Mufloni Humela IPA

Kaupan hyllyltä silmiini osui porilainen taikasana Mufloni. Osumista varmasti auttoi se että panimon CCCCC IPAa on näkynyt Alkoni hyllyillä varsin harvakseltaan. Olihan pullollinen uudempaa versiota IPAa taas maistettava. Ensivaikutelmassa muhkea vaahto vakuuttaa. Väri on tummemman ruskeaa IPAksi. Tuoksussa on humalia. Maku on mäntyinen, kuivaa humalaa, hitunen makeaakin. Vähän puista, humalia on riittävästi, alun karamelli katoaa jonnekin, puumaisuus vaivaa hiukan jälkimaussa. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Lehe Väike Kollane Draakon Spiced Sour Ale

Matkamuisto Tartosta, olut on virolaista, tosin panimo on aika lähellä Tallinnaa, on oranssia ja vähän sameaa. Vaahtoa ei oikein synny ollenkaan. Tuoksu on mausteinen ja vähän erikoinen tai hiivainen. Kurkumaa on etiketin mukaan mausteena. Muistaakseni Turkin maustebasaareissa piti juuri olla tarkkana, kun sahramia kaupitellaan, niin turistille kelpaa hyvin kurkumakin. Olut on tietty nimensä mukaisesti hapanta, mutta jokin tasapainottava makeus tekee  sitruunaisesta oluesta helposti juotavaa. Tuoksussa vilahtaa vähän chilikin. Alun pienen vetisyystunteen kadottua mausteiden taakse, olut parantaa loppua kohti. Etiketissä on lupaavasti lohikäärme ramen-keittokulhossa. Erikoista ja ihan hyvää mausteolutta. 330 ml, 4 %, 4/5

Olvi Tuplapukki

Olvin sponsoroimasta kassista löytyi vahvempaa lageria. Viinalageriksi tällaista kait joskus kutsutaan. Bock-tyylin mukaan olut on nimetty Tuplapukiksi. Tällaisen lumisen talvikauden lämmittäjäksi tämä on sopivampaa kuin kesähelteille. Oranssinrusehtavaa, heikkovaahtoista olutta sujahtaa lasiin vaivatta. Tuoksussa on mallasta. Vahvuus tuntuu, tätä pitäisi juoda vähän lämpimämpänä. Makeaa mallasta, alkoholia ei mausta löydy tai ehkä sen aistii kuitenkin jälkimaussa. Maussa voisi olla jotain lisää, mutta ei tämä taida olla maun vuoksi nautittavaksi tarkoitettu. Lämmittää kurkussa ihan mukavasti, parempaaa kuin ennakkoluulot antoivat ymmärtää. 0,33 l, 8,5 %, 3/5

Bravoras Apynys Green Monster IPA

Kaunaslainen IPA tarttui matkamuistoksi Kaunasista löytyneestä olutkaupasta ja päätin korkata pullon perjantain kunniaksi. Työviikon päätti postissa saapunut työhyvinvointikortti. Tätä olutta juodessa päätin että hyvä olut edistää työhyvinvointia hienosti. Pullollisesta löytyi samean tumman oranssia, ohuesti mutta tiiviisti vaahtoavaa olutta. Tuoksu on vähän hedelmäinen, sitruunaa. Maku on kevyt, humalat ovat pehmeää sitrusta, ujoa ananasta. Humalat ovat miellyttävästi läsnä, kitkeryys puuttuu kokonaan, jälkimaku on hedelmäisen humalainen ja mukavan pitkä. Maistellessa huomasin että olut yhtäkkiä loppui kesken, joten yritin nautiskella jälkimausta huolellisesti.  23 EBC, 55 IBU, 6,3 %, 4/5

Fat Lizard Backdrop Porter

Taisi olla Espoon Sellon CityMarket, josta joskus nappasin tämän espoolaisen colanvärisen portterin. Fat Lizardin tölkin isosta kaatoaukosta soljuu ohuen oloista mustaa olutta, jonka päälle kertyy vaaleanruskeaa vaahtoa. Tuoksussa on vähän humalaa. Maussa on mukavasti paahteisuutta, kuivuutta, vähän kahvia ja humalaa. Olut soljuu myös suussa, vähän pientä ohuutta, joka auttaa olutta vielä soljumaan nielusta alaskin. Rumasti sanottuna light-portteri, mutta kauniisti sanottuna pätevä ja paahteinen arkiportteri. 0,44 l, 5,5 %, 4/5

Pyynikin Winter Lager Hento Savulager

Pyynikin sponsorilaatikon kolmas olut oli lumisateeseen suunniteltu savulager. Olut on väriltään simanväristä eli aika vaaleaa ja sameaa. Vaahto kuohuu nopeasti loppuun. Tuoksussa on vähän savua. Maku on luvatun hennosti savuinen, vähän hiivaa pyörii joukossa. Hiilihappoja tuntuu aluksi olevan reilusti, vähitellen huomaa että eihän niitä hiilihappoja olekaan. Hiivan sivumaku ja hento savuisuus johdattelee jonnekin kevyt-Schenkerlan ja laimean kotikaljan välimaastooon, väri vähän on mielikuvan kanssa pahasti ristiriidassa. Olut on ohutta lopulta, jotenkin sekavaa. Täytynee ostaa tölkillinen ja tehdä vielä tarkempaa tuttavuutta. 50 cl, 5,0 %, 3/5

Must Kuld El Salvador Coffee Porter

Kulttuuripainotteinen iltapäivä piti tietysti päättää hämeenlinnalaisen olutkulttuurin kehtoon eli Birgeriin. Põhjalan bonusversio vanhasta suosikista oli saanut vähän lisämaustetta salvadorilaisesta kahvista. Etiketissä on nyt vähän karjalanpiirakkaa. Mustaa olutta ja heikkoa vaahtoa, sitten pikakelauksella itse olueeseen, kahvia on reippaasti, paahdetta ja vähän makeutta. Vähän tulee mieleen kahvikonjakki. Enempää ei nyt jaksa eritellä, todella hyvää.  0,33 l, 7,8 %, 5/5

Cape Brewing Co Mandarina Bavaria IPA

Eteläafrikkalaista olutta ei ole ennen tullut maisteltua. Alkosta nappasin joskus houkuttelevan oranssi-etikettisen IPAn. Etiketti kertoo että olut on Afrikan ensimmäinen saksalaistyyppinen IPA, ok. Olut on harvinaisen kirkkaan kuparista. Tuoksu on makea. Suussa olut huomauttaa että tässä on nyt sitten reippaasti hiilihappoja. Sitten makeutta, jotain toffeeta heiluu mielikuvissa ennen lopullista mandariini-iskua. Humala on tietysti sitrusväritteistä. Jälkimaussa on vielä vähän greippiä. Aluksi hiilihapot vähän häiritsevät, mutta lämmitessä ne tasaantuvat ja olut paranee, jotenkin bitterimäinen tunnelma.  44 cl, 6,5 %, 4/5