Ilgezeem Ilguciema Medalus

Aldaru ielan majoituspaikan parvekkeella maistelin heikohkossa auringonpaisteessa riialaista ruskeaa olutta. Nimestä päätellen makeuttajana on käytetty hunajaa. Tuoksu onkin makean kotikaljamainen. Maku on myös hunajaisen makea, hedelmäinen, vähän kuin maistelisi kukkakedon antimia. Vähän kuin joisi makeaa teetä. 0,5 l, 5,5 %, 2/5

Sori Hypothermia Nordic Rye Ale

Sorin tumma talviolut on ruskeaa pienellä punerruksella ja se vaahtoaa vähäisesti vaalealla tiiviillä vaahdolla. Tuoksuu kotikaljalta. Maku paljastaa vähän kuivempaa kotikalja-aromia. Mallasta ja leipää, mihin se kotikaljan makeus katosi. Sopisi varmasti paremmin kinkkuaterian kanssa. 44 cl, 4,5 %, 3/5

Cerveja Super Bock Selecção 1927 Munich Dunkel

Jääkaapista löytyi vielä yksi lissabonilaisen supermarketin olutvalikoiman aarre. Ruskeaa olutta ja vähän valkeaa vaahtoa. Hiilihappoa riittää. Makeaa mallasta ja paahteisuuttakin vähän, jälkimaku on kuivempaa, yhdistelmä on onnistunut. HIilihapot ottavat sopivasti etäisyyttä kotikaljaan. 33 cl, 6,0 %, 4/5

Sagres Bohemia Bock

Lissabonilaisen lähikaupan olutvalikoima on aika ohut. Bock on kotikaljanruskeaa, vaahdostakin tulee sama mieleen. Vaahto katoaa nopeasti. Maku on aika ohut. Mallasta on, makeus on hillittyä. Lasin pohjan näkyessä olut on oikeastaan hyvää. 33 cl, 6,5 %, 3/5 

Bock's Dunkel

Vaasalaisen panimon tumma lager löytyi S-marketin hyllyltä. Olut on tummaa ruskeaa pienellä punerruksella. Vaahto on vaaleaa ja heikkoa. Tyylikkään pullollisen sisältö tuoksuu maltaalta ja makealta. Maku on mallasta ja kotikaljaa, makeutta on maltaassa, mutta pieni havuisuus ja paahteisuus tasoittavat kokonaisuutta. Hiilihappoa löytyy. Maku muodostuu pikkuhiljaa täyteläisempään suuntaan.  Etiketissä on maininta Suomen paras olut 2021. En ihmettele yhtään sillä tässä haastavassa tummien lagereiden sarjassa ei ole helppoa. 330 ml, 4,9 %, 4/5

Iso-Kallan Angler Dark Lager

Tsup sanoi pullollinen, kun korkin avasi. Oluen nimi viittaa rumaan krotti-kalaan, jolle on kasvanut oma onki päähän. Oluen tyyli on se hankalin eli tumma lager, helppo olut joka haluaa olla vähän niin kuin portteria, melkoista tasapainoilua. Väri on melkein mustaa, vaahto on nopeaa. Tuoksu viittaa maltaan makeuteen. Maussa on mallasta, sopivan vähän katkeroa ja kahvia ja paahdettakin. Makeutta on, mutta se ei estä kulauttelua, jostain putkahtelee kotikaljatunnelmaa. Joku tässä houkuttelee. 0,33 l, 5,5%, 4/5

Maku Etäpäivä Kaurastout

Olutkellarin nurkkahyllylle oli jäänyt tuusulalaisen panimon K-kauppojen kanssa tekemä tumman ruskea tsemppiolut. Tölkillinen on odotellut vuoroaan vähän yli parasta ennen päivämäärän ja näytti vähän pullistuneelta. Kaataessa beigeä vaahtoa syntyikin liikaa. Tuoksu on paahteinen mallas. Maku on sitä samaa, yllättävän kuivaa. Alkoholimäärä on aika alhainen, mutta maku on silti voimakas. Makeutta voisi olla enemmänkin kuivuuden torjunnassa. Ehkä etätyöpäivän lounasjuomaksi tämä voisi sopia, kotikaljan vaihtoehdoksi. Maku paranee tuopin vajetessa. 0,33 l, 4,3 %, 4/5 

Pyynikin Winter Lager Hento Savulager

Pyynikin sponsorilaatikon kolmas olut oli lumisateeseen suunniteltu savulager. Olut on väriltään simanväristä eli aika vaaleaa ja sameaa. Vaahto kuohuu nopeasti loppuun. Tuoksussa on vähän savua. Maku on luvatun hennosti savuinen, vähän hiivaa pyörii joukossa. Hiilihappoja tuntuu aluksi olevan reilusti, vähitellen huomaa että eihän niitä hiilihappoja olekaan. Hiivan sivumaku ja hento savuisuus johdattelee jonnekin kevyt-Schenkerlan ja laimean kotikaljan välimaastooon, väri vähän on mielikuvan kanssa pahasti ristiriidassa. Olut on ohutta lopulta, jotenkin sekavaa. Täytynee ostaa tölkillinen ja tehdä vielä tarkempaa tuttavuutta. 50 cl, 5,0 %, 3/5

Saimaan Valkiajärvi Jouluolut

Saimaa Brewing Co lähetti oman jouluoluensa maisteltavaksi. Olut on likaisen ruskeaa ja vaahto käy pikaisesti oluen pinnalla. Tuoksu on vaimea, vähän mallasta. Maku on aika turvallisen vaatimaton, vähän kotikaljamainenkin. Makeaa, hiilihappoja on jotenkin pehmeästi, kotikaljaan liikaa. Jouluaterian juomaksi on tunkua, tämä hakee paikkaansa helppoudella, vähän lopuksi pientä katkeruutta. Makeus kuitenkin vallitsee ja se vähän raskauttaa olutta. Ehkä lanttulooran kanssa sopisi hyvin yhteen, ilman ei oikein uppoa. Pullolllisen poika sanoi oluesta näin. "Saimaan EKO-maltaasta pantua olutta voi ostaa hyvällä omatunnolla pullollisen ilman ilmastohipsterien vihaisia tuijotuksia. Olut on väriltään tummahko, mutta lasin pohjassa näkyy pieni kullankajastus. Hajusta voi löytää hieman käpyä, siksiköhän kyseessä on jouluolut? Maussa on vivahde tummaa suklaata, mutta ennenkuin huomaakaan joulun taika on mennyttä, kun kitkeryys ottaa vallan. Ehkä tätä voisi possua grillaillessa nauttia yhden. 2/5" Pullollinen sanoo 500 ml, 4,5 %, 3/5

Iso-Kallan Bière de Garde

Ranskalaistyyppinen punaruskea olut tuoksuu simalta. Vaahto katoaa nopeasti, vähän niin kuin lankalauantaikin. Oluen maussa on mallasta ja leipää. Taustalla pyörii mausteita ja hiiva hyppää välillä sekoilemaan. Makeus hukkuu leipään. Täyttävää, lopuksi poskia lämmittävää kotikaljaa, ei sitä makeampaa vai onko se sittenkin sahtia. 0,5 l, 7,0 %, 3/5

Baird Beer Angry Boy Brown Ale

Pääsiäishartauden päätin aloittaa japanilaisen brown alella. Väritys vastaa ruskean pullon väriä. Vaahtoa kävi komeana edustamassa oluen päällä. Tuoksu on makea. Mieleen tulee pikaisesti kotikalja. Maku on makea ja silti yhtaikaa reippaan maltainen, vähän hedelmäinen. Tänäänhän on kiirastorstai, eli viimeinen ehtoollinen korvattiin nyt tällaisella vahvalla oluella, ihan mukavasti olut lämmittää, mutta alkoholi ei maistu. Kävin oikein varmistamassa Jeesuksen viimeisen ehtoollisen tarkimmasta dokumentista eli Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen -taulusta (1498), että oliko tarjolla olutta. Kyllähän siinä pöydällä näyttää jotain laseja olevan, joissa on ollut jotain punaruskeaa nestettä. Aika varmasti kyseessä on ollut brown ale. Tämä olut on täyttävää ja oikein hyvää ja silti helppoa, eli paranee loppua kohden. 330 ml, 7 %, 5/5

Pöide Kena Island Ale

Samean ruskea, saarenmaalaisen Pöide-panimo erikoisolut sopi saunaolueksi hienosti. Tuoksu on makeahko, simamainen väritys saa oluenkin muistuttamaan simasta. Hedelmäistä makeutta, mallasta ja makeaa sahtia tai kotikaljaa. Mukava ja yllättävän hieno erikoisuus, leppoista makeutta, ehkä kovempienkin löylyjen jälkeen toimisi. 330 ml, 5,3  %, 4/5

Vilkmergés Tamsusis

Liettuanmatkan viimeisiä muistoja maisteltiin saunan päälle. Komeasta tummasta pullosta kaatuikin punaiseen taittuvaa tummahkoa olutta. Tuoksu on makea ja maku on samalla linjalla. Mallasta on, ehkä Vilnassa olisi maistunut paremmalta, vähän kuin kotikaljaa väkevämpänä versiona. 

0,41l, 5,8%,2/5

Sarajevsko Premium

Sarajevolaista parempaa olutta pitää tietysti maistella Sarajevossa, aiemmin on maisteltu  perus-Sarajevskoa Mostarissa. Sarajevossa kierrellessä on ollut lievää ongelmaa, kun osa baareista onkin kahviloita, joissa tarjoillaan vain kahvia, teetä, limua ja proteiinijuomia. Lyhyellä kokemuksella oppii nopeasti kyllä tunnistamaan paikat. Sarajevsko Premium ei ole tavallista Sarajevskoa huonompaa. Lievää makeutta on, ja paljon mallasta. Vain vähän tulee mieleen kotikalja, mutta ei pahalla tavalla. 50 cl, 4,9%, 3/5 (perus-Sarajevsko olikin parempaa.)