lauantai 16. marraskuuta 2019

Õllenaut Komeet Espresso Stout

Musta, virolainen olut, täydellisen samettisella beigellä vaahdolla tuoksuu vahvalle kahville. Jo ensikulaus kertoo että helppo arvaus siitä että maku on sama, osoittautuu oikeaksi. Maussa on kyllä enemmän paahdetta, kahvi on voimakkaasti mukana. Etiketissä mainitaan Paulig, joten onhan tämä Pauligin parasta kahvia. Suutuntuma on aika liukas, ja samalla se jättää vähän makeutta kielen päälle. Jälkimaussa tuntuu todella tumman suklaan piikkisyys, huulista löytyy sitten vähän makeutta. Tämä on lempeän voimakas kahvihetki, saisinko vielä toisen kupillisen, kiitos. 330 ml, 7.5 %, 5/5


torstai 14. marraskuuta 2019

Põhjala Orange Gose

Saunaolueksi maistui vähän suolaisempaa olutta. Korkin avaaminen sihauttaa pulloa heikosti. Olut kaatuu lasiin vaalean ruskeana, vaahto on heikko. Tuoksussa on sitruunaa, taikinaa, makeutta. Maku on kuiva, mukavasti suolainen ja happaman appelsiininen. Etiketissä on maininta oikein Himalajan rock saltista ja korianterista, kai tuota korianteriakin löytyy mausta. Kokonaisuus on tasapainoinen ja sopivan raikkaan tunkkaisen happaman makea. 0,33 l, 5,5 %, 4/5

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Mikkeller Weird Weather Non Alc Hazy IPA

Joku mielenhäiriö taisi tulla Tallinnan Koht-baarin kaupassa, kun nappasin tällaisen alkoholittoman samean vaaleankeltaisen IPAn maisteltavaksi. Tuoksu on terävän marjainen, karviaisia ja mustaherukkaa sammuneella ananaksella, mitä sen nyt lieneekään. Maku on voimakkaan ehkä vähän pistävänkin sitruunainen ja reippaasti humalainen, melkein voi tuntea humalakäpyjen kellunnan. Humalat eivät ole kauhean katkeria kuitenkaan. Erikoinen taidonnäyte oluenpanemisesta, mutta miksi. Käsittääkseni oluesta on myös vahvempi versio olemassa, jos molempia olisi tarjolla niin varmasti  nappasin sen vahvemman. Aika reippaat hiilihapot kutittavat kivasti, kyllähän nuo humalat vaan lopulta vähän katkeroituvat. Vielä lopuksi mausta paljastuu kalkkisuutta. 33 cl, 0,3 %, 3/5

lauantai 9. marraskuuta 2019

Pühaste Tumeaine Imperial Stout Colombia & El Salvador Coffee

Isäinpäivän aaton (miksi tämä juhlapäivä ei ole oikein vaakiintunut jouluaaton ja vapunaaton vertaiseksi) kiertelyjen päätteeksi nappasin olutkellarista yhden tumman oluen. Vironkielen asiantuntemukseni kääntää nimen pimeäksi aineeksi, oluen väri ainakin tukee arvaustani,. Etiketissä on ehkä kuva mustasta aukosta tai linnunradasta. Oluen väri on mustaa. Vaahto on valokuvaajaa nopeampaa. Tuoksu on sellaista parempaa kahvia, voiko kylmä kahvi tuoksua näin hyvältä. Maku on kahvinen, pakko tihrustaa etikettiä, että mistä tämä nyt on oikein tehty. Kokomo kahvipaahtimo Tallinnasta on nähtävästi osasyyllinen. Kahvilikööriähän tämä on lähellä, pientä kuplintaa jälkimaussa, joka samalla paljastaa että onhan tässä humaliakin. Onpa huumaavaa olutta. Makeus paljastuu viimeistään huuliin tarttuvasta tahmeudesta. Raskasta kamaa, ei ihan yhdeltä istumalta uppoa. Etiketti ei taida olla Marge Nelkin, siitä miinusta. IBU 60, 0,33 l, 11 %, 5/5

perjantai 8. marraskuuta 2019

AF Brew Redrum Special Edition Imperial IPA

Ensikosketus pietarilaiseen mainetta niittäneeseen Af Brew -panimoon tuli tästä ruhtinaallisesta IPAsta. Olut on likaisen ruskeaa, vähän hippusia vielä leijailee oluessa. Makean humalainen ja maltainen tuoksu hivelee sieraimia, pitää hörpätä nopeasti että mitäs sieltä Venäjältä nyt tulee. Ensihörppy ei löydä humalia jostain syystä, toinen hörppy kalauttaa suun täyteen katkeruutta tai oikeastaan humalat kuivattavat posket pitkässä jälkimaussa. Mukavasti ensin hörpätessä maistaa makeutta, vähän hedelmiä ja toffeeta ja sitten jälkimaussa humalat jylläävät. Anteeksipyytelemätön ja hieno kokonaisuushan tämä on. Ostin hohdokkaasti nimetyn oluen Alkosta oikeastaan nimen ja etiketin takia. Tämä vaan paranee juodessa ja oluen vähän lämmetessä, eikä tuo oluen vahvuuskaan haittaa.  330 ml, 8,8 %, 5/5

torstai 7. marraskuuta 2019

Faversham Steam Brewery Whitstable Bay Organic Ale

Brittiläinen olut kaatui lasiin kirkkaan kuparisena ja jätti läpinäkyvän pullon surulliseksi. Tuoksu on makeahko, toffeinen ja se tuo kyllä selvän flashbackin Lontoon pubeista. Maku on tuoksun kaltainen ja kyllä yhä enemmän tulee mieleen lontoolaiset pubien oluet ja tunnelmat. Maussa on maltaisuutta, johon aika täydellisesti humala puraisee, pienellä sitruunaisella viimeistelyllä. Shepherd Neamen tunnelmaolut on onnistunut, varmaan voisi sanoa että perinteet näkyvät, ei kun maistuvat. 500 ml, 4,5 %, 4/5

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Olvi Merry Xmas IPA Hohoho From Iisalmi

Vanhempien synttärilahjakassista löytyi Olvin uusin jouluolut. Olut on väriltään bittermäisen ruskeanpunertava. Vaahto on siisti, tummempaa beigeä ja se pitsittää lasin asiaankuuluvasti. Tuoksu on makea. Maku on yllättävän katkeroinen heti alkuun. Maistuu aika puiselta, tuoksu lupaili enemmän makeutta, nyt ollaan kyllä syvällä kuusimetsässä. Havuisuus vähitellen pyöristyy, kun olut vähän lämpenee. Maltaisuus on sellaista kuivempaa. Ei vielä marraskuun alussa lähde joulutunnelma päälle, ehkä tätä voisi nautiskella kinkungrillaamisen vahtioluena, joulutunnelmaan pääsee jotenkin paremmin tummemmilla oluilla. Olvipa muisti blogistia myös joulupaketilla ja siellähän oli samanlainen olut maisteltavaksi. Täytyy palata tähän olueeseen vielä uudelleen. Etiketissähän sanotaankin pienemmällä präntillä että tämä on red india pale ale, se tietty selventää makumaailmaa. 0,5 l, 5,5 %, 3/5
 

tiistai 5. marraskuuta 2019

Omnipollo Karpologi Pineapple Peach Passion Candy Sour

Tiistai-ilta ja pieni blogipäivitys, mitäs siellä olutkellarissa onkaan tai jääkaapissa. Jaahas siellä on tuollainen outo olut, vähäiset prosentitkin vielä, on sentään ruotsalainen laatupanimo kuitenkin, kyllä se on nyt vaan napattava käsittelyyn. Olut on kirkkaan kultaista, jääkaappikylmänä valoa vasten yllättäen seasta löytyy jotain hiukkasia. Vaahto on komea. Tuoksu on reippaan persikkaista. Maku on - on se vaan ananaista, ylimakeaa mutta hapanta. Ei tämä voi olla hyvää, ajatus tykyttää ohimoissa. Eihän tämä ole edes olutta, aika lähellä ananasmehua ollaan, sellaista ananasmehupurkin pohjalle jäänyttä nektaria maultaan, silti mukava happamuus. En ostaisi toista, tai no ostaisinpas, en muista mistä tämän hankin, ehkä Pienistä tai Alkosta. Aika mielipuolinen olut.  33 cl, 2,6 %, 5/5


lauantai 2. marraskuuta 2019

Jannen 30. Lokakuuta

Olutmentorini ja työkaverini Janne täytti pyöreitä vuosia ja juhlisti sitä käymälle Lohjan United Gypsies Breweryssä panemassa juhlan kunniaksi olutta ja vieläpä lahjoitti työkavereille pullolliset. Voiko sitä synttäreitään paremmin juhlia kuin juomalla omaa olutta, onneksi olkoon! Lohjalaisen panimomestarin hellässä huomassa ja opastuksessa olueksi valikoitui Black IPA, ihan huippuvalinta sekin. Olut on melko tumman ruskeaa, jääkaappikylmänä vaahtoa kehkeytyy niukasti. Tuoksu on maltainen, jopa lakritsainen. Taloyhtiön syystalokoiden jälkeisen saunan jälkeen on mukava hiljentyä maisteluun. Maku on aika maltainen, humalia joutuu vähän hakemaan, mutta ne iskevät poskiin salakavalan kuivina viimeistään jälkimaussa. Pehmeä olut uppoaa kurkkuun helposti, toista olutta alkaa kaipaamaan jo lasin puolivälissä.  0,33 l, 6.2 %, 4/5

perjantai 1. marraskuuta 2019

Tanker / Mallaskoski Cherry Gone Dark

Halloween-tunnelmaan sopivan barley winen ovat tehneet tallinnalainen Tanker ja seinäjokilainen Mallaskoski. Tölkki on tyylikkään vähäeleisen musta. Olut kaatuu lasiin tummanruskeana ja nopeahko tiivis vaahto käväisee lasissa. Tuoksussa on makeaa hedelmää, oudon vaimeasti, vähän lakritsaakin. Maku on makean ja happaman tasapainottelua. Onko tässä kirsikkaa, no onhan sitä mutta kypsänä. Maku vaihtuu makeasta happamaksi vai onko se vaan entistä makeampaa. Kirsikka on mennyt kyllä tummaksi, aika raskasta kamaa, liian raskasta. IBU 50, 440 ml, 10,0 %, 2/5

torstai 31. lokakuuta 2019

Pühaste Buckwheat Queen

Tartolaisen Pühaste-panimon tattariolut kuohuaa mukavasti tiiviillä, vaalealla vaahdolla. Olut on kuparista. Tuoksussa on mallasta, makeutta ja jotain erikoista, ei niin lagermaista. Maku on makea, olisiko jotenkin marjainen tai jopa hedelmäinen, erikoista on, kait se tattari antaa tällaisen erikoisen maun. Etiketti ei ainakaan petä, niin taattua tyylikkyyttä, jos olut on vähän erikoisempaa. Lager ei tästä heti tule mieleen, jotenkin niin kypsää tämä on. Jää jotenkin vaivaamaan tämä olut. IBU 35, 0,33 l, 5,2 %, 3/5

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Flensburger Weizen

Vanhemmat muistivat syntymäpäiviäni osuvalla lahjalla, kassillinen erikoisoluita osui ja uppoaa myöhemmin. Saksalainen vehnäolut on pakattu pikkuiseen patenttikorkilliseen pulloon. Korkki aukeaa nasevasti posahtaen. Lasissa olut tasaisen oranssia, vaahtoa on, mutta vähän. Tuoksussa on vienoa banaanisuutta, muitakin hedelmiä ja vähän makeahkoa mallasta. Maku on tuoksun kopio, hiilihappo ryydittää hiukan. Miellyttävää lievää makeutta, ei yhtään hiivaa, siten ehkä liian helppo, sellainen aloittelijan vehnäolut. 0,33 l, 5,1 %, 4/5

lauantai 26. lokakuuta 2019

Anarchy Deadly Milk

Kaskenkadun ylämäestä löytyi Vares-pyhiinvaelluspaikka, Uusi apteekki. Tiskiltä valikoitui englantilaista IPAa, joka kuohui harvalla vaahdolla, kun mehumaisen näköinen samea vaalean keltainen paksu olut kaatui lasiin. Maku on makea appelsiini-mango-ananas-maitojäätelomehu, joka paljastuu lopulta happamaksi.  Jännästi makua antaa myös jokirannan silakkamarkkinat tai ainakin tuoksua tulee reilusti. Erikoisolut on aika sekava, kaikkea on paljon. 0,4 l, 6 %,  3/5 





perjantai 25. lokakuuta 2019

Teerenpeli Onnenpekka

Turun kauppatori on revitty auki, mutta kupeessa oleva Teerenpeli on paikoillaan, joten piti käydä testaamassa. Perjantain alkuilta, mukava puheensorina, vaimea musiikki, diskopallon välkehdintä, ripeä baarimikko ja lasiin laskettu panimon oma pilsneri takaavat tunnelman. Olut on kirkasta ainakin hämärässä, vaahtoa baarimikko järjesti sopivasti. Tuoksussa on humalaa ja mallasta, muuta ei oikein kaivatakaan. Maku on samalla linjalla, pientä metallia. Ei voi ihmetellä yhtään että tämä on baarin suosituin olut. Yksinkertainen ja rehti pilsner, hiilihappoa ehkä vähän liikaa tai olikohan lämpötila vähän liian alhainen. 0,4 l, 4,5 %, 3/5





torstai 24. lokakuuta 2019

Anderson's Knights Who Say NE

Tallinnan Koht-baarin kaupassa oli myyjänä odotettua iäkkäämpi, ei siis vanha, nainen. Mamma lateli faktoja tiskiin oluesta kuin oluesta. Pakkohan sieltä oli olutta ostaa. Tartolainen olut lämmittää aina jotenkin sydäntä, siksi reppuun sujahti tämä session IPA, joka on tosin pantu Viimsissä lähellä Tallinnaa. Korkki aukeaa tiukalla sihahduksella, oluen päälle kertyy kestävää vähän rikkinäistä vaahtoa. Oluen väri on kauniin oranssinruskea. Tuoksussa on kypsynyttä tropiikin hedelmää. Maussa on hienostunutta humalaa, taitavasti makeutta ja vähän multaisia mutta samalla raikkaita persikoita, sitruunoita ja ananasta. Onpas hyvää. 0,33 l, 4,5 %, 5/5


keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Hedönist Mexican-Style Lager

S-marketin oluthyllyllä pysähdyin kun keltaisen etiketin teksteissä luki että mexican, ajattelin jotenkin että nyt on chiliä oluessa. Kotona sitten oikeastaaan tulin järkiini ja tajusin että mexican tarkoittaa oluessa jotain solmaista. Olut kuohuaa vähän ja on väriltään aika kirkkaan keltaista. Tuoksussa on makeutta ja humalaa. Maku on puhtaanoloinen, kirkas ja poreileva, makeutta on lievästi. Humalat ovat raikkaat. Varmuudeksi vielä totean että chili ei maistu yhtään. Kokonaisuus on esikuviaan moniuloitteisempi ja parempi. 330 ml, 4,2 %, 4/5

maanantai 21. lokakuuta 2019

Ground Zero Gipsy Porter

Viikonlopun remonttipuuska oli sen verran kokonaisvaltainen että ei edes olutta saanut blogitettua. Olutkellarista nostin siksi viimeisen bukarestinmatkamuistoni. Bukarestilaisen Ground Zeron olen jo aiemmin todennut kunnon panimoksi, eikä tämä vihaisesti avatessa korkkia sihauttava portteri anna aihetta muuttaa mielipidettä. Olut on väriltään colanmustaa. Tiivistä vaahtoa on reilusti ja se on ihmeen kestävää. Tuoksussa on vähän kahvia. Ensin vähän hiilihapot kutittelevat liikaa, mutta ne tasoittuvat. Maku on paahteinen, kahvinen ja lopuksi sitten oikein mukavan humalainen. Kuivaa suklaatakin on vähän mukana, kuplinta palaa aina välillä. Mukavasti lämmittää. Maanantai-illan olueksi tämä on vähän liian hyvää. 330 ml, 4,5 %, 5/5

torstai 17. lokakuuta 2019

Muddis Kanarbik

Tallinnan sataman viereisen ostoskeskuksen Rimistä nappasin tämän oluen hotellihuoneolueksi, mutta pullollinen kulkeutui kotiin saakka saunaolueksi. Wee Heavyksi etiketissä mainittu olut on tumman ruskeaa ja vaahto on samettia. Tuoksussa on maltaan makeutta. Olut tuntuu suussa pehmeältä, vaikka hiilihappoakin on reilusti. Maku on karamellisen maltainen. Nimi kait tarkoittaa kanervaa, jos oikein ymmärrän takaetikettiä niin kanervankukkia on mukana maistamisessa. Olisiko niistä sitten pientä hunajaista makeutta tullut mukaan, pehmeyttä on reippaasti. Pähkinääkin löytyy.  0,33 l, 6,3 %, 3/5

lauantai 12. lokakuuta 2019

Pivovara Medvedgrad Baltazar

Telliskiven Pudel-baarin hanavalikoimasta arvonnan voittajaksi tuli kroatialainen humalainen Lager. Väri on täyteläisen oranssi ja vaahto on asiallinen. Pudel oli palannut mukavaan rauhalliseen puheensorinaan ja tunnelmaan, edellisvierailun pilasivat muovituopit, nyt oli taas viinilasitunnelmaa. Olut maistui. Reippaat humalat ja pisteliäs sitrus täydentävät makua. Greippiä vähän jälkimaussa ja saippuaa ennen sitä, Hoppy Lager kuten liitutaululla luki. Rapsakkaa, selvästi Kroatian pojat eivät tiedä että lokakuussa pohjolassa sataa vettä tai räntää, onneksi tänään oli jopa aurinko näkyvillä, joten kesäisempikin olut meni. 40 cl, 4,9 %, 4/5 



perjantai 11. lokakuuta 2019

Põhjala Õhtu Porter

Tallinnanreissun majoittumisolueksi nappasin sataman kauppakeskuksen Rimin käsityöoluthyllyltä yhden paikallisen portterin. Musta olut kuohuaa portterimaisen tyyliikkäästi. Tuoksussa on vaniljaa. Maussa on hillittyä makeutta ja kahvia. Etiketissä luvattua suklaata saa vähän houkutella esiin, kyllä sen halutessaan tunnistaa. Humalat ovat sellaisia nuoren kuusimetsän pehmeitä hönkäyksiä. Juon varmasti toisenkin tällaisen. 0,33 l, 5,5 %, 5/5

torstai 10. lokakuuta 2019

Käbliku Sambo Sour Fruit Saison

Sambo on venäläinen kamppailulaji ja virolainen sour-olut. Olut on ruskenpunaista ja reipas kaato muodostaa nopean kuohunnan lasiin. Oluen panemisessa on käytetty maitohappoa, mausteena mustaherukkaa ja kirsikkkaa. Tuoksussa on mustaherukkaa, happamuutta. Maku on marjainen eli mustaherukallinen. Happamuus tuntuu jälkimaussa enemmän. Alkumaistossa on reilusti kuplintaa ja aavistus makeudesta, mutta happamuus vie kyllä voiton. Kirsikkaa ei maussa oikein löydy. Kokonaisuus on happaman sekava, maussa on mehuisuutta, mutta ei kellarinmakua. Maitohappobakteerit viettävät makua vaarallisesti täyttävään punaiseen maitoon päin. IBU 5, 330 ml, 6.9 %, 3/5


tiistai 8. lokakuuta 2019

Pühaste Luulu

Tarton Rüütlin olutkaupasta valikoitui mukaan yksi mieto Berliner Weisse, totta puhuen ihan vaan etiketin takia. Saunaolueksi tämän nappasin. Olut vähän likaisen oranssia, vaahto oli valokuvaankin liian nopea. Tuoksussa on jotain taikinaa ja luvattuja aprikooseja ja persikoita. Maku paljastuu poreilevaksi, miedosti happamaksi persikka- ja aprikoosiolueksi tai mehuksi, vähän marmelaadia on mukana. Ihan hyväähän tämä on, mutta aika mehumaista saunaolueksi. IBU 7, 0,33 l, 3 %, 3/5

lauantai 5. lokakuuta 2019

Käbliku Naked Oats

Virolainen Oatmeal Stout on mustanruskeaa ja vaahtoaa komeasti vaalealla vaahdolla. Alastomien kaurojen tuoksun paahteisuuteen sekoittuu vähän kylmää kahvia ja jotain tunnistamatonta. Maku tukeutuu tuoksuun, lisänä on liian voimakasta poreilua. Jälkimaussa tuntuu alkoholin voimakkuus, mutta ei se varsinaisesti maistu. Maku on muuten pehmeä, makeus, paahde ja kahvi voittavat lopulta turhan poreilun. Jotain jännää tuossa maussa on. 0,33 l, 7,4 %, 4/5

perjantai 4. lokakuuta 2019

NanoPruul Flamango Florida Weisse

Virolainen mango-olut ei vaahtoa erityisemmin. Väri on aika lähellä Hartwallin Jaffaa. Pullon pohjalle kertynyt sakka hulahti lasiin mukaaan. Lasissa samea olut kuplii pirteästi. Tuoksussa on ylikypsää persikkaa tai mangoa. Maku on yllättävän hapan, mangon makeuteen sekoittuu paljon poreilua ja tropiikin yön nuhjuisuutta. IBU 4, 330 ml, 4,6 %, 3/5 

torstai 3. lokakuuta 2019

Mufloni CCC IPA

Porilaisen panimon IPA on kolmen C:n IPA. Oluen isoveljellä on viisi C:tä. Isoveliolut on pitkään ollut vakio-ostos, kun sen on Alkon hyllyltä löytynyt. Viime aikoina isoveljestä on Alkossa muistuttanut vain tyhjä aukko hyllyssä. Nyt kun pikkuveli ilmestyi S-marketin hyllylle, niin kulmakarvat nousivat. Seinän takaa sitten Alkosta löytyi taas isovelikin. Kolme C:tä on kauniin oranssia, vaahto pitsittää lasin reunoja hiukan. Tuoksussa on humalaa, etiketti paljastaa C-kirjainten kooditukseksi Citra, Cascade ja Chinook. Tuoksussa on myös makeutta. Maussa humalat ovat ihan jykeviä, makeus katoaa takanäyttämölle. Jälkimaku on mukavan pistelevän katkera. Ihan pikkuisen on puumaisuutta tai sammalta ja lopuksi pientä ohuutta. On aika kultaiset muistot tuosta isoveljestä, vaikka ihan viimeisimmät otokset olivat pientä kyllästymistä tai pettymistä. Onhan tämä kunnon IPA, jos ei Alkoon saakka jaksa, niin S-marketista löyyy ihan hyvää porilaista IPAa. 50 cl, 5,5 %, 4/5

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Brewski vs Spike Creamy Carousel

Ruotsalaisen Brewski-panimon etikettitaide on siirtynyt tyylikkääseen kapeaan tölkkiin. Tölkillinen löytyi Pienestä. Olut on syvän tumman punaista, vaahtoa on jonkun verran. Tuoksussa on vadelmamehua. Aikamoista mehua tämä on, vaikka kyse on kait Berliner Weissesta. Maussa on vadelmaa ja punaherukkaa. Mukavasti happamuus ja makeus tasapainottelevat. Onhan tällainen mehu kaukana perinteisestä olutkäsityksestä. Jotenkin ruotsalainen olut kuitenkin onnistuu koukuttamaan, kyllä toinen tällainen voisin Pienen terassilla mennä kevyesti. Etiketin on taiteillut @gingerman. 330 ml, 4,7 %, 4/5

lauantai 28. syyskuuta 2019

Óllenaut Lumelausuja Foreign Stout

Olutkellarin perukoilta löytyi hyvin kypsynyt pullollinen virolaista foreign stoutia.  Lumikuiskaaja erottuu mustasta vain kirkasta valoa vasten katsottuna reunoiltaaa ruskeana. Vaahto on ohut sametti. Tuoksu on maltaista. Maku on kypsä, paahteinen mallas, vähän kirsikkälikööriä. Maussa on makeutta, outoa hedelmäisyyttäkin, kerroksellisuutta. Jälkimaussa humalat ilmoittavat valoittaneensa kitalaen. Pullolisen ostin kauan sitten Virosta. 330 ml, 7,9 %, 4/5

perjantai 27. syyskuuta 2019

Tuju Cascade Gose

Rauman vanhan kaupungin luomukaupasta löytyi houkuttelevan näköinen etiketti, olisiko joku humalahirviö. Tujuhan on kotoisin Lappeenrannasta, eli amerikkalaisesta näkökulmasta ihan Rauman  naapurista. Olut on vähän likaisen oranssia, jännästi kuultaa kultaa lasin pohjalta. Tuoksu on puhdasta hedelmää tai hyvää hedelmäkarkkia. Pullollisen pohjalle jätin jonkun verran hiivaa. Maussa on hedelmää ja happamuutta. Nielaisun jälkeen suolaisuus tuntuu huulissa. Jälkimaku on puinen, alkuksi myös hiivainen. Hiivaisuus onneksi katoaa tai tottuuko siihen niin nopeasti. Kokonaisuus on vähän horjuva, suolaisuus katoaa. 0,33 l, 5,2 %, 3/5 

torstai 26. syyskuuta 2019

Alefarm Mistakes Are Inevitable Pale Ale

Tanskalainen olut hyppäsi ostoskoriini Olutkauppa Pienen kylmäkaapista. Vaaleankeltainen sameahko olut kehittää päällensä valkoisen ohuen mutta sitkeän vaahdon. Tuoksussa on mallasta, makeita humalia ja hedelmiä. Maku on samalla linjalla, mutta pehmeämpää. Sitruunaisuus on rauhallista, koko olut on kevyt, mutta maku on silti täyteläinen. Ei tässä kyllä ole yhtään virhettä, paitsi etiketin tikanheittäjä nyt ei ole ihan onnistunut. Olisipa Pien täälläkin, tai se uusi Rööperin HopStop, kävisin heti ostamassa pari tällaista. 440 ml, 5,2 %, 5/5


keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Olvi Winter Ale Slippery Slopes From Iisalmi

Olvin lahjalähetys tupsahti viime viikolla ovenpieleen. Nyt kassissa olleista oluista kiinnostavampi eli Pint Pleasen äänestyksen voittanut scotch ale -tyyppinen brittiolut on maisteltavana. Olut kaatuu kastanjanruskeana lasiin ja päälle muodostuu brittipubeista muistuttava tiivis kestävä voimainen vaahto. Maku on runsaastijuotavan oloinen, sellainen työpäivän jälkeinen pubituoppi, josta vaahtomuodostelman joutuu nuolaisemaan ylähuulesta pois. Tuoksu on maltainen, lievää katkeruutta. Maku on makeampi, maltainen ja sopivan humalainen. Miellyttävä ja helpostiuppoava olut on mainio lisäys Olvin olutsuoralle. Valmistaudun lisäostoihin, kunhan olut löytyy lähimarketistani, 0,5 l, 5,0 %, 4/5


lauantai 21. syyskuuta 2019

Amager Kiss Of The Coppertail Florida Style IPA

Floridassa on pullollisen etiketin mukaan kuparihäntäinen hirviö, jonka kunniaksi tämä olut on tehty tanskalaisen Amagerin ja floridalaisen Coppertail Brewingin yhteistyönä. IPAn väri on sameahko oranssi, vaaahto on ohut mutta kestävä. Tuoksu on hedelmäinen. Maussa hedelmäkattaus on vahva, greippiä, persikkaa ja  sitruunaa, niistä muodustuu kuivahko mäntyinen ja lievän greippinen jälkimaku. Maltaan makeus on vähän karamellista. Ensin ajattelin että taas sellainen tavallinen IPA, mutta juoman vähentyessä se alkaa jotenkin koukuttaa. Oluessa on jotain maagista, tai ei nyt ihan magiikkaa mutta jotain. Pullollisen ostin tartolaisesta olutkaupasta.  33 cl, 6,5 %, 5/5

perjantai 20. syyskuuta 2019

Pühaste Beetbox

Tartosta ostetun pullollisen etiketissä sanotaan, että gosessa on mausteena punajuurta, kvitteniä ja merisuolaa. Kvitteni on vähän päärynänkaltainen hedelmä, jota en ole tainnut koskaan edes nähdä.  En tiedä miksi edes ostin tämän, kun olen päättänyt mielessäni että punajuurta ei saa olueeseen sekoittaa. Olut on vähän likaisen rubiinin väristä, pelottavan punajuurimaista. Tuoksussa on limonadia. Maku on ok, ei olekaan punajuuren etikkalientä yhtään. Merisuola sipaisee hörpyn jälkeen mukavaa jyrkkyyttä jälkimakuun. Happamuus on miellyttävää. Parasta punajuuriolutta, jota olen juonut. En löydä punajuuren makua, vaan kvitteni antaa sitruunaista makua mukavasti. Vähän ohutta, mutta paksuus varmaan lisäsi punajuuren makua. IBU 7, 0,33 l, 5,2 %, 4/5

torstai 19. syyskuuta 2019

BBNo 01 Saison Cucumber & Juniper

Pien-kaupan ulosmyyntihyllyllä oli iso rivi mustia oluttölkkejä. Mustasta tölkistä kaatui kotona lasiin kirkasta vaaleata kuohuavaa olutta. Tuoksussa on kurkkua ja hitusen raparperia. Informatiivisessä etiketissä mainitaan että gini olisi inspiroinut tekijöitä. Cantaloupe antaa karkkimaista makeutta, mutta kyllähän se kurkku maistuu enemmän. Lopputulos on raikas ja helpostijuotava, mutta maukas olut. Katajaa, hmm, ehkä se on lievästi jälkimaussa, se on kuivattavaa. Hiivaa tässä pitäisi olla myöskin, jotenkin miedosti on hiivat saatu pyöristettyä.  Kurkkuolut, eihän tämän pitänyt voida edes olla hyvää, mutta on vaan, ei ennakkoluulot anna antaa täysiä pisteitä. 440 ml, 5,0 %, 4/5

lauantai 14. syyskuuta 2019

Bevog Hagger Blend 0615

Syyskuu ja sateet, kyllä ne antavat luvan juoda barley wineä. Itävaltalaisen panimon paperipussisarjan olut on pakattu tyylikkäästi ja korkki on vielä sinetöity vahalla. Paperipussisysteemihän on suosittu Amerikassa: ruskeasta paperipussista voi juoda ihan luvalla Budweiseria vaikka autossa, mutta ei kait tämän juomista katsottaisi läpi sormien. Sisältö on  tumman ruskeaa, vaahtoa ei ole. Tuoksussa on kypsiä tummia hedelmiä, paahdettua sokeria ja mallasta. Maku on makea, täyteläinen ja kypsää luumua, alkoholi tuntuu kurkunpäässä. Kahvia ja kaakaotakin löytyy. Olut on tehty useista eri eristä, yhteistä niille lienee ollut tynnyrikypsytys. Rommia ainakin on ollut jossain tynnyrissä. Puolikas pullollinen on riittävästi, sen verran vahva ja moniulotteisen maukas olut on. Olut liikkuu vähän niin kuin omissa sfääreissään. Liekö nyt olutta ollenkaan, lähentelee likööriä. Ehkä vähän liian makeaa, toisaalta alkoholimäärä vaatii jotain tasoittavaa. Pullolisen ostin joskus aikoja sitten Tarton Aparaaditehtaan olutkaupasta. 0,33 l, 12,3 %, 4/5

perjantai 13. syyskuuta 2019

Mad Scientist New York Mocaccino Milk Stout

Budapestin tuliaisten viimeiseksi pullolliseksi säästyi paikallinen milk stout. Jotenkin viikon päättyessä päähän muodostui käsitys että nyt on syksy ja nyt voi ihan hyvin juoda tosi tummiakin oluita. Ilta on kyllä lähes kesäinen, mutta ei se pullollista tunnu haittaavan. Lähes mustaa liukkaanoloista olutta kaatui lasiin, nopea vaahdotus käväisee, mutta katoaa lähes kokonaan. Tuoksussa on salmiakkia. Mausta huomaa ensin pehmeyden, sitten kahvia, makeutta, vähän sitä salmiakkia ja olisiko etiketissä mainittua Madagascarin vaniljaa, ripaus vielä makeaa, tummaa suklaata. Kokonaisuus on hallittu, vahvasti helppo. 330 ml, 6,6 %, 5/5

tiistai 10. syyskuuta 2019

Olvi Hi-Hop Mild IPA Iisalmi Guide To Hoppiness

Olvi lähetti kauan sitten lajitelman pikkupulloja, tämä vähäalkoholisen IPAn juominen on siirtynyt aina vaan eteenpäin, koska olutkellarista on aina löytynyt jotain kiinnostavampaa. Nyt pakotin itseni kaatamaan kauniin oranssisen oluen vaahtoamaan kauniisti lasiin. Tuoksussa on makeaa humalointia. Maku paljastaa makeuden trooppiseksi hedelmiksi tai sitruunaksi nyt ainakin. Humalat jäävät hörpyn jälkeen kielen päälle. Tuoksu kääntyy juodessa vähän pahvimaiseksi tai hiivaiseksi. Maku on yllättävän riittoisa, vähän tuo oluen mietous arveluttaa, mutta onhan tämä hyvää olutta virvoitusjuomaksi. EBU 40, EBC 15, 0,275 l, 2,5 %, 3/5 

lauantai 7. syyskuuta 2019

EvilTwin Melvin's New Fashioned Blueberry Pie Filling

Lauantai-iltapäivä, Pien Shop & Bar ja erikoisolut on yhdistelmä, jonka soisi toistuvan aika useasti. Newyorklainen olut koostuu ruskeasta sokerista, mustikoista, laventelista, vaahterasiirapista ja raparperista, lopputuloksena on sour DIPA. Vaahdottoman oluen väri on punainen. Tuoksussa on kaikkea, jotenkin sekoitus muodostaa lakritsaista raparperia muistuttavan elämyksen. Maku on myös aika raparperinen, mustikkaa taitaa olla eniten värissä. Makua on maiskuteltava huolella. Happamuus on hapokasta, maku on kokonaisuus, jota on kiva analysoida, joka hörpyllä löytyy uusi makukulma. Jännästi raparperi jotenkin maistuu välillä lakritsalta. Pienessä on kyllä tunnelmaa. 1 pint, 9,5 %, 5/5 



keskiviikko 4. syyskuuta 2019

New Belgium Citradelic Tangerine IPA

Saunaolueksi nappasin Sellon Alkosta ostamani coloradolaisen tölkki-IPAn. Olutta on maustettu appelsiinikuorilla ja humalia on nettisivujen mukaan 10 erilaista. Väri on kauniin kirkkaan oranssi ja vaahto on hohtavan valkoinen. Tuoksu on maltainen ananas. Maussa on yllättävän makea maltaisuus. Ananas lieventyy maussa ja muuttaa itsensä kuivahtaneeksi appelsiiniksi. Jälkimaku on hedelmäinen, vähän sitruunaa ja lieventynyttä humalan katkeruutta. Tarttumaton sekoitus humalia ja appelsiininkuoria ei oikein löydä blogistin lempimakuhermoja, vaikka ainekset on kyllä valittu kiinnostaviksi. 335 ml, 6 %, 3/5

perjantai 30. elokuuta 2019

Monyo We Don't Like Pepperazzis Radical Milk Stout With Vanilla & Pink Pepper

Kun kävin keväällä Budapestissa, niin tietysti matkamuistot olivat olutta. Nyt taitaa olla olutkellarin viimeinen budapestintuliainen vuorossa. Milk stout, jota on maustettu vaniljalla ja ryyditetty rosepippurilla. Tuoksussa on salmiakkia. Väri on mustaa ja vaahto on kermaista. Maussa on salmiakkia tai lievää pippuria, kahvia, lakritsaa. Jälkimaussa pippuri tuntuu jäävän kielen päälle. Olut tuntuu vähän ohuelta, vaikka makua on reippaasti. Makeus tasapainottaa pippureita. Monyolla on kyllä hienoja oluita, uskallan muutaman maistetun perusteella suositella niitä kaikkia, eikä kannata tehdä sitä virhettä Budapestissa, että jättää Monyon pubin vierailematta.  IBU 20, 330 ml, 6,2 %, 5/5

torstai 29. elokuuta 2019

Le Coq Abbey Belgian Style Beer

Epäonnistuneelta A Le Coq -panimokierroksen aloituspisteestä eli tehtaanmyymälästä ostettu pikkupullo kaatui samasta paikasta ostettuun lasiin. Luulin lasivalinnan olevan todella väärä Belgian style beerillä, mutta kyseessähän onkin pale ale ja lasi on mielestäni ihan sopiva. Väri on kirkas oranssi, johon vähän sameutta lisätty. Vaahto on ohut valkoinen tiivis kerros oluen päällä. Tuoksussa on vaarin hedelmäkaapista löytyneitä vanhoja kypsyneitä luumuja tai jotain muita hedelmiä, vaari ei ollut niin kovin suuri hedelmien ystävä, tarkemmin ajatellen ei sillä kyllä ollut mitään hedelmäkaappiakaan. Maussa on lievästi hedelmiä myös, maltainen makeus on jotenkin luonnollisen oloista. Makeus vähän kertyy pullollisen loppua kohti. Kyllä tämä pikkupullollinen riittää, jotenkin sekava olo, oliko hyvää vai ei, liikaa mallasta. 0,25 l, 6 %, 3/5

 

keskiviikko 28. elokuuta 2019

NanoPruul Men In Black Black IPA

Vanhempi tartontuliainen vaahtosi oikein kauniisti, täydellisesti jopa. Miehet mustissa on tietysti mustaa ja vaahto tiivistyy kauniisti oluen päälle. Tuoksussa on havuja ja humalia. Maku on paahteinen, tumma havu, hiilihappoja mukavasti raikastamassa ja pientä savua ja piilotettua sitruunaa. Kokonaisuudessa on makua reippaasti, kuivuus on oikein sopivaa. Suutuntuma on pehmeää, aika täydellinen black IPA. IBU 101, 330 ml, 6 %, 5/5


tiistai 27. elokuuta 2019

Linden Hopeanuoli Wehnäolut

Viikonlopun raumanreissun olutkohokohta löytyi keskustan Ruokapuoti Lumosta. Siellä oli seinällä  auton peräosa, johon rakennetuilla hyllyillä oli oluita. Nappasin pari, joista toinen on paikallisen Linden Breweryn vehnäolutta. Olut kaatuu lasiin vaimeasti kuohuen, väri on oikein hohtavan oranssi. Tuoksu on jotenkin sekavan hiivainen, vähän outo. Maku on ensihörpyllä myös sekavaa hiivaa. Pientä pettymystä ilmassa, mutta jotenkin toinen hörppy muuttaa kaiken. Nyt estraadille pamahtaa hedelmäisyys, sellaista lievästi sitruunaista makua, hiiva tuoksuu ja kyllähän se maistuukin. Ihan oikeaa vehnäoluttahan tämä on, humalaisuutta on ripsahtanut vähän keskivertoa enemmän. Näppärä humalilla kuivattu persikkavehnä olisi tiivistys. Pullo on jotenkin oudon painava, lopussa luulee ja toivoo että pullossa olisi vielä jotain. 33 cl, 5,2 %, 4/5

perjantai 23. elokuuta 2019

Pühaste Mari

Jokaiseen Pühasten pullolliseen on melkein pakko tarttua, etiketinkin takia. Tämän nappasin virolaisesta supermarketista. Mari tuoksuu mummulan mehulta. Väri on samasta paikasta, eli punaista mehua, vaahtoa on hiukan enemmän. Oluessa on mukana mustaa viinimarjaa, vadelmaa ja mustikkaa. Eli ainekset on samat kuin mummulan kellarista löytyneistä mehuissakin. Makukin on kyllä aika sama, tässä on vaan vielä vähemmän sokeria. Hapanta mehuahan tämä on, hiilihapolla. Luultavasti alkoholiprosentti on sama kuin mehuissakin oli aikanaan, nyt alan miettiä lapsuuden päiviä mummulassa vähän eri kantilta. Ehkä tätä on tullut juotua jo tarpeeksi, lapsena toivoi limpparia, nyt kaipaa olutta. IBU 10, 0,33 l, 3,5 %, 2/5 


torstai 22. elokuuta 2019

Le Coq Blanche Belgian Style Beer

Tartossa A Le Coqin -panimon turistimyymälästä ostin lohdutukseksi edes pari olutta, kun panimokierros olikin vain torstaisin. Pikkupullollinen witbieriä tuoksui avattuna simalta. Väri on sameaa oranssia, ei keltaista. Vaahtoa ei ole. Maku on aika vetinen. Missä se maku oikein on. Mausteista ja appelsiininkuoresta kertoo etiketti, mutta ne ovat kyllä vaikeasti ainakin aluksi maustettavissa. Makeaksi voisi kutsua, on tässä vähän sitruunaakin. Best before näyttää olevan viikon päästä, heinäkuun loppupuolella ostin tämän. 0,25 l, 5,8 %, 2/5

tiistai 20. elokuuta 2019

Voldi June German Ale

Tarton Rüütlillä sijaitsevasta olutkaupasta nappasin vierailullani muutamia oluita, yritin pysytellä virolaisellla osastolla ja sieltä tämäkin on peräisin. Voldi-panimo on kirjannut etikettiin että olut on kölniläinen, jottei sitä vaan sekoitettaisi Kölnissä valmistettuun kölsch-olueeseen. Etiketti ei ole sitä myyvimmästä suunnittelutoimistosta, ehkä se juuri on sitten houkutellut tämän oluen valintaan kaupan suuresta valikoimasta. Olut on suhteellisen kirkasta kellertävää, vaahtoa säilyy oluen pinnalla pitkään. Tuoksu on vienosti maltainen. Maku on pirtsakka, poreilua riittää. Helpostijuotavaa janojuomaa kaatuu nielusti alas ilman suurta analyysiä. Kölsch on on kait Kölnin toiseksi tunnetuin neste, ehkä ykkösenä menee vielä se myrkytyskeskuksen puhelinnumero, 4711 Eau de Cologne? 20 IBU, 33 cl, 5,2 %, 3/5

lauantai 17. elokuuta 2019

Anderson's Nelancholia New England IPA

Tarton Gambrinus Õllepoodista nappasin virolaisten oluiden hyllystä Andersonin NEIPAn. Tuoksu on reilun trooppisen hedelmän lisäksi grillauskastiketta. Väri on sameaa ruskeaa, vaahtoa on kaataessa, juodessa vähän. Maussa ei ole grillauskastiketta, vaan trooppisia hedelmiä, hunajamelonia, ananasta, makeampaa greippiä. Humalat jää taustalle. Jotain mausteita on kyllä mukana, humalat hiipivät  mukavan mietona lopuksi mukaan. Paranee juotaessa, täytynee ostaa Alkosta jos tulee vastaan, etiketissä kun oli ihan suomeksi kerrottu että ohramaltaan lisäksi mukana on vehnää ja kauraa. Ei tämä melankoliaa aiheuta. 0,33 l, 7,7 %, 4/5

perjantai 16. elokuuta 2019

Hop Hooligans Team Toxic Yuri's Cosmic Basil Cherry Basil Berliner Weisse

Bukarestilaisen olutbaarin valikoimasta valittu matkamuisto on väriltään syvän tummanpunaista. Olutta kaataessa tulee mieleen, että mitähän sieltä nyt tulee. Vaahto käväisee, mutta häviää heti. Maussa on reilusti kirsikkaa. Nimessä mainittu kosminen basilika jää suuhun hennosti pyörimään nielaisun jälkeen. Maku on hapanta, mutta toisaalta vähän makeaakin. Hiilihappoja on sopivasti piristämässä. Happamuus on hallittua ja se muodostaa yhdessä makeamman kirsikan kanssa sopivan tulliliitton. Olueksi tätä kai pitää kutsua vaikka varmaan lämpimämpänä tätä voisi kutsua laihaksi punaviiniksi, mutta parempi juoda kylmempänä. Romanialainen Hop Hooligans ei osaa tehdä huonoja oluita. 330 ml, 6 %, 4/5

torstai 15. elokuuta 2019

Muhu Tüdrik Fruit Beer

Tarton õllepood Gambrinuksen hyllyltä nappasin Muhun saarelta kotoisin olevan hedelmäoluen. Ymmärtääkseni nimi tarkoittaa tyttöä. Olut kaatuu lasiin kuohuen, vaahto pikkuhiljaa laskeutuu. Väri on sameahkoa hitusen punertavaa kuparia. Tuoksussa on hiivaa. Hiiva jatkaa myös maussa ja reilut hiilihapot ilmestyvät. Hedelmiä ei kyllä hiilihappojen seasta löydy, vehnäoluena ennakkoluulot olisivat olleet paremmin kohdallaan. No onhan tämä vehnäolutta, mutta jotain uupuu. Uusintakaadolla vaahto näyttää todella tiiviiltä, mutta kuplia on liikaa itse oluessa. Maku on lopulta liian lyhyt. Etiketissä on komeat raidat. 330 ml, 5,2 %, 3/5