Näytetään tekstit, joissa on tunniste lahja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lahja. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Flensburger Weizen

Vanhemmat muistivat syntymäpäiviäni osuvalla lahjalla, kassillinen erikoisoluita osui ja uppoaa myöhemmin. Saksalainen vehnäolut on pakattu pikkuiseen patenttikorkilliseen pulloon. Korkki aukeaa nasevasti posahtaen. Lasissa olut tasaisen oranssia, vaahtoa on, mutta vähän. Tuoksussa on vienoa banaanisuutta, muitakin hedelmiä ja vähän makeahkoa mallasta. Maku on tuoksun kopio, hiilihappo ryydittää hiukan. Miellyttävää lievää makeutta, ei yhtään hiivaa, siten ehkä liian helppo, sellainen aloittelijan vehnäolut. 0,33 l, 5,1 %, 4/5

torstai 4. huhtikuuta 2019

Brooklyn Lager

Isänpäivänlahja kuohui kovasti avatessa, vaahto pysyy vähäisenä nauttimisen loppuun saakka. Newyorkilaisen tuoksu on maltainen ja makeahko. Hiukan sellaista keväistä märkää ruohoa, lopussa sitten humalat tasoittavat kokonaisuutta, ei ihan kuivaksi, mutta vähän märkä ruoho katkeroituu. 355 ml, 5,2 %, 4/5

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Saimaa Brewing Utula Pale Ale Brewer's Organig

Saimaa Brewingin lahjalaatikko tuntuu olevan pohjaton. Läheltä pohjaa kuitenkin maisteluun päätyi kirkkaan oranssi valkohattuinen pale ale. Tuoksussa on vähän mallasta. Väri on kaunis ja maku on selkeä, ei mitään epäselvyyttä vaan selkeä viivoittimensuora olut. Mallas tuo vähän makeutta samalla kun humalat antavat vähän kitkeryyttä. Hiilihappoja on piilotettu, ei poreile, mutta kyllä niitä jossain piilossa on. Gluteenittomassa oluessa on käytetty myös kauraa. Makumaailmassa on vieno parfyymintuoksu. 500 ml, 4,5 %, 4/5

lauantai 25. marraskuuta 2017

Stone Xocoveza Extra Añejo

Synttärilahjaksi saadun shamppanjakorkillisen pullollisen maistelu sävytti marraskuista grillausta. Vähän liian pitkään viilensin olutta jääkaapissa ja avausmaistelut olivat heikohkot eli vetiset, varsinkin eilisen chilioluen jälkeen. Onneksi olut lämpenee itsestään, kun pullo on tarpeeksi iso. Harvoin on tullut kiiteltyä oluen lämpimisestä. Olut on tummanruskeaa ja vaahtoaa muhkeasti. Liian viileänä maistui vähän vetiseltä lirulta, pieni odotus ja mokkainen kahvi täyttää hajuaistin. Aged in red wine & tequila barrels, kertoo etiketti. Tequila taitaa vähän jälkimaussa antaa omaa leimaansa, kyllähän punaviinin aromia alkaa tuntea pullon vajetessa, jos oikein haluaa. Tämä stout juodessa vaan paranee ja paranee. Mokkainen on hyvin kuvaava arvio, mausteita, tositummaa suklaata, suolaa, sokeria, lakritsaa ja onhan tämä herkkua, alkuvaikeuksista huolimatta. Vetisyys on pullon puolivälissä täysin unohtunut. Mokkaista vaahtoa syntyy viimeisestäkin tilkasta. Lahjahevosen suuhun katsoin sen verran että arvelen pullon löytyneen Alkosta. 500 ml, 8,5 %, 5/5

lauantai 19. marraskuuta 2016

Põhjala Jouluöö Chocolate-Vanilla Oak Aged Imperial Porter

Ja olut oli mustaa. Kävin Alkossa ostamassa glögiä, mutta tämä olut ei suostunut jäämään hyllylle. Glögi tavalllaan jäi sinne. Jouluöön korkin alta paljastuu suklaan tuoksua, lasiin kaadettaessa mokkavaahto on tyylikäs. Poskiin iskee salmiakkia, muuten maku on paahteinen, täyteläinen, kahvinen, mausteinen, lämmittävä ja tietysti suklainen. Olisiko pientä kitkeryyttä jälkimaussa, vähän limaairrottava, yskänlääkettäkö tämä onkin. Joululahja-ainesta. Nyt on kyllä pitkä putki huippuoluita, pitääkö tässä alkaa kriitisemmäksi vai tahallaan alkaa juomaan huonompia oluita. Viikolla vilahti ohi blogin 4-vuotisjuhlat, olkoon tämä nyt synttärijuhlaolut. Samalla jouluolut on blogin 775. blogitus. 0,33 l, 8 %, 5/5


perjantai 20. toukokuuta 2016

Pyynikin White IPA Sessio

Sain Pyynikin maistelupakin vanhemmilta lahjaksi ja nyt otin toisen pullollisen maisteluun, kiitos sponsoreille tietysti ensin. Reilu valkoinen vaahto, siis todella valkoinen, kattaa keltaisen kuulaan oluen. Haju ehkä sitrusmainen, vähän sekava. Maussa on hiivaa ja pirskahtelua, vähän humalaakin. Ensin tuntuu vähän liian sekavalta, mutta ehkä isommissa määrin kesäterassilla menisi paremmin. Pullon pohjalle jäi reilusti hiivaa. Humalan kyllä huomaa ja se jää sitten kuivaksi jälkimauksi nieluun. Paranee selvästi loppua kohden, onneksi ei ole pienempi pullo. Vehnä-IPA on kyllä ihan mielenkiintoinen lajike. 0,33 l, 4,6 %, 4/5

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Maku Vehnä

Lahjaolutta Tuusulasta piti maistaa. Panimon lähetyksen vehnäoluttta olin ajatellut säästää hellepäivälle, mutta en malttanut odottaa, olisi ehkä pitänyt. Pullon avauksen jälkeinen nuuhkaisun tulos on outo, lievästi palanutta kumia ja sitten hedelmiä. Väri on lähempänä lageria kuin vehnäolutta. Maussa on keveyttä ja aavistus vehnäolutta, mukana roikkuu outo kumimaisuus. Jälkimaussa on  hapanta sitruunaisuutta, jälkimaku on kunnon vehnäoluesta kuitenkin. Ehkä ensimmäisen vehnäoluen pitkästä aikaa pitääkin maistua juuri tällaiselta, vähän pahalta. 0,33l, 4,5 %, 3/5


sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Maku Golden Ale

Viikon päätteksi piti vielä yksi olut testata. Korkinavauksesta tuli todella vaimea pihahdus. Maku on sitruunainen, vähän hapan. Oluen väri oli vähän samean kultainen. Terassioluthan tämä olisi, tänään kävin kyllä terassilla luomassa lumia. Nyt terassi ei kaivanut tätä olutta, mutta tämä olut kaipaisi J. Karjalaisen Oi mikä ihana ilta -biisin tunnelmaa ja kesäistä terassia. Ilta-auringossa olut näyttäisi vielä tyylikkäämmältä. Pieni ohuus vähän häiritsee, outoa sillä makua kyllä on, ehkä tieto maitokauppavahvuudesta vähän lisää mielikuvaa. Mutta kyllähän toista tällaista alkoi tehdä mieli. Tämäkin olut tuli panimon lahjalaatikossa, jossa oli tästä oluesta myös tölkkiversio. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

torstai 28. tammikuuta 2016

Mikkeller Stateside IPA

Pullollinen hyvää olutta kyllä piristää mieltä. Syntymäpäivälahjaksi saatu IPA oli jäänyt olutkellariin odottelemaan vuoroaan. Ruskehtava sameahko olut kehitteli suojakseen hienon kestävän vaahdon. Maku on havuinen ja pihkainen, yksinkertaisen hyvä. Katkeruutta tasaa jotenkin piilevä makeus. Jälkimaku kiertelee takaikenissä vaatien seuraavaa kulausta. Pullollinen hupenee pian, joten on vähän kiusattava takaikeniä pidemmällä huikkavälillä. Takaetiketissä mainittiin taas De Proefin panimo, tuntuu olevan aikamoinen tae hyvästä oluesta. 330 ml, 6,9 %, 5/5

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Käbliku Mestiitsi American Red Ale

Välipäivien viihdykkeeksi nautin virolaista lahjaolutta joululahjalasista. Punaiseen taipuva olut on kuivaa ja lievästi hiivaista. Kaunis vaahto kestää. Uusi lasi korostaa mukavasti tuoksua, vähän kuivaa, pitkähkö jälkimaku. Olut on vähän kuin Suomen U20-jääkiekkomaajoukkuueen peli, ensin loistavaa ja sitten takaisku, tämän oluen takaiskut ei näy liikaa tulostaululla, kuivuuden jälkeen paljastuu vähän ohuutta. Olut sopii janoiselle nautiskelijalle. IBU 36, 0,33 l, 5,4 %, 4/5

lauantai 31. lokakuuta 2015

Panimo Hiisi Humulus Lupus Double IPA

Talkooharavointien päälle, ennen ribsien grillausta teki mieli vähän olutta. Syntymäpäivälahjapaketista löytyi jyväskyläläinen tumman oranssi dipa, joka täytti mieliteot. Olut on kunnon tuplaipaa, eli humalat jyräävät. Mutta runko tuntuu silti makealta, pientä hiivaakin maistuu. Alkoholikin antaa kyllä liikaa viitteitä itsestään. Takaetiketissä suositellaan Maj Karman Kauniita kuvia, hauskaa juttua muutenkin, mutta Spotifyihin saakka suositus ei yltänyt. Hyvää, mutta toisen pullollisen juominen olisi vähän liioittelua. 330 ml, 9,0 %, 4/5


keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Delirium Christmas

Pinkki elefantti tonttulakissa koristaa ruskeaa belgialaista jouluolutta valkoisen pullon etiketissä. Aika täydellistä jouluolutta, vähän makeaa, luumukiisseliä, kermamainen kestävä vaahto, lempeää lipitettävää. Koskaan en ole juonut amerikkalaisissa elokuvissa naukkailtavaa eggnoggia, tästä tulee jotenkin sellainen mieleen, alkoholi lämmittää mukavasti, mutta jotenkin tekee mieli aina naukata vähän lisää pehmeää täyteläistä rusinaa, makeutta on lähellä maksimia. Pukkia odotellessa, lahjat onkin jo  kuusen alla, vähän jouluruokaa vielä ensin. Hyvää joulua! 0,75l, 10%, 5/5

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Santa Paws

Joulupukki totetutti blogistin toiveita ja toi uusia olutlaseja. Maitokaupasta löytyi vielä Brew Dogin scotch ale. Olut tuoksuu pelottavasti maustesekoilulle, mutta jo ensimmäinen huikka pelastaa. Maku on täyteläinen ja vastaa mustan värin antamaa mielikuvaa. Maussa on mämmiä ja sopivasti makeutta, jälkimaku on täydentävä ja ripaus humalaa löytyy myös. Etiketissä sanotaan että olut sopii siihen  hetkeen kun pitää joulunpyhinä pelata mummun kanssa Pictionaryä. 
330 ml, 4,5%, 4/5


perjantai 13. joulukuuta 2013

Cernovar Svetlé

Pikkujoulujen jälkeen maistui yksi tšekkiläinen olut. Luulin että svetle viittaisi jotenkin tummaan, mutta tämä on ihan vaaleaa, ehkä pieni puna on mausteena. Oluesta tulee kyllä jotenkin Pommac mieleen, helposti juotavaa, mutta jälkimaku on kuitenkin pitkähkö ja humalainen. Pikkujoulut oli tämän vuoden parhaat ja loppuivat jo ennen kahdeksaa ja lyhytpartainen (pikkujoulupartainen) pukki jakoi lahjojaan. Itse en saanut pukilta lahjaa, joten lahjoin sitten itseäni tällä oluella, joka kyllä saa nauttimaan mausta. 0,5l, 4,9%,4/5

perjantai 3. toukokuuta 2013

Lidskoe Premium

Veli venäläinen on sitten laittanut tällaista olutta. Makua on vähä, ei edes koko sanaa jaksanut puristaa. Jaah, olut onkin A. Le Coqin lahja Viron venäläisille, kiitos siitä. 50 cl, 4,8, 2/5