Näytetään tekstit, joissa on tunniste märkä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste märkä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. toukokuuta 2023

Paloaseman Bitternoid Bitter

Pikkuomenan oluthyllyllä oli vielä lohjalaista bitteriä. Oluen väri on jotenkin hohtavan vaalean ruskea, vaahtokin on vähän beigeä. Tuoksussa on mallasta ja pientä märkää mäntyä. Maku on miedosti makea, maltainen, reippaasti puinen, aika lempeä ja vähän pähkinääkin. Onhan tässä brittitunnelmaa. 0,44 l, 4,2 %, 3/5








tiistai 6. joulukuuta 2022

Birra Moretti La Rossa

Da Vincin Viimeisen ehtoollisen katselun jälkeen janotti sopivasti ja päätettiin poiketa nuorison suosimaan Bar Magentaan. Hanoista ei löytynyt suuria yllätyksiä, valitsin italialaista, etäisesti vaaleanpunaisena kuohuvaa punaruskeaa olutta. Tuoksu ja ensimaku on maltaista, ei ollenkaan ylimakeaa, joksi tätä luulin. Sellainen jotenkin metsäinen märkä havupuu maistuu, jälkimaku on kuivahko, vähän humalaa. 0,4 l, 7,2 %, 4/5




tiistai 25. tammikuuta 2022

Kimito Tropical Thunder Jenkki Lager

Ihan nimen perusteella ajattelin että ipattomaan tammikuuhun voisi sopia tällainen lager. Vaahto on mainittava ihan ensin, sen verran tyylikkäästi kuohuaa. Olut on lähempänä ruskeaa kuin kultaa. Tuoksu on leipäinen. Maku on pehmeää. Hedelmäisyys ei ole ukkosmaista, vaan tuo leipäisyys täyttää suun, lievästi makeaa.  Humalaisuus on sellaista märkää mäntyä. Toinen pullollinen varmasti parantaisi juoksua.  0,33 l, 5,6 %, 3/5




tiistai 25. elokuuta 2020

Mikkeller / Gaffel Kölsch

Kölsch-olutta saa valmistaa vain Kölnissä, joten Mikkeller on käynyt oman Kölschinsä panemassa paikan päällä, yhteistyönä Gaffel-panimon kanssa. Olut on kirkasta, vienosti poreilevaa. Kaunista vaahtoa syntyy reippaasti, mutta se katoaa lähes kokonaan. Tuoksu on heikosti maltainen. Maku on myös makeahkon maltainen, ei ollenkaan voimakkaasti, vaan aika laihaa. Tuoksu vähän voimistaa maltaisuutta, mutta maussa on mukana vähän märkää puutavaraa. 500 ml, 4,9 %, 3/5




torstai 4. huhtikuuta 2019

Brooklyn Lager

Isänpäivänlahja kuohui kovasti avatessa, vaahto pysyy vähäisenä nauttimisen loppuun saakka. Newyorkilaisen tuoksu on maltainen ja makeahko. Hiukan sellaista keväistä märkää ruohoa, lopussa sitten humalat tasoittavat kokonaisuutta, ei ihan kuivaksi, mutta vähän märkä ruoho katkeroituu. 355 ml, 5,2 %, 4/5

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Lumi Brewing Mandarina Bavaria Single Hop Lager

Espoolaisen panimon lager on kirkasta ja vähäisesti vaahtoavaa, sillä ajattelin haihduttaa sähköisestä yo-kokeesta tulleita mietteitä. Tölkistä haistellessa erottuu hiiva, lasista vähän märkää pahvia. Mandarina viitannee humalalajiin, eikä mandariinin makua ole mitenkään erotettavissa. Maussa on heinää ja vähän tervaakin ja ripaus makeampaa sitruunaa. Jälkimaussa on vähän poreilevaa humalan katkeruutta, mukavasti. Kokonaisuus on toimivampi kuin osastensa summa. Tölkin taisin ostaa Espoon Sellon Citymarketista. 330 ml, 5,3 %, 3/5

torstai 30. maaliskuuta 2017

Bryggeri Supernova

NeedSeeker-messujen jälkeiseen tunnelmointiin sopii mainiosti Pintakilta-Jarin etiketin perusteella valitsema ja lahjoittama, Bryggerin panema DIPA-opinnäyte. Väri on kaunis oranssi, vähän samea. Vaahto on yllättävän kestävä ja pienikuplainen valkoinen ohut hattara. Tuoksu on suoraviivaisen greippihumalainen. Maussa on saunankatosta pudonneen pihkapaakun kuivuutta, vähän puumaisuutta ja märkää ruohoa, pikkaisen hiivaakin ja hapanta sitruunaa. Vähän yksioikoinen tai haastava, riippuu katsantokannasta. Posket kuivuvat sisältäpäin, lämmiysefekti kyllä toimii. Lopussa erottuu yllättävä saunavihtatuoksu, paranee loppua kohti. 33 cl, 7,8 %, 4/5 Kippis Jari!

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Pyynikin Bourbon Barrel Aged Imperial Stout

Huh, huh, nyt on kyllä herkkua. Oma käsitys on ollut aina se että olutta ja viskiä ei pidä mitenkään sekoittaa, siitä ei hyödy olut eikä viski eikä varsinkaan juoja. Mutta panimo lähetti tällaisen oman versionsa, ennakkotiedot muista blogeista ovat olleet kehuvia, ajattelin että eivät kyllä ymmärrä. Mutta nyt vaan otettava lusikka kauniisti käteen ja todettava että miten väärässä voi johtavakin blogisti olla. Olut tuoksuu maltaiselta ja lievästi viskiltä, lasiin kaadettaessa näyttää vähän ohuelta mustalta ja vaahto on lyhyt ja se jaa öljymäistä mielikuvaa luomaan oluen pinnalle. Sitten maku on täydellistä tasapainoa viskin, vaniljan, salmiakin, mallaksen, märkien hedelmien ja vienon humalan välillä. Täytyy hiljentyä nöyräksi, miten voi olla että alkoholi ei maistu, makeutta on juuri sopivasti liikaa. 33 cl, 13 %, 5/5

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Lech Premium

Kyllä vaan koordinaatit vaikuttavat makuelämykseen. Lech-oluen päätin rahdata Warsovan vanhan kaupungin supermarketista Pullollisen kotiin, koska muistin että Gdanskissa Lech oli maistunut hyvältä. Nyt puolalainen Urho-oluen sielunkumppani maistui kuitenkin aika vaisulta. Tyylikäs vihreä pullo ja kauniin kirkkaan värinen olut maistuu vähän tympeältä, märältä pahvilta. Heh, olutblogistina joutuu maistelemaan kaikenlaista, niinkuin märkää pahvia. Hajussa on vähän heinää. Valju olut, Walesa olisi voinut ansaita paremmankin, mutta tällä taitaa kuitenkin Walesakin pysyä kiitettävästi puolalaisten huulilla. 
500 ml, 5%, 2/5