Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokonaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokonaisuus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. helmikuuta 2020

Morgondagens & Mikrofonbryggeriet Wizard Bats

Kahden ruotsalaispanimon yhteistyönä oli syntynyt Pien Olutkaupan kylmäkaappiin kapea tölkillinen Berliner Weissea. Olut kuplii sitruunasoodamaisesti, väri on lähellä ananasmehua, vähän keltaisempaa. Tuoksussa on makeita trooppisia hedelmiä. Maku on trooppisen hedelmäinen, makeus ei heti iskeydy esille. Aluksi olen maistavani karviaista, mutta tarkempi analysointi kääntää sen happamaksi ananakseksi. Etiketti kertoo että maussa olisi myös mangoa, passionhedelmää ja aprikoosia. En ryhdy väittelemään etiketin kanssa, maiskuttelen hetken ja totean että kyllä niitäkin on mukaan. Kokonaisuus on mukavasti hapan ja trooppisen makea. Ei helmikuulle, mutta heinäkuulle tämä kyllä olisi ihan huippujuoma. 330 ml, 4,5 %, 4/5

keskiviikko 28. elokuuta 2019

NanoPruul Men In Black Black IPA

Vanhempi tartontuliainen vaahtosi oikein kauniisti, täydellisesti jopa. Miehet mustissa on tietysti mustaa ja vaahto tiivistyy kauniisti oluen päälle. Tuoksussa on havuja ja humalia. Maku on paahteinen, tumma havu, hiilihappoja mukavasti raikastamassa ja pientä savua ja piilotettua sitruunaa. Kokonaisuudessa on makua reippaasti, kuivuus on oikein sopivaa. Suutuntuma on pehmeää, aika täydellinen black IPA. IBU 101, 330 ml, 6 %, 5/5


keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Lumi Brewing Mandarina Bavaria Single Hop Lager

Espoolaisen panimon lager on kirkasta ja vähäisesti vaahtoavaa, sillä ajattelin haihduttaa sähköisestä yo-kokeesta tulleita mietteitä. Tölkistä haistellessa erottuu hiiva, lasista vähän märkää pahvia. Mandarina viitannee humalalajiin, eikä mandariinin makua ole mitenkään erotettavissa. Maussa on heinää ja vähän tervaakin ja ripaus makeampaa sitruunaa. Jälkimaussa on vähän poreilevaa humalan katkeruutta, mukavasti. Kokonaisuus on toimivampi kuin osastensa summa. Tölkin taisin ostaa Espoon Sellon Citymarketista. 330 ml, 5,3 %, 3/5

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Pyynikin Amarillo Pale Ale

Keskiviikkosaunan vilvoitteluun löytyi vielä yksi Pyynikin sponsoroima olut. Amarillo-humalalla ryyditetty pale ale on tumman oranssia ja vaahtoa on mukavasti, mutta katoavaisesti. Tuoksu on makeahko ja maltainen. Maku on katkera, maltainen ja hedelmäinen. Kokonaisuus on painava. Jälkimaussa on katkeroa. Vähän ristiriitaista tunnelmaa jää mieleen, hiilihappoisuus tuntuu keventävän, mutta jotenkin tulee viski mieleen. 500 ml, 5,3 %, 4/5

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Delphi Beer

Loman alkamisen kunniaksi laitoin varvastossut jalkaan ja avasin tuulisella terassilla kreikkalaisen,  vanhempien tuoman tuliaisoluen. Delphi on isossa shampanjapullollisessa olevaa pilsneriä. Kruunukorkin avaaminen saa oluen kuohuamaan paljon, ensimmäiseen lasilliseen tulee oikeastaan vain hattaraista todella komeaa vaahtoa. Lopulta olut paljastuu vähän sameaksi keltaiseksi nesteeksi. Tarinan mukaan Zeus lähetti kaksi kotkaa etsimään maan keskipistettä ja kotkat kohtasivat sitten Delphissä tai Delfoissako se on suomeksi ja sinnehän sitten majoittui myöhemmin oraakkeleja. Paikan kauneuden  kunniaksi nimetty olut yllättää.  Makua on reippaasti, pieni hiivaisuus, reilusti humalaa ja reipas jälkimaku muodostavat hienon oluen. Hiilihappoisuus terävöittää kokonaisuutta. Puumaisuus tuo sopivaa haastetta. Kreikkalaisetkin osaa. Pullollisen koko on maisteluun sopiva. 75 cl, 5.0 %, 5/5

torstai 21. kesäkuuta 2018

Fort Lapin Hoplapin 6

Olutmenttorini Jannen tuliainen brüggeläisen panimon yksityiskierrokselta kaatui sateisen juhannuksen aloitukseksi lasiin, kiitos Jannelle. Belgialaisen väri on yllättävän kirkas ja tasaisen oranssi. Vaahto on valkoinen ja matala. Tuoksussa on hiivaa. Maussa hiivat taipuvat ensin heinien edessä. Sitten alkaa näiden kahden taistelu vallasta. Jostain paikalle koukkaa mausteitakin. Kevyt on väärä termi kuvaamaan kokonaisuutta, koska makua on paljon, jotenkin olutta on kuitenkin helppo juoda, silti pitää kuitenkin maistella tarkkaan. Paranee juotaessa koko ajan, isompi pullokoko olisi siis parempi.  33 cl, 6 %, 4/5 

perjantai 11. joulukuuta 2015

Founders Dirty Bastard Scotch Style Ale

Viikon päätökseksi oli pikkujoulut ja sen jälkeen tarvittiin yksi olut tasamaan tunnelmaa. Kotona odotti amerikkalaisskotlantilainen ale ja uusi Viinilehti olutjuttuineen. Tumma vähän likaisen samea olut tuoksui maltaiselta ehkä vähän mämmiseltäkin. Maku on makea, nopeasti suun täyttävä, karamellimäinen, mutta ei liian makea, humalakattaus tasaa makeutta. Alkuun tuntuu että on vähän turhankin siirappista, mutta olut alkaakin rakentua kokonaisuudeksi vasta, kun se on nielty. Nielusta vatsaan muodostuu sellainen olutrunko. Suuhun jää vähän liikaa rusinaa tai jopa mummun jälkiruokaviinejä. Aika voimakas on tuo olutrunko. Pikkujoulut olivat muuten judoseuran ja ne päättyivät ennen yhdeksää, eli olutta ei tarvittu sellaiseen tasaukseen. 355 ml, 50 IBU, 8,5 %, 4/5

perjantai 11. syyskuuta 2015

Mallaskosken panimon Black IPA

Tätä tyylikkään etiketin takana olevaa olutta olen pitkään toivonut pääseväni maistamaan, kunnes sitten Tallinnan sataman myymälässä bongasin tämän kotimaisen tyylioluen ja perjantai-illan kunniaksi sihautin sitten korkin auki. Pieni vaahto katosi nopeasti oluen pinnalta, tuoksussa oli vaimeasti hedelmää, maku on paahteinen. Jälkimaussa katkeruutta löytyy onneksi. Runko tuntuu alkuun ohuelta, mutta se tukevoituu loppua kohden. Alussa oli kyllä pientä pettymystä, mutta kokonaisuus on parempi kuin ensihuikka. Tumman oluen makeus sopii mukavasti kokonaisuuteen, mutta jonnekin katkerot piiloutuvat. 33 cl, 6,5 %, 4/5


perjantai 12. kesäkuuta 2015

Jopen Hoppenbeer

Ruonansuulla ei taida olla mitään tekemistä tämän hollantilaisen alen kanssa. Samea mausteiden lievästi maustama, tynnyriä tarkoittavasta sanasta nimensä saanut olut maistuu alkuun käyneeltä appelsiinimehulta, sitten makeahkolta ja happumuuskin välillä vilahtaa ennen lopun lievää katkeruutta. Kokonaisuus on sopiva maisteluun, mutta ei riitä innostamaan riittävästi, lievän tympeää, mutta jotenkin mieluista. Jälkimakuakin riittää, resepti on haarlemilaisella panimolla ollut sama vuodesta 1501. Ruokasuositukseksi voisi heittää tähän Tom Khaan. 33 cl, 6,8%, 4/5



torstai 7. toukokuuta 2015

Rooie Dop Chica Americana IPA

Miellyttävä nautiskeluolut Hollannista kuohui samaan tyyliin kuin edellinenkin saman panimon samasta tartolaisesta maitokaupasta ostamani olut. Kokonaisuus on hieno. Vaahto on kestävä ja runsas, suun etuosa täyttyy mukavasti lievällä katkeruudella, mallasta vähän kielen päälle ja hedelmää nenään. Painan mieleeni (on varmaan ollut jo Fingerporissa) Rooie Dop sanayhdistelmän, teen siitä aivoissani linkityksen hyvään olueeseen. Pullotuspäivä De Molenin panimolla oluella on ollut viime vuoden maaliskuussa, maku on ehkä parantunut, pelottaa jos olisi heikentynyt. 33 cl, 7,1%, 5/5, nyt on kyllä pitkä putki huippuoluita takana!