Lauantai-ilta, Tarto, Rüütli, Gambrinus Õllepood, Andersonin imperial baltic porter, lomapäivä, vatsa täynnä georgialaista ruokaa, otollinen on hetki blogitukselle. Tartolainen olut on mustaa ja se kuohuaa vähän beigeä. Vaaleanpunaisella vahalla sinetöidyn pullollisen sisältö tuoksuu paahdetulta maltaalta, siirapilta ja mämmiltä. Maussa aineet vaihtaa järjestystä. Lakritsia ja salmiakkia ilmestyy, portviiniefekti jää taustalle. Täyteläisyyttä, makeutta, suolaisuutta, mallasta on ainakin riittävästi. 0,33 l, 11,5 %, 4/5
lauantai 8. lokakuuta 2022
lauantai 22. tammikuuta 2022
Fortuna Komes Barley Wine
Viimeinen matkamuisto Gdanskista on raskaampaa olutta. Pullollisen ostin vanhan kaupungin pienestä supermarketista. Läpikuultavaa ruskeaa olutta lorahtaa lasiin helposti, nopea vaalea samettinen kuohu häviää pian. Tuoksu on makeaa, marjaisaa ja maltaista, alkoholi taittuu vähän turpeeseen. Ensihörppy on kuin tyhjä arpa, onkohan korona nyt sitten vienyt maun, no ei ole kun jälkimaku ainakin tuntuu, alkoholia on. Paljastuu että ei ole koronaa, kun maku on makea, luumua, mallasta, siirappia, humalaisuus väijyy aluksi taustalla antaen vähän kirpeyttä loppuluisuun. Kiva poreilevan tuntuinen kuhina jää suuhun. Hitaasti tätä pitää kyllä hörrpiä, alkoholi on läsnä, mutta jotenkin hienostuneesti. Ehkä paras barley wine, jonka olen juonut. 330 ml, 12 %, 5/5
lauantai 24. huhtikuuta 2021
Pühaste Tumeaine Brazil
Huhtikuinen sää pakotti nautiskelemaan sisätilojen lämmöstä ja antoi hyvän syyn myös nautiskella tartolaisen brasiliaisella kahvilla maustetun imperial stoutin. Olut on mustaa, vaahto on ruskeaa. Olut on öljymäistä, tuoksu on maltaista ja kahvia. Maku on täyteläinen, kahvimainen, kevyttä siirappia ja makeata mausteisuutta. Lopuksi humalat laittavat rauhoittavia elementtejä makunystyröihin. Maut jotenkin jäävät kihelmöimään kitalakeen. Kahvi on koko ajan maussa mukana. 60 IBU, 0,33 l, 11 %, 5/5
maanantai 22. maaliskuuta 2021
A. Le Coq Klassikaline Kali
Hämeenlinnaan avautui uusi virolais-venäläinen ruokakauppa, jossa piti tietysti toiveikkaana käydä tarkastamassa oluthyllyn sisältö. Valitsin heti valikoiman parhaimman ja ainoan, se oli eräänlaista olutta, kvassia. Merkki on tuttu, sillä Tartossa olen useasti ohittanut De Tolly -puiston kalikärryn, kun on aina ollut mielessä ne paremmat oluet. Nyt piti sitten nöyrtyä ja kaataa lasiin puolen litran limupullosta läpikuultavaa mustaa juomaa. Tuoksu on leipäinen, perinteisen reseptin mukaan kvassi tehdäänkin leivänmuruista, vedestä ja hiivasta. Maku on maltainen ja aika makea, ruisleivän makeutta tai jopa siirappia on reilusti. Jälkimaku on sitä samaa. 0,5 l, 0 %, 2/5
perjantai 5. helmikuuta 2021
Lehe Singularity BA Imperial Stout
Paukkupakkasperjantai kylmäsi työpäivän aikana toimistossakin luihin ja ytimiin saakka, joten illalla oli syytä lämmitellä vähän. Virolainen tynnyrikypsytetty imperial stout varmasti ainakin lämmittää, koska alkoholiprosentit oli lähellä 20. Väri on mustaa, vaahdoksi täytyy kutsua ruskeaa rengasta lasin reunoilla. Tuoksu on tummien hedelmien dominointia, alkoholia, suklaata ja kahvia. Maku on paahteinen mallas, vähän siirappia, karamelliä, alkoholia, olisiko rommia, luumua, makeaa toffeeta, ja jotain viileää. Kyllähän tuon alkoholimäärän pitäisi jo pilata olut, mutta kun ei nyt vaan siinä onnistu. Hitaastihan tätä joutuu tissuttelemaan, mutta ei se häiritse yhtään. Alkoholiin näemmä tottuu. Kun kaikkea on paljon, niin mitään ei kai sitten voi olla liikaa. Lämmittää. Oluen ostin tartolaisesta olutkaupasta silloin kun vielä oli lupa matkustaa. 330 ml, 18 %, 5/5