Näytetään tekstit, joissa on tunniste lämmittää. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lämmittää. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. lokakuuta 2022

Vana Villem Marmor Stout

Tallinnalainen pubi on pannut tummaa stouttia, ehkä Õllenautin avustuksella. Pubissa ei ole tullut käytyä, tästä saa ehkä vähän inspiraatiota. Olut on mustaa ja kuohuaa kauniisti vaaleanruskealla vaahdolla. Tuoksuu maltaalta, paahdetulta ja makealtakin. Maku ei ole ollenkaan makea, oikeastaan kuivahko. Maussa on syksyyn sopivaa lämmintä maltaan paahdetta ja hitusen humalaa. Paahdetta  on, voiko sitä olla liikaakin, hyväähän tämä on mutta paahde laittaa oluen vähän ohueksi toisaalta taas tuntuu vähän öljyiseltä. Mukavasti kyllä lämmittää, olut pelkästään paranee loppua kohti. 500 ml, 7,9 %, 4/5 




lauantai 9. heinäkuuta 2022

Paname Cuvée Anniversaire 200 Ans De Nicolas

Pariisilainen olut on pantu ranskalaisen alkoholikaupan 200-vuotisjuhlan kunniaksi, itse ostin oluen Montmartren Nicolas-kaupasta. Olut on tasaisen oranssia ja vaahto on valkoista. Tuoksussa on reilusti humalaa ja hedelmiä. Maku on aika kuiva, hedelmät katoavat, humalia on reilusti, vähän kalkkia tai hiivaakin. Jälkimaku on lämmittävä, ihan hyvä matkamuisto. 33 cl, 4,9 %, 4/5




keskiviikko 19. tammikuuta 2022

St Martin Brune

Alkosta ostin belgialaisen oluen, joka sopi ipattomaan tammikuuhun. Väri on ruskeaa, tummahkoa mutta läpikuultavaa. Vaahto on niukka. Tuoksu on makean maltainen. Mausta havaitsee ensin  pähkinäisyyden. Kokonaisuus on lempeän makea. Jääkaappikylmyys jättää ehkä täyteläisyyden vähän piippuun, elementit siihen on kyllä havaittavissa. Mukavasti lämmittää, mutta jotenkin ohutta. 33 cl, 8 %, 4/5 




lauantai 30. tammikuuta 2021

Sori Conca d'Oro

Lauantai-iltapäivän viiniksi tai olueksi siis valikoitui olutkellarin ylähyllyltä Sorin Chianti Classico -tynnyreissä kypsyttämä imperial stout. Väri on mustaa, vaahto on heikkoa. Tuoksussa on tummia hedelmiä ja tummaa suklaata ja reilusti paahdetta. Maussa on enemmän paahdetta, kahvia, reilusti punaviiniä, hiilihapot auttavat erottamaan punaviinistä. Täydellinen lauantai-iltapäiväolut on löytynyt, toisaalta punaviinin ja oluen sekoittaminen ei tunnu mitenkään hyvältä. Ylähuuli välillä tarttuu lasin reunaa, makeuttakin on, aavistus vaniljaa sekoittuu makeuteen. Olut tuntuu välillä kuivaltakin, alkoholi lämmittää nielua maistumatta liiemmin. 33 cl, 11,5 %,  5/5





lauantai 9. helmikuuta 2019

Olvi Tuplapukki

Olvin sponsoroimasta kassista löytyi vahvempaa lageria. Viinalageriksi tällaista kait joskus kutsutaan. Bock-tyylin mukaan olut on nimetty Tuplapukiksi. Tällaisen lumisen talvikauden lämmittäjäksi tämä on sopivampaa kuin kesähelteille. Oranssinrusehtavaa, heikkovaahtoista olutta sujahtaa lasiin vaivatta. Tuoksussa on mallasta. Vahvuus tuntuu, tätä pitäisi juoda vähän lämpimämpänä. Makeaa mallasta, alkoholia ei mausta löydy tai ehkä sen aistii kuitenkin jälkimaussa. Maussa voisi olla jotain lisää, mutta ei tämä taida olla maun vuoksi nautittavaksi tarkoitettu. Lämmittää kurkussa ihan mukavasti, parempaaa kuin ennakkoluulot antoivat ymmärtää. 0,33 l, 8,5 %, 3/5


perjantai 18. tammikuuta 2019

Mallaskoski Winter Warmer Doppelbock

Valkoinen kurittaja meni vähän liian nopeasti ohi, mutta jälkijunassakin täytyy yrittää hyödyntää joululahjaa ja lämmitellä oluen avulla. Mallaskosken Doppelbock on tumman ruskeaa, melko vaahdotonta olutta. Tuoksussa tuntuu savu. Maussa tuntuu paahteista mallasta, lievää makeutta ja savuisuutta, joka on sellaista ohutta savua, saunan lämmityksestä tulevaa miellyttävää savua pihapiirissä. Tämähän on hyvää, pientä yllätystä, Schenkerla tulee mieleen, tavallaan sellainen Schenkerla+, kun tuota alkoholia on lämmitykseen sopivasti. Lämmittää sopivasti sisätiloissa.  33 cl, 7,2 %, 5/5


sunnuntai 23. joulukuuta 2018

BrewDog Old World Russian Imperial Stout

Kunnioitusta herättävä iso pullo skottilaista imperial stouttia on odotellut olutkellarin paremmalla hyllyllä pitkään. Tarkkaan ottaen pullo oli vähän yli best before -merkinnän, mutta eipä tuo tällaisissa vahvoissa stouteissa tunnu mitään haittaavaan, vähän päinvastoin. Väri on mustaa ja vaahto vaaleanruskeata. Olut kaatuu rauhallisella pulputuksella lasiin. Tuoksu on suklaata, karamellia ja paahdetta. Kahvia ja suklaata mallaksella maistuu vähän öljymäisen suutuntuman pyörityksessä. Alkoholikohan se vähän kipristelee. Humalia on miellyttävästi, ei katkerana vaan ryhdistävänä jälkimakuna. Rauhoittava olut lämmitää poskia. Vähän tekee mieli napata yksi joululahjaksi saatu konvehti (pientä varaslähtöä jouluun, lahjanantajan luvalla tämä). Pullo on iso, mutta jouluna on aikaa nautiskella. Pehmeää, silkkistä suorastaan, kyllä tällainen baltic portteri tai venäläinenkin on olutlajikkeena aika rauhoittava ja tietyllä tavalla täydellinen. Lopussa mukaan astuvat tummat hedelmät täydentämään täyteläisyyttä.   660 ml, 9,5 %, 5/5

perjantai 2. marraskuuta 2018

Õllevõlur Strong Maria

Tallinnalaisen panimon pullossa lukee Russian Imperial Chocolate Coconut Stout. Teksti kertoo paljon pikimustasta, venäläisen voimanaisen mukaan nimetystä  oluesta. Kylmänä nautitun oluen pinnalle ei kertynyt vaahtoa. Tuoksussa on tummaa suklaata ja paahdetta. Maussa toistuvat samat elementit, kookos pysyttelee taustalla, tai erehdyn luulemaan sitä vaniljaksi. Pieni hörppy kerrallaan olut kumoutuu, mukavasti maku levenee sitä mukaa kun olut lämpenee. Pehmeää ja makeaa, ihan pieni terävyys tuntuu nielussa oluen siirtyessä alaspäin. Lämmittää, talvi voisi sen puolesta tulla. 330 ml, 8 %, 5/5


lauantai 25. elokuuta 2018

Mallaskoski Põhjala So Last Saison

So Last Saison on yllättäen lähes pikimustaa ja oluen päälle muodostuu portterimainen tiukka, valkoinen vaahto. Tuoksu on yrttinen. Maku on yrttinen, humalainen, kuivahko, hedelmäinen, mukana on maanläheistä mallasta ja hiilihappoja. Makuyhdistelmä on erikoinen, lämmittävä, kahviakin löytyy. Juodessa vaahto säilyy ja muuttuu tummemmaksi. Täyteläinen olut sisältää yllätävän paljon hiilihappoja. 33 cl, 5,8 %, 5/5

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Käbliku & Sip Kolmas Aastapäev Kakao Ja Vanilliga Imperial Stout

Tarton Aparaaditehaksen Sip Veini- ja öllepoodista ostin kaupan omaa olutta, jonka Käbliku Pruulikoda on valmistanut kaupan 3-vuotissynttäreitä varten. Kaadettaessa lasiin paljastuu punaista sävyä mustasta oluesta, vaahtoa ei oikein synny. Maussa on luvatusti kaakaota ja vaniljaa. Makeus peittää alkoholia ja humalat lopuksi peittävät makeutta. Olut on liukasta ja vähähiilihappoista. Alkoholi kyllä tuntuu reippaasti varsinkin jälkimaussa. Todella lämmittävää, ei ole kevytolutta vaan raskaampaa, silti olutta on helppo juoda. Mielipide vähän vaihtelee juodessa, että onko tämä nyt jotain olutkonjakkkia vai erityisen hyvää olutta.  60 IBU, 330 ml, 10,5 %, 5/5

maanantai 26. maaliskuuta 2018

De Molen Rasputin Imperial Stout-ish

Amsterdamin iltapäivän kääntyessä illaksi pieni elpyminen hotellihuoneessa ja tölkillinen  olutta lepuuttavat sopivasti. Kävin aamupäivällä De Bierkoning -olutkaupassa ostoksilla, keskityin amsterdamilaisiin oluisiin ja illaksi ostin tämän hollantilaisen oluen. Vähän kyllä epäilytti stout ja tölkki - yhdistelmä. Olut oli kuitenkin mustaa ja vaahto beigeä. Maku on todella täyteläinen, pehmeä olut tuntuu kuin joisi vaahtoa koko ajan. Lämmittää. Maussa on kahvia ja pehmeää maitosuklaata. Vahvaa monella tapaa, mutta olut vaan miellyttää mieltä ja makunystyröitä. Kahvikarkit eivät ole näin pehmeitä,  humalat vähän lopuksi kipristelevät, kuninkaallisen pehmeästi. EBC 202, 46 EBU, 33 cl, 5/5





keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Williams Bros. Brewing Chieftain Pale Ale

Kilon joulupukki oli paketoinut pakettiin pari olutpullollista. Blogitettavaksi päätyi skotlantilainen pintahiivaolut. Olut on kirkasta, tuoksu on makean hedelmäistä. Pullo vie kyllä heti brittitunnelmiin. Maku on hedelmäinen ja pehmeä. Helppoa juotavaa, skottipubin iltapäivätunnelmaa, pitäisi ehkä käydä  Skotlannissa tutustumassa tarkemmin tunnelmaan, ehkä nappaisin siellä tällaisen. Olut lämmittää nielua, pientä humalaa paljastuu jälkimaussa. Tuoksussa on vähän liikaa makeutta, välillä paljastuu rungon ohkaisuus. 500 ml, 4 %, 3/5

torstai 11. tammikuuta 2018

Õllenaut Turbahunt

Pieni tartonreissu piristää aina ja siihen kuuluu olennaisesti hyvä olut. Nyt ostin MegaStarilta pari olutta mukaan ja hotellihuoneessa oli hyvä rentoutua autoilun jälkeen. En osaa viroa, mutta arvaan että oluen nimi on suomeksi turvehauta. Tuoksu on savuinen viski, väri on sama, eikä makukaan poikkea kyllä yhtään edellisistä. Savua tai turvetta on todella reippaasti. Etiketissä sanotaan että tämä on olut- ja viskimaailmojen hybridi. Tarjoilulämpötilaksi suositellaa 16 - 18 astetta ja sellaisena se tuli juotua, eli aika lämpimänä. Aika paljon alkoholia, mutta eipä se erityisesti maistu, vaan pelkästään turve ja savu. Ei tee mieli juoda nopeasti, parasta ennen päiväyskin (21/10/2041) antaisi siihen mahdollisuuksia. Todella erikoinen olut, tai pitäisikö sanoa harjoitteluviski. Lämmittää posket ja mahankin. Joka kerta kun lasin laittaa huulille, niin tuoksu kertoo aivoille että joku Laphroaig olisi tulossa.  330 ml, 11,2 %, 5/5

lauantai 28. lokakuuta 2017

Schneider Weisse TAP 6 Mein Aventinus

Münchenin parhaan panimon tai panimoravintolan tumma ja vahva vehnäolut on hyvää. Väri on  mahonkinen ja tuoksu on kypsän hedelmäinen, lievästi hiivainen. Vaahto on täydellisen tiivis ja kestävä, kaunis. Maku on täyteläinen, lievästi banaaninen, vähän makea, mausteinen. Jälkimaku onkin oikeastaan vähän hapan, toisaalta makena tuntuvat röyhtäykset eivät haittaa yhtään. Onpahan olueeseen saatu tasapainoisesti vähän kaikkea. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Alkosta ostin ja ostan kyllä toisenkin. 0,5 l, 8,2 %, 5/5 

lauantai 2. syyskuuta 2017

Pühaste Vaikus

Tartolaisen Pühasten panimon Oatmeal Milk Stout on mustaa ja lasissa päälle kertyy kahvikermamaista vaahtoa. Etiketti kertoo että mukana on Ceylonin kanelia, appelisiinin kuorta ja laktoosia. Kaneli maustaa olutta liköörimäiseen suntaan. Mausteisuus on sana joka hyppää mieleen. Pieni pistävyys pilkahtaa välillä, mutta kokonaisuus on silkkiä. Makeutta on sopivasti, koska jostain ilmestyy humalat tasoittamaan makua. Lämmittää koko kehon, suuhun jää sopivasti tarve saada hetken päästä lisää. IBU 42, 0,33 l, 7,8 %, 5/5

perjantai 6. tammikuuta 2017

Dark Humor Club

Tarton Karlovan Barlova-baari paljastui oikeaksi hipster-paikaksi. Omistaja heitti uuniin vähän puita että tupaan saisi vähän lämpöä. Hökkelin sisällä sai nautiskella ambient-musiikin tahdissa oikeasta hipster-sisustuksesta ja tietysti valitsemalla juomansa lukuisista erikoiskahveista tai oluista. Sattumalta valitsin tallinnalaisen Sori Brewingin bourbon vanilla cacao nibs cold brew espresso imperial stoutin, jotta tulisi vähän kahviakin maisteltua. Lämmittävä musta olut maistuu kuivalta kaakaolta, bourbon kurkistaa humalien kanssa vain jälkimaussa, onneksi. Vanilja ja kahvi lisäävät makupalettiin oman lisänsä, kokonaisuus on kyllä hieno, oluessakin. 50 IBU,  33 cl, 8,0 %, 5/5 
 

lauantai 26. marraskuuta 2016

La Trappe Trappist Dubbel

Lauantai-iltapäiväolut rauhoitti "niin" kiireisen lauantai-aamupäivän jälkeen tai no joka tapauksessa lauantai-iltapäiväolut on aina mukava nauttia. Hollantilainen pähkinänruskea trappistiolut muodostaa pienen vaahtokerroksen päälleen. Maku on lämmittävä, makeahko, luumuinen, maltainen ja siirappinen. Alkoholi lämmittää reippaasti nielussa ja vatsassakin saakka. Mukavahan tätä on nautiskella, makeus pyrkii vähän liikaa esille. Helppo kuvitella pulleat munkit hörppimään tätä, vain lääkkeeksi. 33 cl, 7 %, 4/5


lauantai 3. syyskuuta 2016

Õllekõrs Coffee Stout

Virolainen kahvistout ei oikein vakuuttanut, kun oluen kaatoi lasiin. Olut oli aika ohutta ja väritys oli läpinäkyvää, Cokista. Maku on kahvikarkkimainen ja makea. Ohutta ja makeaa, se ei sovi tummaan olueesen. Mallas maistuu kyllä, vähän suklaata, mutta liian lirua. Ehkä syksyn pitäisi olla pidemmällä, niin tällainen lämmittävä olut maistuisi paremmalta. Erikoinen olut tavallaan, jos ajattelisi tätä sellaiseksi miedoksi kahvilikööriksi, niin voisi olla parempaa. Mutta en kyllä oikein keksi miksi haluaisin juoda mietoa kahvilikööriä. 33 cl, 6,5 %, 2/5

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Mufloni Saison Gaelach

Viski ja olut eivät yleensä sovi samaan lasiin, eikä oikein peräkkäinkään, onneksi on poikkeuksia. Muistelen joskus vetäneeni johtopäätöksiä viskin ja oluen sotkemisen onnistumisesta Innis & Gunnin oluesta. Beer Huntersin panimo kuitenkin päätti onneksi uhmata ennakkoluulojani ja lähetti maisteltavaksi Jameson-viskitynnyreissä kypsytetyn saisonin. Ruskea olut tuoksuu makealle. Maku on lievästi makea ja maltainen, vähän savuakin leijuu mukana, kyllä siinä jotain viskiäkin on. Humalat tasapainottavat, luumukiisseliä vähän taustalla. Miellyttävää juotavaa hörppii pikku huikan kerrallaan. Alkoholi tuntuu vasta ruokatorvessa tai vatsassa. 0,33 l kai, 10,0 %, 5/5

perjantai 1. tammikuuta 2016

Thornbridge Saint Petersburg Imperial Russian Stout

Englantilainen Thornbridgen stout aloittaa olutvuoden 2016. Grilli päälle ja hyvää vahtiolutta lasiin, pullollinen, vuosi lähtee aika hyvin käyntiin. Musta olut ja siihen päälle muodostuva kermavaahtomainen hattu on kaunista katsottavaa, onneksi ei tarvitse vain katsoa. Olut tuoksahtaa lievästi savulta. Maku on pehmeä, poskiin ja nieluun kerääntyvä katkeruus jää jälkimakuna pyörimään. Käynpä välillä katsomassa, joko grilli olisi ribs-valmis. - Oli se joten, nyt vaan nautiskellaan. Mukavasti olut lämmittää, vaikkei alkoholin makua löydy. Maku on täyttävä, ei voi sanoa että täydellinen, mutta jos sanan voisi käyttää jotenkin toisessa merkityksessä, niin sitten on täydellinen. 500 ml, 7,4 %, 5/5